Paikannimiä tutkimalla voidaan selvittää, miten menneisyyden ihmiset ovat hahmottaneet tilaa ja miten he ovat identifioineet itsensä ja toisensa suhteessa siihen. Päijänteen pohjoisrannoilta alkavat tienoot muuttuivat 1500-luvun kuluessa eränkäyntialueista uudisasutusalueiksi, ja samalla niiden paikannimistöä tallentui varhaismoderneihin viranomaislähteisiin, etenkin veroluetteloihin mutta myös tuomioistuimien asiakirjoihin. Niiden avulla voidaan tarkastella sitä, miten uudisasuttajat ja heidän kintereillään seuraavat virkamiehet hahmottivat…

Lue lisää

Kun katsoo taaksepäin tuota kulunutta koronavuotta 2020, niin tuntuu siltä, että päivät, viikot ja kuukaudet seurasivat toisiaan aivan samanlaisina. Mutta kun tarkemmin muistelee, niin tapahtuihan silloinkin monia asioita, mutta kun vuosi oli kokonaisuutena niin erilainen ja huono, niin ne harvat hyvät asiatkaan eivät erotu. Tammikuussa alkoi tulla uutisia Wuhanista, jossa olin käynyt edellisenä vuonna työmatkalla,…

Lue lisää

The theme of the second issue of Thanatos in 2020 is connective histories of death. As the editors of this special issue, Samira Saramo and Marta-Laura Cenedese, explain in their introduction, these articles evolved from presentations at the “Histories of Death” International Symposium held at the University of Turku in February 2020. Instead of being…

Lue lisää

 Saatiinpas koronavuosi 2020 lymyiltyä läpi nurkissa, toiset onnistuneesti, toiset vähemmän onnistuneesti. Itse ja omaiseni olemme, ainakin toistaiseksi, säästyneet taudilta. Vaikka kulkutautipeliä ei ole vielä voitettu, katseet on käännetty jo toiveikkaasti sunnuntaina 27.12.2020aloitettuihin rokotuksiin. Psykologisesti on tärkeää, että ne aloitettiin vielä tämän vuoden puolella. Ensimmäisenä Suomessa rokotettiin lähellä kotiani olevalla Helsingin Meilahden sairaalakampuksella teho-osastojen hoitohenkilökuntaa, ja…

Lue lisää

Äidinisäni Kustaa Hietanen avioitui vuonna 1929 Hilma Karoliina Mäkelän kanssa. Isovanhempieni kuulutusilmoitus on heinäkuulta 1929:Kangasalan Sanomat 20.7.1929. Avioliittoon kuulutetut.Sisällissodasta oli kulunut 11 vuotta. Sota ja poikkeuksellinen armeija-aika oli jättänyt jälkensä. Vankileirivartija joutui jakamaan vankien kohtalon; niukkaa ruokaa ja kulkutauteja. Kesällä 1918 Kustaa sairasti vangeilta saamansa lavantaudin, johon oli menehtyä. Myöhemmällä iällä vatsa reistaili pahasti. Syyt…

Lue lisää

Oslon sopimukseen perustuva nk. kahden valtion malli on mennyttä elämää. Sille ei ole enää tilaa. Euroopan unionilla voisiolla tässä pelissä ratkaisijan rooli, mutta se on jättäytynyt taustakuoroon myötäilemään Israelin ja USA:n kantoja. Israelin vaikutus monien EU- maiden sisäpolitiikkaan on myös tuntuva, onhan monessa Eu -maassa esim. BDS- liike kriminalisoitu. Vastaavanlainen kansanliike vaikutti ratkaisevasti Etelä Afrikan…

Lue lisää

 Saimme vastaanottaa tällä viikolla suru-uutisen, sillä oppiaineen emeritus professori Matti Räsänen oli kuollut maanantain ja tiistain välisenä yönä (15.12.2020). Hän oli Turun yliopiston kansatieteen professorina vuosina 1987–1995. Sitä ennen hän toimi oppiaineen dosenttina. Innostuksen kansatieteeseen Matti Räsänen sai aikoinaan opettajana toimineelta isältään, joka keräsi kotiseudultaan Tuusniemeltä loma-aikoina muistitietoa ja museoesineistöä. Isä kulki mopedilla ja Matti hänen…

Lue lisää

Tietolinja-lehden numero 2/2020 on nyt luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101273 Tällä kertaa on tarjolla artikkeleita tekoälyn hyödyntämisestä digitaalisissa ihmistieteissä, tutkijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, Kansalliskirjaston uudesta aineistopolitiikasta, kansallisbibliografioiden rooleista, nimitietopalvelun etenemisestä, aakkostuksesta, OKM:n julkaisutiedonkeruusta ja syksyllä järjestetystä Tiedejulkaisemisen päivästä. Lehdessä kartoitetaan myös avoimen julkaisemisen historiaa Suomessa ja haastatellaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan emerita-julkaisupäällikkö Eeva-Liisa Aaltoa. Lisäksi lehdessä on tarjolla…

Lue lisää

 Riitta avustaa sinisiä lateksihanskoja paksujen villahanskojeni päälle. Vahdin kärsimättömänä miten kumireunus asettuu suoraan sukelluspuvun mansetin yli. Jokainen ryppy tarkoittaa merivedelle tietä puvun sisään. Vesi on kuin valo. Tarvitaan vain hiuksen paksuisen halkeama panssareissa ja se tulvii läpi. Nyt kun vesi on pohjalla neljä asteista sen pitäisi pysyä ulkopuolella. Sillä muistan elävästi miltä tuntuvat kylmettyneet kädet,…

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseon neljännessä kerroksessa on auki näyttely Tiloissa: Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä, jonka aiheena on 2000-luvun helsinkiläisten alakulttuurien harvalukuiset musiikin esittämispaikat. Näyttelyn tekemistä ohjanneena taustaideana oli erilaisten tilojen toimivan kurkistusaukkoina Helsingin energisten ja ilmaisurikkaiden musiikkiskenejen tekemään monipuoliseen musiikkiin. Näyttelyn eri paikat ovat itsessään erilaisia toisistaan — vallatuista taloista yritysyhteistyössä toteutettuihin katutapahtumiin. Jokaisen paikan kautta yleisölle…

Lue lisää

Eräänä harmaana joulukuun iltapäivänä istuin työpöytäni ääressä selaillen Kansallisgallerian kokoelmatietokantaa. Olin aloittelemassa uutta projektia, enkä oikein tiennyt, mitä edes etsin. Vieritin teoskuvia hajamielisesti ylös ja alas, kun yhtäkkiä jotain osui silmääni. Yhdestä maalauksesta minua kohti katsoi merkillinen androogyynihahmo. Kullanvaaleat hiukset reunustivat kalpeita, ovaalin muotoisia...

Lue lisää

 Tiedättehän, kun on pimeintä niin ratkaisu on yleensä jo tulossa! Nyt ei tarvinnut odottaa kauaa, sillä tieto kuusivuotisen tutkimushankkeen läpimenosta tavoitti minut kotisohvalta. Se samainen huonekalu, johon olin asettunut hetkeä aiemmin lääkärin määräyksestä rauhoittamaan ylivirittynyttä olotilaa, tuijottamaan Vain elämää- jaksoja telkkarista ja pohtimaan mille töin ryhtyisi. Puhelin soi Thanksgiving- päivänä ja langoilla oli Riikka. ”Joko…

Lue lisää

Lue maksutta netissä: www.kotiseutuposti.fi.

Kotiseutupostin 4/2020 teemana on ekologinen kestävyys. Tämä lehti päättää vuoden mittaisen tutkimusmatkan niihin kaikkiin eri tapoihin, joilla kotiseututyö parantaa ihmiskunnan hyvän elämän edellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Sanat voivat kuulostaa suurilta, mutta kotiseututoiminnassa on paljon aihetta ylpeyteen.

Pekka Hänninen kertoo Korjausklinikka-jutussaan, kuinka energiaa säästyy vanhaa rakennusta hoitaen ja kunnioittaen. Leena Paaskoski ja Katriina Siivonen esittelevät kestävään tulevaisuuteen tähyävän museon konseptin eli Dynamo-hankkeen. Kalle Nikander pohtii luonnon merkitystä hyvinvoinnilleen. Kirsi Mäkinen kertoo, miksi paikallinen puutarhakasvi on arvokas ja vaalimisen arvoinen. Heikki Lenkkerin jutussa kerrotaan Olarin terveysluontopolusta.

Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo kertoo haastattelussa, mihin suuntaan hän haluaa viedä suomalaista kulttuuriperintötyötä. Juttu on tässä nyt kokonaisuudessaan. Osia siitä julkaistiin aiemmin Vuoden kotiseututeos -kilpailun avaamisen yhteydessä.

Kotiseutujunnut-sarjan viimeisessä osassa purjehdimme Helsinkiin ihailemaan Roihuvuori-Seuran hyvän kierrettä. Seura on erinomainen esimerkki yhdistyksestä, jonka toiminta houkuttelee mukaan kaikenikäisiä ihmisiä.

Ensi vuonna Kotiseutuposti paneutuu nuorten omaehtoiseen kotiseututoimintaan. Nuori kotiseuturakkaus -juttusarjaan kootaan nuorten ajatuksia toiminnastaan kotiseudun puolesta. Jos olet kotiseutuasioissa tavalla tai toisella aktiivinen nuori, ota yhteyttä vaikkapa sähköpostitse osoitteeseen . Ja vinkatkaa muutkin nuorista, joita kannattaisi pyytää kirjoittamaan aiheesta. Nuoren ei tarvitse olla kotiseutuyhdistyksen jäsen.
Kertokaa myös, jos teillä on jotain muuta jutun juurta nuorten omaehtoisesta kotiseututoiminnasta.

Lue lisää

Käynnissä olevassa Asema-aukion ja Elielinaukion arkkitehtuurikilpailussa haetaan täydennysrakentamisen ratkaisuja keskeisiin Helsingin ytimen kaupunkitiloihin. Nämä historiallisesti arvokkaat kaupunkitilat ovat syntyneet Eliel Saarisen rautatieaseman yhteyteen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Rautatieasemaa ympäröivät kaupunkitilat liittävät sen toiminnallisesti kaupungin rakenteeseen ja elämään. Kaupunkitilat kertovat myös Eliel Saarisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun arvoista ja ihanteiden kehityksestä. Torit itsessään ovat kaupunkiperinteessämme tärkeitä julkisen elämän paikkoja.…

Lue lisää

Syksyn mittaan hankkeen tutkijat ovat uppoutuneet jo niin Varkaudessa majaansa pitävien teollisuusyritysten työntekijöiden haastatteluihin kuin esimerkiksi raudanvalmistamisen vaikeuksista Varkauden ruukilla 1830-luvulla kertoviin kirjallisiin lähteisiin. Ajatukset ja näkemykset ovat teollisesta osaamisesta ehtineet jo sen verran saada muotoaan, että hanketta ja jo kertynyttä osaamista esiteltiin erilaisilla foorumeilla loppusyksystä 2020. Normaalissa maailman ajassa ihmisiä kohdattaisiin samassa fyysisessä seminaari-…

Lue lisää

  Pandemian vaikutukset ovat jo viime maaliskuusta lähtien olleet läsnä yliopistojen arjessa, mutta vasta viime lauantaina meidän oppiaineessa eli etnologiassa oli ensimmäinen etäväitös. Maija Mäki väitteli aiheesta  Polkuja esihistoriasta tulevaisuuksiin: matkailun tulevaisuuksia ja toimijoita arkeologisilla maastokohteilla ja yhden respondentin vastineeksi olikin kaksi vastaväittäjää, Pauliina Latvala-Harvilahti ja Sanna Lillbroända-Annala. Pauliina oli helsinkiläisenä etänä ja itsekin oli…

Lue lisää

Suomen kielessä on monia pikkusanoja – partikkeleita ja muita kiteytyneitä ilmauksia – jotka ovat kehittyneet jostakin verbimuodosta. Tällaisia ovat esimerkiksi varsin laajasti puhekielessä käytössä olevat kato ja kuule, joiden tausta on katsoa– ja kuulla-verbien 2. persoonan imperatiivimuodoissa. Muodoltaan vastaavanlainen on myös tietsä-ilmaus, joka on muodostettu tietää-verbin yksikön 2. persoonan kysymysmuodosta. On varsin tyypillistä, ettei kato- ja…

Lue lisää

Museovirasto on saanut valmiiksi ohjeistuksen Salpalinjan linnoituslaitteiden hoidosta, korjaamisesta ja käytöstä. Pyörää on turha alkaa keksimään uudelleen, joten jaan tähän linkin Museoviraston sivulle Kulttuuriympäristö ja Salpalinja, josta kullekin halukkaalle tietoa löytyy haluamastaan yksityiskohdasta. https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/salpalinja?fbclid=IwAR0hKS3bv-Nxp6658_gvn_jc4xOVSvDupiQsROwwYWL-szjbkDcskIzgTRcEdellisen linkin pääsivujen alta löytyvät seuraavat alalinkit jopa monikymmensivuisiin tiedostoihin, joissa käsitellään Salpalinjan hoitoa, luetellaan ns. avainkohteet (merkittävimmät kohteet) ja vielä Ylen…

Lue lisää

Yhteiskuntatieteellisten tutkimusaineistojen arkistointiin erikoistuneeseen Tietoarkistoon on vuosien varrella kerrytetty kattava joukko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsitteleviä tutkimusaineistoja. Aihepiirin tutkimiseen on saatavilla digitaaliseen muotoon tallennettuna niin kirjoitus-, haastattelu- kuin kyselytutkimuksia. Ajallisesti nämä aineistot mahdollistavat aiheen tutkimisen toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Sateenkaariaiheisia aineistoja voi etsiä Tietoarkiston teemasivuilta <https://www.fsd.tuni.fi/fi/aineistot/teemoittain/sukupuolen-moninaisuus-lhbtiq-ja-sateenkaarihistoria/> ja Aila-palvelun <https://services.fsd.uta.fi/catalogue/index> hakutoimintoja käyttäen. Aineistoista osa on saatavissa opiskelu-,…

Lue lisää

Hyvät lukijat, tätä sivustoa ei enää päivitetä, sillä Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on siirtynyt pysyvästi uuteen osoitteeseen. Toivotan sinne lämpimästi tervetulleeksi kaikki vanhat ja uudet lukijat! Uudesta osoitteesta löytyy […]

Lue lisää