Tässä artikkelissa tarkastellaan jäsenkoulutustoimintaa kolmessa suomalaisessa eduskuntapuolueessa: Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus ja Suomen sosiaalidemokraattinen puolue SDP. Teoria käytäntöarkkitehtuureista toimii artikkelin teoreettis-metodologisena viitekehyksenä, jonka avulla voidaan tarkastella käytäntöjä – eli yhteistä inhimillistä, vakiintuneisiin menettelytapoihin nojautuvaa, tarkoituksellista toimintaa – ja käytäntöjen taustalla vaikuttavia ennakkoehtoja. Artikkelin tutkimustehtävänä on tarkastella käytäntöarkkitehtuuriteorian avulla kolmen suomalaisen puolueen jäsenkoulutuskäytäntöjen tarkoituksia ja käytäntöjen…

Lue lisää

Tekstissä tarkastellaan oppivelvollisuuskoululle asetettuja tavoitteita sekä yhtäältä niiden muuttumista ja toisaalta muuttumattomuutta. Teksti nostaa esille oppivelvollisuuskoulussa sadan vuoden aikana tapahtuneet rakenteelliset muutokset ja perustelee oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle.

Lue lisää

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu opettajien vahvaan osaamiseen ja autonomiaan, jonka opettajat omaksuvat opettajankoulutuksen aikana. Kuitenkin useat tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet, että vaikka demokratia arvolähtökohtana tunnistetaan kaikissa suomalaisissa opettajankoulutusta antavissa yksiköissä, antaa koulutus vain vähän valmiuksia toteuttaa demokratiakasvatusta. Artikkelissa analysoimme opetuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ollut tarjota luokanopettajaopiskelijoille vahvat tiedot ja taidot toteuttaa demokratia- ja yhteiskuntakasvatusta suuntaamalla…

Lue lisää

Laajalti hyväksytään näkemys, että demokraattinen yhteiskunta edellyttää sivistyneitä kansalaisia. Sivistysteorioissa ja poliittisen kasvatuksen malleissa on jäsennetty eri tavoin, mihin sivistyksen ja demokratian suhde perustuu. On yhtäältä ajateltu, että kansalaisten sivistystasosta riippuu demokratian toimivuus, ja toisaalta on korostettu, että sivistys johtaa demokratian laajentumiseen. Artikkelimme tehtävänä on analysoida edellä kuvattuja tapoja hahmottaa demokratiaa ja pohtia niiden välistä…

Lue lisää

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahdeksasluokkalaisten toivokäsityksiä. Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen Suomessa on vähäistä huolimatta yhteiskunnallisten tietojen hyvästä tasosta. Tutkimuksessa lähestyttiin ongelmaa toivon näkökulmasta. Tämä tutkimus pitää toivoa demokratian ja demokratiakasvatuksen kannalta tärkeänä käsitteenä. Toivoa tarkasteltiin erityisesti kahden teoriaperinteen, C. R. Snyderin psykologisen toivoteorian ja Paulo Freiren toivon pedagogiikan, kautta. Kahdeksasluokkalaisten toivokäsityksiä tutkittiin haastatteluin (N = 15) fenomenografista…

Lue lisää

Pääkirjoitus teemanumeroon: Demokratia ja kasvatus (Kasvatus & Aika 3–4/2021).

Lue lisää

Tarkastelemme artikkelissa demokratiakasvatusta analysoimalla peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteita sekä yhteiskuntaopin oppimateriaaleja demokratiateoreettisen keskustelun näkökulmasta. Oletuksenamme on deliberatiivisten eli keskustelua ja harkintaa korostavien demokratian ihanteiden tarpeellisuus opetuksessa. Joitakin niiden piirteistä on kuitenkin teoriakeskustelussa voimakkaasti haastettu. Etenkin on arvosteltu konsensushakuisen argumentaation ylikorostumista sekä ristiriitojen ja tunteiden sivuuttamista. Sovellamme kritiikkiä suomalaiseen demokratiakasvatukseen analysoiden opetussuunnitelmia ja oppimateriaaleja, ja…

Lue lisää

Tämä katsausartikkeli luotaa saamelaisten 1900-luvun koulutusta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, sekä lyhyesti myös Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Artikkelin painopisteet ovat yhtäältä itse koulutuksen historiassa ja toisaalta tutkimuskirjallisuuden tulkinnoissa eri maissa. Mitä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä maiden välillä on, ja miten saamelaisten koulutushistorian tutkimus on kehittynyt viime vuosina? Tutkimuksen luoma kuva on monipuolistunut viime vuosina, samalla…

Lue lisää

Maailmansotien välisenä aikana Suomen suurin porvarillinen puolue oli Maalaisliitto. Yksi liiton johtajista oli J. E. Sunila (1875–1936), joka toimi muun muassa kahdesti pääministerinä ja kolmesti maatalousministerinä. Siviilitoimeltaan Sunila oli maataloushallituksen ylijohtaja, mutta uransa aikana hän toimi myös useissa eri opettajan tehtävissä niin kansanopistossa kuin yliopistossakin. Aikajänne artikkelissa ulottuu 1890-luvun lopulta 1930-luvulle saakka. Pyrin artikkelissa sijoittamaan…

Lue lisää

Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Aineisto muodostuu opiskelijoiden yksilöhaastatteluista ja ryhmäkeskusteluista (n = 31). Kysymme, millaisia puhetapoja lasten osallisuudesta on tunnistettavissa opiskelijoiden haastattelu- ja ryhmäkeskustelupuheesta. Erotimme diskurssianalyysin avulla neljä puhetapaa: osallisuus…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan Tampereen kehyskuntien yhdeksäsluokkalaisten (N=843) elämäntarkoitusta sekä sitä, miten heidän ajatuksissaan näkyy William Damonin määritelmä elämäntarkoituksesta päämääränä, johon yksilö pyrkii pitkäjänteisesti ja joka palvelee itsen lisäksi ympäröivää yhteiskuntaa. Laadulliset vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen osuus klusterianalyysilla. Tutkimuksen tuloksena löydettiin neljä päämääräprofiiliaeli päämäärätietoiset (36 %), itsekeskeiset (33 %), haaveilijat (23 %) ja sitoutumattomat (8 %).…

Lue lisää

Suomalainen yliopistolaitos on ollut vahva osa demokraattista yhteiskuntaa. Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisen yliopistoverkoston laajentumiseen ja erityisesti alueellistumiseen liittyviä eri aikakausien tulkintoja ja linjauksia. Tavoitteena on selvittää yliopiston ja demokratian välisen suhteen muotoja ja kehittämistä 1960-luvulta nykypäivään. Kysymme, miten yliopistojen alueellinen tehtävä on eri vuosikymmenillä nähty, ja millainen on ollut yliopiston ja ympäröivän alueen välinen suhde eri…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan demokratian käsitteen rakentumista oppikirjateksteihin. Aineistona on peruskoulun oppikirjoja eri oppiaineista. Demokratian käsitteen, sen merkitysten ja kontekstien rakentumista tekstiin tarkastellaan diskurssianalyyttisesti kysymällä, millaisena demokratian käsite esitellään ja millaisiin käsitteellisiin kehyksiin se kytketään. Analyysi osoittaa, että demokratia määritellään ensisijaisesti kansanvaltaiseksi valtiomuodoksi, mutta siihen liitetään elimellisinä aineksina demokraattisen kansalaisuuden, dialogin ja sananvapauden kaltaisia ihanteita. Demokratia ankkuroidaan…

Lue lisää

Tämä katsaus tarkastelee, minkälainen pedagogiikka voisi edistää nuorten kansalaisvaikuttamista nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa ihmiskunta on ylittämässä planetaarisia rajoja. Tarkemmin tutkimus käsittelee ”konkreetin utopian” käsitteen pedagogisia mahdollisuuksia toisen asteen opiskelijoiden demokraattisen vaikuttamisen valmiuksien edistämisessä. Katsauksessa käsitellään ensin lyhyesti utopian käsitettä sosiologiassa ja kasvatustieteessä. Sen jälkeen siinä esitetään luonnos mallista, jota on kehitetty tutkimusprojektissa Konkreettien utopioiden pedagogiikka:…

Lue lisää

Kouluopetuksen oppisisällöt olivat keino vahvistaa oppilaiden isänmaallisuutta Suomessa. Silti kansallisuusaatetta ei hyväksytty aina luonnolliseksi osaksi kouluopetusta. Tässä artikkelissa selvitän Pohjoismaisten opettajien rauhanliittoon osallistuneiden suomalaisten opettajien toimintaa ja pedagogista ajattelua. Selvitän, miten liiton suomalaiset opettajat näkivät nationalismin ja kansainvälisyyden suhteen heidän rauhankasvatuksellisissa näkemyksissään 1920-luvulla. Lisäksi vastaan siihen, minkälaisen vastaanoton Pohjoismaisten opettajien rauhanliitto sai Suomessa. Arvioin, miten…

Lue lisää

Tämä artikkeli tutkii ranskalaisajattelija Jacques Rancièren älyjen tasa-arvon käsitettä sekä tasa-arvon periaatetta demokratiakasvatuksessa. Artikkelin kollaboratiivinen empiirinen aineisto koostuu 19 opettajaopiskelijan sekä heidän opettajanaan toimineen kirjoittajan autoetnografisista teksteistä yhden lukuvuoden mittaisen kurssin ajalta. Kirjoittajan kokoama ja kertoma moniääninen autoetnografinen tarina tuo esiin erilaisia näkökulmia opettajuuteen ja opettajaksi kasvamiseen, joita peilataan Rancièren ajatteluun. Artikkeli valottaa Rancièren filosofian…

Lue lisää

Vuonna 2009 uudistetun yliopistolain jälkeen yliopistojen hallintomallit ja työkulttuurit ovat olleet monenlaisten muutosten kohteena. Johtamisjärjestelmien kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, toisin sanoen vallan siirtäminen yliopistoyhteisöltä keskusjohdolle ja ulkopuolisille. Työyhteisöihin näillä muutoksilla on tavoiteltu esimerkiksi työn tuottavuuden kasvua, mutta samaan aikaan reformit saavat aikaan odottamattomia seurauksia. Vaikka tietotyön organisointia koskevaa…

Lue lisää

Suomalainen partioliike alkoi järjestäytyä uudelleen keväällä 1917. Sisällissodan jälkeen se sai haastajakseen suojeluskuntajärjestön. Sodassa taisteluihin oli osallistunut myös partiolaisia, joten oli luontevaa, että partioliike otti sodan jälkeen suojeluskuntien rinnalla osaa valkoisen Suomen järjestämiin paraateihin ja juhlintaan. Samalla virisi keskustelu partiolaisten ja suojeluskuntajärjestön suhteesta, ja aiheesta julkaistiin kirjoituksia partiolaisten lehdissä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ideaalista kansalaisuutta sellaisena…

Lue lisää

Tarkastelemme artikkelissa kansalaisyhteiskunnassa toteutuvaa kansalaiskasvatusta ja tällaisessa toiminnassa nuorille mahdollistuvaa yhteiskunnallista osallistumista. Siirrämme katseen demokratiakasvatuksen ideaaleista ja tavoitteista tekemiseen ja toimintaan. Luemme kahta etnografista aineistoa Engin Isinin kansalaisuutta ja Gert Biestan kansalaiskasvatusta koskevien ajatusten kautta. Ensiksi kysymme, millaisia kansalaisuuden tekoja toteutuu projekteissa, joiden tavoitteena on nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistaminen, ja mikä on näiden tekojen suhde…

Lue lisää

Kirjoituksessa hahmotellaan kahta toisistaan eroavaa demokratiakäsitystä, joista molemmista löytyy yhteys 1800-luvun puolivälissä muotoiltuun kehitysoppiin. Talouden vapautta korostava oppi pitää inhimillisen kehityksen liikkeellepanevana voimana ihmisten itsekästä voitonhalua. Jos yksilöiden välistä kilpailua yritetään rajoittaa, kyseessä ei voi olla demokratia. Kilpailullisen demokratian rinnalla on vaikuttanut demokratiakäsitys, jonka perustana on yhteinen neuvonpito. Sille on ominaista pyrkimys sovitella vastakkaisia toiveita…

Lue lisää