Kylmän sodan kolmio   Aarne Tanninen, Täällä Tanninen. Reportterina neljässä maassa.  WSOY 1996. 365 s.   Aarne Tannisen muistelmat sijoittuvat aika lailla samoihin raameihin kuin Jyrki Koulumiehen. Paitsi Suomessa, Tanninen palveli niin Washingtonissa kuin Lontoossakin. Moskovassa hän oli ensimmäinen suomalainen toimittaja yhdessä Kansan Uutisten Jarno Pennasen kanssa. Hän aloitti Uuden Suomen kirjeenvaihtajana jo 50-luvun…

Lue lisää

Eilen illalla tuttavan FB-päivityksestä syntyi keskustelu siitä, onko Reinhold Hausenin toimittama lähdejulkaisusarja Bidrah till Finland historia saatavilla digitoituna vai ei. Jos ihminen olisi aivan tynnyrissä kasvanut, niin lähtisi hakemaan Finnasta, sillä sehän tarjoaa "Kulttuurin ja tieteen aarteet yhdellä haulla". No, onhan siitä se hyöty, että tietää haettavana olevan osat 1 (1881), 2 (1894), 3 (1904), 4 (1912)…

Lue lisää

An extremely rare medieval gold seal engraved with the image of an elephant carrying a castle on its back has been discovered in Norfolk. It was discovered in June 2020 by a metal detectorist near King’s Lynn. The seal dates to between 1250 and 1350 and is only the third gold seal ever recorded by…

Lue lisää

Gustaf Molanderin ohjaus Ratsasta tänä yönä (Rid i natt!, 1942) perustui Vilhelm Mobergin samannimiseen romaaniin, joka oli ilmestynyt edellisenä vuonna. Mobergin teos oli välitön menestys, ja se nähtiin pian paitsi valkokankaalla myös näyttämösovituksena. Suosio on helppo ymmärtää, jos ajatellaan toisen maailmansodan luomaa taustaa. Kun Moberg kirjoitti romaaniaan, hän seurasi samanaikaisesti, miten Saksan joukot ottivat hallintaansa…

Lue lisää

 Ilmassa alkaa olla vaalien tuntua. Samaan aikaan koronapandemia osoittaa laantumisen merkkejä, joskin viime mainittuun kannattaa jättää melkoinen varaus. Hallituksen ja opposition välit kiristyvät, niin kuin usein tapahtuu vaalien lähestyessä.  Nyt on vielä päällä  hermoja raastamassa koronatauti, joka lisää kierroksia syyttelyyn ja vastasyyttelyyn. Yksi silmiinpistävimmistä reagoinneista tässä tilanteessa oli HS:n Marko Junkkarin artikkeli 3.4.2021,  jossa hän…

Lue lisää

Tervetuloa juhlistamaan Suomen arvostelijain liiton Kritiikki näkyy! -hankkeen ensimmäisen käsikirjan Yhteinen kritiikki – Näkökulmia yhteisöllisyyteen ja inkluusioon julkaisua! Aika: Lauantaina 17.4.2021 klo 13 Paikka: Verkkotilaisuus Zoomissa, linkki julkaistaan tällä sivulla ja Facebook-tapahtumassa perjantaina 16.4.2021 Järjestäjä: Suomen arvostelijain liitto ry, SARV Yhteistyössä: Kritiikki näkyy! -hanke, Lukukeskus ja Kiiltomato-verkkolehti Tilaisuuden juontaa ja keskustelut moderoi toimittaja, kriitikko Aleksis Salusjärvi. Tervehdyksensä esittävät…

Lue lisää

Pukkilan kartanoBock-suvun vaakunaSenaatti-kiinteistöt myi vuoden 2017 lopulla Kaarinan Piikkiössä sijaitsevan Pukkilan kartanomuseon ja siihen kuuluvat kahdeksan rakennusta ja lähes 5,5 hehtaarin maa-alueen tarjouskilpailulla 400 000 euron kauppahinnasta. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1762 ja sen rakennutti hovioikeudenneuvos Kristoffer Johan Rappe. Pukkilan historia ulottuu kuitenkin paljon 1700-lukua pitemmälle, aina keskiajalle saakka. Tuolloin sen omisti kartanolle…

Lue lisää

 TammikuuMAA537 The Numidians 300 BC–AD 300                     1472842197 NVG290 British Battleships 1890–1905                   1472844688 CAM358 The Balkans 1940–41 (1)                         147284257X CAM359 Stalingrad 1942–43 (1)                          1472842650 ACM020 Sinking Force Z 1941                            1472846605 CBT053 Athenian Hoplite vs Spartan Hoplite             1472844122 HelmikuuMAA535 German Troops in the American Revolution (1)    1472840151 ELI237 British Light Infantry in the American Rev      1472842499 NVG291…

Lue lisää

Historiantutkijan työ perustuu yleensä vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin ja alalla yhteisesti hyväksyttyihin työkaluihin, kuten lähdekritiikkiin. Päästessään alkuperäislähteiden äärelle tutkijaa ohjaavat erilaiset ennakkotiedot ja -oletukset sekä niiden pohjalta tehdyt valinnat aineiston, näkökulman ja kysymysten suhteen. Optimitapauksessa tutkijalla on siis selkeä näkemys ja menetelmät tutkimustyötä varten. Joskus kuitenkin myös sattumalla on merkittävä tutkimusta ohjaava voima. Kuin vahingossa tutkija löytää…

Lue lisää

 Kirjaston vuosi 2020 oli mitä merkillisin. Kun tuli aika toimittaa kirjaston toimintakertomus, tuskailin ajatuksella, miten masentava tarina siitä tulisi, korona sitä ja korona tuota. Ennätin sanomaan ääneen sisällöntuottajille, että ”voisitteko olla mainitsematta koronaa tekstissänne kovin montaa kertaa”. Mutta eihän se niin mene. Minut palautettiin nopeasti maanpinnalle. Kertomus kun on myös historiadokumentti. Kertomus valmistui totutun prosessin mukaisesti. Sisältö…

Lue lisää

 Katsellessani tuonnottain junan ikkunasta komeaa riviä ratapölkkyjä jäin pohtimaan, kumpia meillä on enemmän, pölkkyjä vain pölkkypäitä. Siitä on aikaa, kun muuan kansalainen räyhäsi minulle, että lait pitää kirjoittaa niin selvästi, ettei mitään lakimiehiä tarvita. Olin paljon nuorempi. Sinänsä suotta menin vastaamaan, että samaa ajatusta noudattaen päästäisiin palloilulajien erotuomareista, jotka häiritsevät ihmisiä viheltelemällä pillillä. Jalkapallolainvalmistelun tasoa on…

Lue lisää

Jasmin Vanha-Majamaa Kulkutaudeilla on historiallista merkitystä. Niiden seuraukset riippuvat kunkin epidemian vakavuudesta, laajuudesta ja kestosta, mutta pandemioiksi levinneiden tautien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat usein melko hyvin verrattavissa toisiinsa (Moilanen 2020: 3). Laaja ja tuhoisa kulkutauti jää taloushistorian ja politiikan lisäksi elämään sekä kieleen että visuaaliseen ja rakennettuun kulttuuriin. Kolera oli eurooppalaisille uusi kulkutauti 1800-luvulla ja kiersi…

Lue lisää

Yllä näkyvä osa Vaasan maaherran kansliassa 19.8.1789 laadittua kuulutusta sisältää tiedonmuruja kahdesta kiinnostuksen kohteestani. Ensinnäkin siinä mainitaan ohimennen, että raisiolaisen torpan katto oli ollut olkea. Sekä englantilaiset perinnerakennukset että Tallinnan ulkomuseon ruokokatot ovat herättäneet kysymyksen siitä onko mitään vastaavaa ollut Suomessa. Ja onhan sitä.Kuulutuksen varsinainen aihe liittyi katon purkamiseen. Purkaja oli Matts Carlson Ustårpa, jonka torppa…

Lue lisää

A pottery vessel shaped like a duck or another water bird has been discovered in a Bronze Age grave near the town of Baley, northwestern Bulgaria. The vessel is an exceptional example of the highly decorated ceramics produced by the Encrusted Pottery culture, a Bronze Age people that settled the Lower Danube. Their graves are…

Lue lisää

  Olen lukenut taas Lapin sodasta – siis siitä ajasta, jolloin 100 000 lappilaista joutui jättämään kotinsa ja lähtemään evakkoon joko Ruotsiin tai Pohjanmaalle, ja jolloin suurimmaksi osaksi koko Lappi paloi tuhkaksi tai tuhottiin. Tämä tapahtui 1944-1945, jatkosodan jälkeen ja tuhoamisesta huolehtivat entiset taistelutoverit. Tämä johdanto siksi, että pari vuotta sitten luennoidessani ihan jostain muusta ja mainitsin…

Lue lisää

Katsoimme jokin aika sitten Anthony Mannin spektaakkelin Rooman valtakunnan tuho (The Fall of the Roman Empire, 1964). Mannin yhteistyö tuottaja Samuel Bronstonin kanssa oli alkanut jo kolme vuotta aiemmin, kun keskiajan Espanjaan sijoittuva El Cid – kuninkaan soturi (El Cid, 1961) oli valmistunut. El Cid on näistä kahdesta suurelokuvasta maineikkaampi ja usein onnistuneempana pidetty. Molempien naispääroolissa nähtiin…

Lue lisää

Pyrkivätkö Raamatun kirjoittajat selittämään pahaa, vai pyytävätkö he Jumalaa räjäyttämään pahuuden pois? Lauri Snellman analysoi pääsiäisen kertomuksia ja pahan ongelmaa. Kirjoitin viime syksynä Areiopagille pahan ongelman yleisestä logiikasta. Pahan ongelma koskee pohjimmiltaan maailman merkitystä: miten maailma voi olla merkityksellinen ja miten elämässä voi olla mieli, jos pahaa on olemassa? Paha muodostaa eksistentiaalisen ongelman, kun pahat…

Lue lisää

 Reilu viikko väittelyn jälkeen Virpi Salmi soitti Suomen Kuvalehden asialla. Hän oli tehnyt jutun siitä, miksi auto on meille niin rakas. Sain lyhyesti kertoa omat kommenttini, pääosan jutun tutkimuksellisesta puolesta vastasivat Tiina Männistö-Funk ja Timo Kalanti.Juttu on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 5/2021.

Lue lisää

  Ymmärtämyksestä ja ymmärtämisestä   Ymmärtämisenmerkityksiä olen joskus yrittänyt pohtia. Suomeksihan sana viittaa ympäröintiin: jokin asia otetaan haltuun ikään kuin henkisesti sitä halaamalla. Käsittäminenon samaa sukua ja helposti käsitettävissä tai vaikkapa ymmärrettävissä. Ymmärrettävästi on itse ymmärtäminen yleensä mielletty -etten sanoisi ymmärretty- myönteiseksi asiaksi. Ilman sitä taitaisimme elää tässä maailmassa aika primitiivisesti jos nyt yleensä eläisimme.…

Lue lisää

Kauppias ja monen alan yrittäjä Carl Gustaf Langéen kuoli 85-vuotiaana Helsingissä 12.1.1877. Muistokirjoitusta en hänelle löytänyt ja tiedot verkossa ovat hajanaisia, joten on syytä koota ne yhteen.Jouni Yrjänän väitöskirjassa Metsäpirulainen. Liikemies Erik Johan Längman (1799–1863) talousjärjestelmän murroksessa Langéen on esittelyn ansainnut sivuhenkilö:... merkityksellisemmän ja kestävämmän suhteen Längman solmi Turussa syntyneeseen Carl Gustaf Langéeniin, joka työskenteli 1820-luvulla…

Lue lisää