Suomen ortodoksien asema muuttui ratkaisevasti sosialistisen vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen seurauksena, kun yhteys kirkon venäläiseen hallintoon katkesi. Paasikiven hallituksen asetuksella 26.11.1918 järjestetyn kirkkokunnan odotettiin todistavan lojaalisuutensa Suomen valtiolle. Sotienvälistä kautta määrittivätkin kirkollisten rakenteiden ja ilmaisumuotojen suomalaistamispyrkimykset. Kansallistamisen kaudella kirkkolauluun kiinnitettiin erityistä huomiota, koska sen toivottiin sitouttavan ortodokseja kirkkoonsa. Sen myös uskottiin torjuvan ortodoksien näkökulmasta huolestuttavia…

Lue lisää

Miten itsekasvatus voisi auttaa kamppailua ulos ekokriisistä? Miten kontemplatiivisuus, eli meditatiivinen läsnäolo, rukous, hiljainen syventyminen sekä korkeamman ja itseä suuremman läsnäolon tunteminen voisi olla kasvatuksellinen keino selvitä ulos ekokriisin itseaiheutetuista ongelmavyyhdeistä? Voiko ihminen kasvattaa itse itseään kohti parempana ihmisenä olemista? Ekokriisin murroksen ajan uusien toimintamallien etsiminen ei ole vain tekninen tai välineellinen pulma. Kasvatustieteen, eli…

Lue lisää

   

Lue lisää

Katsauksessa tarkastellaan koulujen tarkastustoiminnan yli 100-vuotista elinkaarta ja erityisesti sen päättymisvaihetta osana koulutuksen valvontaa ja koulujärjestelmän kehittämistä. Ensimmäisten kahdeksan päätoimisen tarkastajan viran perustamisesta vuodesta 1885 peruskoulujärjestelmän toimeenpanoon saakka koulutarkastukset antoivat tietoa kansakoulujen tilasta opettajille, kuntien päättäjille sekä keskushallinnolle. Oppikouluja valvoi Kouluhallitus. Tarkastajilla oli säännöksiin perustuva toimivalta edellyttää parannuksia tarkastuskäyntien aikana havaittuihin epäkohtiin. Lääninhallituksiin 1970 kootut…

Lue lisää

   

Lue lisää

   

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan laulajan uran toteutumista toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Raskaiden sotavuosien jälkeen rauhaan asettauduttiin muuttuneessa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa, mikä vaikutti myös muusikoiden mahdollisuuksiin. Sopraano Aulikki Rautawaara (1906–1990) on kiinnostava esimerkki laulajasta, jonka ura sodan jälkeen ei toteutunut sotaa edeltäneen uran viitoittamalla tiellä. Rautawaara työskenteli vuonna 1927 alkaneen laulajanuransa jälkipuolella etupäässä konserttilaulajana ja oli tunnettu…

Lue lisää

This paper examines the socially constructed representations of a national opera institution in a contemporary Nordic welfare society by asking what kinds of discursive understandings of the Finnish National Opera are construed in public debates. The material consists of print media articles from the period of 1 January 2007–30 June 2009, when the Finnish National…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastelen vuosina 1890–1962 toimineen Amerikan Suomalaisen Evankelis-Luterilaisen kirkon eli Suomi-Synodin pappien vaimojen identiteetin ja yhteiskunnallisen aseman muotoutumista, kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, miten musiikki vaikutti niihin. Kysyn, olivatko pappien vaimot vain ahtaaseen sukupuolirooliinsa suostuneita, suorastaan alistuneita ihmisiä vai voisiko feministisellä luennalla löytää heidänkin toiminnastaan ripauksen aktivismia. Pappien vaimot mielsivät oman identiteettinsä miehensä työn kautta.…

Lue lisää

I denna artikel lyfter jag frågan vilken inverkan handskrivna visböcker har på formandet av en kulturell identitet. Forskningsmaterialet består av 28 visböcker skapade av 22 unga estlandssvenskar under perioden 1861–1988. Visböckerna innehåller både världsliga visor och andliga sånger mestadels på svenska och estniska. Jag har närläst visböckerna och genomfört intervjuer med personer som vet något…

Lue lisää

Artikkelini tarkoitus on luoda katsaus kanteletutkimukseen etnisen karjalaisuuden näkökulmasta. Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa kanteletutkimuksen ja karjalaisen kanteleperinteen esittämisen oikeutusta enkä pyri luomaan kriteerejä siihen, miten kulttuuriperinnön käyttämistä pitäisi arvioida. Kansanmusiikkia ei tulisi kuitenkaan nähdä vain materiaalina, jotta kuka tahansa saa hyödyntää miten tahansa, sillä musiikkiyhteisön arvot ovat osa kansanmusiikin jatkumoa ja perinneprosessia. Siksi myös karjalainen…

Lue lisää

This article examines Japanese enthusiasm for the Finnish kantele from the perspective of Borealism (Schram 2011). The question it addresses concerns the Northern characteristics that spring to mind among enthusiasts who use the kantele for recreational purposes. It also examines how these qualities are further used and developed in Japan. This cross-cultural music phenomenon reflects…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

How should music cities be analysed? Based on the long and varied experiences of the authors, this article examines the merits of three different approaches – anthropologically, via cultural history and politically. It aims to remind researchers and students of the importance of methodologies and local contexts. As cities may be musical in different ways,…

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ihmisääntä ja taustamusiikkia toimijoina palvelualojen työntekijöiden kuvailemissa työpaikkojensa ääniympäristöissä. Tarkastelu kytkeytyy teoreettisesti äänen- ja äänimaisematutkimuksen, musiikkisosiologian ja pragmatismin kenttiin sivuten myös uusmaterialistista ajattelua. Hyödynnän toimintaan ja toimijuuteen liittyviä teoretisointeja näiltä aloilta ja kehitän äänten toimijuuksien tarkasteluun soveltuvaa analyysimenetelmää John Deweyn ja Arthur F. Bentleyn (1949) transaktion käsitteen pohjalta. Artikkelin kansikuva: Elmun Baari…

Lue lisää

On the one hand, maritime archaeology in Finland has a long history that, depending on disciplinary definitions, extends back to the beginnings of the professionalisation of the field in the 1800s. On the other hand, the development that takes place in Finnish heritage management in the latter half of the 20th century gives birth to…

Lue lisää

The Lapland Pioneers Project focuses on the study of the earliest pioneer settlement of Lapland and its connections with other areas of northern Europe particularly as reflected by lithic technology. The project began in 2002 with a survey in Utsjoki, followed by excavations in 2004–2006, additional surveys in Utsjoki and in the Varangerfjord area in…

Lue lisää

I was so young when I first saw you. I close my eyes and the flashback begins. The decades disappear. I am standing by the Sederholm house and my parents are taking me to Stockmann to buy school clothes. Little did I know that for someone who was not Finnish how important Finland would be…

Lue lisää

Lue lisää