Julkaisuseuranta
Annoin tässä taannoin Ylen toimittajalle haastattelun Aku Ankan suosiosta ja lehden nykyisestä tilanteesta. Juttuun haastateltiin myös Akkarin päätoimittaja Aki Hyyppää ja se julkaistiin Ylen sivuilla [linkki] torstaina 24.6.2021. Uutisessa käsitellään muun muassa lukijamäärän vaihtelua ja sitä, miten Aku Ankka elää tässä hetkessä ja lukijakuntansa mukana. Myös nykyajan monimuotoiset perhesuhteet mahdollistavat ankkojen elämän seuraamisen uudella tavalla.Perhesuhteita sivuttiin myös…
Helsingin Sanomissa julkaistiin 22.5. lauantaiesseenä kulttuuritoimittaja Pirkko Kotirinnan essee Taideväärentäjät jäävät yhä useammin kiinni, mutta ollaanko Suomessa aitouden suhteen edelleen muita sinisilmäisempiä? Jutun ensimmäisessä kuvassa Ferdinand von Wrightin metsot taistelevat sadan markan setelistä, mutta se ei ole suinkaan tämän kirjoituksen aihe, vaan rahaväärennökset. Samaa aihetta käsiteltiin myös SNY:n antiikin kerhon edellisessä etäkokoontumisessa ja aihe muutenkin…
Kirjoittajana kaihdan limboa eli esikartanoa. Otetaan talteen luettavaksi myöhemmin paremmalla ajalla, tai vanhana. Tämä on paljon pahempaa kuin lukematta jättäminen. Arvioni mukaan ainakin 95 % maailman kaikkien aikojen parhaista teksteistä kuuluu ryhmään, jonka on lukenut 0 - 1 ihmistä ja näin on, oli kysymyksessä muutama rivi tai tuhat sivua. Lisäksi on vaikka mitkä määrät sellaisia tekstejä, kuten…
Huliganismin vuosisata Arvid Järnefelt, Huligaani ynnä muita kertoelmia. WSOY 1926, 184 s. Sanan huligaani kantana on ymmärtääkseni venäjän kielen arkaainen verbi hulit, joka tarkoittaa hulinointia tai rähisemistä. Siitä sana bogohulnik, jumalanpilkkaaja. Huligaani on ennen muuta törkimys, jollaisia varten venäjässä on myös sana ham, joka taas lähinnä liittyy hävyttömään käytökseen kanssaihmisiä kohtaan. Ainakin…
"Ilmatietellisessä observatoriossa saamme kuulla tuleeko huomenna kirkas vai pilvinen ilma. Niistä havannoista, jotka sinä olet tehnyt siellä, maksaa tirehtööri Biese sulle 2 markkaa." Kolmekymmentä vuotta aiemmin ruudussa 20: "Magnetillisessa observatiossa saamme kuulla, tuleeko huomenna kirkasta vai pilvistä ilmaa. Niistä havainnoista, jotka olet tehnyt neljän tunnin istunnossa, maksaa provessori Borenius sinulle 2 markkaa."Säästä ja sen havainnoinnista:…
Uutuus on uusi keksintö. Sanoisin että noin vuodesta 1070 hyväksyttiin virallisimmin, että jokin voisi olla uutta. Paavin tuomioistuin (curia) oli vähä vähältä hankkinut itselleen valtaa, ja nyt ei tarvinnut aina edes valehdella, että tässä tulkittiin vain vanhaa ja vakiintunutta, vaan antaa mäjäytettiin uusi laki. Merkittävä nimi oli Gratianus, vähäläntä munkki, joka kasasi valtavat tekstimäärät ja järjesti ne…
Taistelu Toivo Pekkanen, Isänmaan ranta. WSOY 1937, 385 s. Maailmansotien välisenä aikana ei vasemmistolaisuus ollut muotia suomalaisessa kulttuurissa. Itse asiassa melko sävyisillekin kirjoille saattoi olla vaikea löytää kustantajaa, mikäli niiden näkökulma oli vasemmistolainen. Kansalaissodan rintamien perintö oli yhä vaikuttamassa ja mikäli itse sodasta puhuttiin, oli korrektia esittää se kertomuksena intomielisistä sankareista, jotka…
"Esplanaadissa näit veistokuvan, joka on pystytetty kunnioittaakseen sitä miestä, joka meille on antanut "maamme"-laulun sanat. Tässä Kaisaniemessä, missä linnut laulavat niin ihanasti kesällä, saat taas nähdä sen miehen, Pacius'en, rintakuvan, joka on pukenut "maamme"-laulun sanat säveliin."Maamme-laulusta puheen ollen: Laulettiinko tsaarihymniä Suomessa?
"Tulematta häiritetyksi meluavalta ilolta Kaisaniemessä nukkuu niin rauhallisesti hautakivensä alla tuo ihmisiä rakastava vapaamuurari."Vapaamuurarin hauta oli listalla Helsingin muistomerkit ja museot 1897, mutta sitä ei mainita Helsingin pelin 1870 painoksessa. Siinä vierailukohteena oli tuolloin moderni laitos ruudussa 13: "Insinööri Bergroth'n kanssa menemme kaasulaitosta tarkastamaan. Sinun tulee tietää, että tästä valistusta levitetään Eläköön valistus!". Aiemman täysin…
(Kuva: Työväenmuseo Werstas) Suomalaisesta mielenterveyden häiriöluokittelusta poistettiin homoseksuaalisuus 40 vuotta sitten (26.6.1981). Se ei enää ollut mielenterveyden häiriö, ja sadat tuhannet sairaiksi leimatut lesbot, homot ja biseksuaalit tulivat terveiksi. Tosin häiriöajattelu oli ehditty juurruttaa suomalaiseen ajatteluun eikä kouluopetuksen ja terveydenhoitopalvelujen käytännöt muuttuneet yhdessä yössä. Häiriöajattelu ehti sairastuttaa monia eikä sen jälkiä ole vieläkään täysin korjattu.…
Kuva: © Wikipedia Luulen että eräät pelot tarttuvat ja pahenevat, kun on siirtymässä lapsuudesta nuoruuteen. Sitten ne voivat tasaantua ja unohtua aivan täysinkin. Tunsin kuitenkin ihmisen, jolla oli niin paha korkean paikan kammo, että keittiön tikkaatkin olivat liikaa. Kerran käytiin katsomassa kesällä hyppyrimäkeä, joka saattoi hyvinkin olla Laajavuori. Se oli aivan liikaa. Hänen lääkäri-isänsä pelkäsi koiria, samoin…
"Kaisaniemessä voi nähdä lasten ja joskus aikaihmistenkin harjoittavan kaikellaista urheilua." Urheilu ei ole yleisimpiä aiheita blogissani, mutta sentään jotain on kirjoitettu: "Humaliston Tarzanista" tuolisuunnittelijaksi, Pioneerikilpapyöräilijämme John Tourunen ja Urheillut kirjakauppias.Urheilu on tunnetusti riskialtista. Siitä ei ollut mitään puhetta Helsingin pelin aiemmassa painoksessa vuonna 1870, mutta ruudussa 23: "Prowessori Estlander on sanonut, että jalkasi, jonka olet nyrjäyttänyt, ei parane ennenkuin…
Isäni Kullervo syntyi 100 vuotta sitten 24.6.1921 Terijoella. Hän kuoli 16.9.2012. Etunimi oli jossain määrin muotia tuohon aikaan. Vanhemmat eivät varmaan tunteneet Kalevalaa. Siinä kuvattu Kullervo ei ole miellyttävä henkilö, ja koko tarina tulee ulos sekä Kalevalan että viikinkiperinteen raameista. Mutta Kauhavalle isäni tuli Talvisodan aikaan ja sattumalta. Mahdollisesti Ilmasotakoulun tähystäjäkurssille pääsyä vauhditti suunnistustaito ja retkeilyharrastus…
Kun taivallat Valamon pääsaarella kellojen loittonevassa kumussa kapeita metsäisiä polkuja ohi munkkien navetan, pelloilla märehtivät lehmät, paksut männynrungot ja siistit halkopinot, saavut rantaan, joka jyrkän kallioisena muistuttaa häkellyttävästi pohjoiskarjalaisen Kolin maisemia. Se ei ole sinänsä outoa, sillä molemmat kuuluvat laajaan Laatokan valuma- ja luontoalueeseen. Rannasta maisema avautuu Laatokalle, joka keinuu kesäisessä tuulenvireessä, kauempana kelluu…
"Olet kai enemmän kuin yhden kerran ollut Kaisaniemessä Vapunpäivänä ja kuullut ylioppilasten laulullansa tervehtivän kevään tuloa tänne. Muistat kyllä kuinka iloista siellä oli.""Muistatko kuinka hauskaa täällä Kaisaniemen puistossa oli, kun kevätyhtiö vietti juhlaansa? Ehkä juomme kahvia vihannossa? Se maksaa markan"Kajsa Wahlundin sijaan tai lisäksi Kaisaniemi yhdistyy mielessäni yhteistyökumppaniinsa Salomon Janssoniin. Hänestä: Teurastajan tytär Helsingistä, Teurastajalla olikin…
Viimevuoden puolella ilmestyi Robert Delzannon kirjoittama Sveriges myntbok 995-2022. Tässä mietteeni kyseisestä teoksesta. Tarkennukseksi on kuitenkin heti alkuun todettava väärinkäsitysten välttämiseksi, että kyseessä EI ole Sveriges mynt 1521-1977 -teoksen uusin painos, jota on jo reilun vuoden verran mainosteltu useammassakin eri paikassa. Tämä on pikemminkin kyseisen teoksen kilpailija. Delzannon teos on todella massiivinen (sivuja noin n.…
Kerran ajoin autolla monta tuntia Gentiin nähdäkseni van Eyckin veljesten alttaritaulun. Onneksi maksaja oli Helsingin Sanomat. Aiheena ollut ensimmäisen maailmansodan taistelupaikkojen koluaminen tuli tehdyksi. Kävi Ypres’ssä, Sommessa, Passchendaelessa ja Verdunissa ja kirjoitin laajasti. Alttaritaulu on helppo kuvailla. Se oli elämäni suurin ja samalla hämmentävin kokemus taiteesta; epäiloin että myös tieteellä oli sormensa pelissä. Myöhemmin olen tyytynyt käymään…
Nuorten toivekirjasto Jokainen ikäiseni tuntee Nuorten toivekirjaston. WSOY julkaisi sen siniselkäisisissä niteissä puoliväliin kolmesataa kirjaa, joista suuri osa oli kasainvälisiä klassikkoja, kuten James Fenimore Cooperin, Rudyard Kiplingin, Jules Vernen, Erich Kästnerin, Astrid Lindgrenin ja monien muiden teokset. Omat suomalaiset kirjoittajat kuten Aaro Honka ja Väinö Riikkilä olivat myös hyvin edustettuina. Kyllä niitä kelpasikin…
"Pääsylipusta Kansallis-teaateriin maksat 2 markkaa. Tänä iltana annetaan ehkä setä Z. Topelius'en kirjoittama "Hyrrä"-niminen hauska kappale."Kansallisteatterin rakennusta ei tietenkään voitu esitellä Helsingin pelin vuoden 1870 painoksessa. Siinä oli uutena teatterina esillä nykyinen Svenska teatern, kuten ruudussa 7 jo mainitsin. Sen lisäksi vanhemmassa pelissä teatteri oli esillä myös ruudussa 9 "Teaterin-vakuutusyhtiöön kuuluminen maksaa rahoja. Suorita pois 5…
Slavey Petrov on bulgarialainen väärentäjä, joka asuu nykyään Münchenissä ja toimii kunniallisena rahakauppiaana omassa yrityksessään (Titiana & Slavey Art Numis). Petrov jakaa rajusti mielipiteitä, sillä osa pitää häntä väärentäjänä ja osa lähinnä Beckerin kaltaisena taiteilijana.Slaveyn käsialaa oleva Lysimakhoksen drakhma.Bulgarialaisia väärennöksiä kutsutaankin toisinaan ”Slaveyna” vastaavalla tavalla kuin Giovanni da Cavinon (c. 1500-1570) aikalaisten jäljitelmiä kutsutaan paduaaneiksi…