Runoilija Isa Asp (1853–1872) kuvasi ensimmäisen seminaarivuoden syyslukukaudella kirjoittamasssaan aineessa Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarissa, millaisen kirjaston hän haluaisi joskus tulevaisuudessa omaan kotiinsa. Tutkin artikkelissani Isa Aspin elämänvaiheita esimerkkinä käyttäen sitä, millaista kirjallisuutta 1850-luvulla syntyneellä runoilijanaisella oli käytettävissään. Pohdin, minkälaisesta lukemastaan kirjallisuudesta hän ammensi oman tuotantonsa ainekset ja millaisia kirjallisia esikuvia hänellä oli. Isa Asp kykeni ystävä- ja…

Lue lisää

Matthias Salamniuksen Ilo-Laulu Jesuxesta (1690) on kahdentuhannen säkeen laajuinen kertova runo, joka käsittelee Jeesuksen syntymää ja kuolemaa. Kalevalamittainen runo kuuluu varhaisen uuden ajan suomenkielisen kirjallisuuden merkittävimpiin teoksiin. Runo sai kanonisen aseman jo varhain, ja tutkimuksessa on oltu kiinnostuneita sen yhteyksistä aikakauden suulliseen ja kirjoitettuun runouteen. Artikkelissa tarkastelen runon lajiin, poetiikkaan ja tekstien välisiin suhteisiin liittyviä…

Lue lisää

Avaimen 3/2019 artikkeleissa liikkuvuus näyttäytyy monessa muodossa.

Lue lisää

Markku Lehtimäki, Hanna Meretoja & Arja Rosenholm (toim.): Veteen kirjoitettu: Veden merkitykset kirjallisuudessa. Helsinki: SKS, 2018, 394 s.

Lue lisää

Riitta Oittinen, Anne Ketola & Melissa Garavini (toim.): Translating Picturebooks: Revoicing the Verbal, the Visual, and the Aural for a Child Audience. New York & London: Routledge, 2018, 213 s.

Lue lisää

Sanna Karkulehto ja Leena-Maija Rossi, (toim.): Sukupuoli ja väkivalta. Lukemisen etiikkaa ja poetiikkaa. Helsinki:  SKS, 2017, 329 s.

Lue lisää

Ville Hänninen, Kirjan kasvot: Sata vuotta suomalaisia kirjankansia. Kirjokansi, 178. Helsinki: SKS, 2017, 199 s.

Lue lisää

Intian jako ja sitä seuranneet väkivaltaisuudet ja massamuutto olivat itsenäisen Intian ensimmäinen, suuri kriisi, joka jätti lähtemättömän jäljen. Aihetta on käsitelty paljon intialaisessa kirjallisuudessa niin muilla kielillä kuin englanniksikin. Intian jako ei kuitenkaan ole ainoa traumaattinen kansallinen tapahtuma, jonka (julkisesti pitkään vaiettu) muisto on löytänyt käsittelypaikan kirjallisuudessa. Intialainen (englanninkielinen) romaani on monesti toiminut “muistamisen välineenä”…

Lue lisää

Lue lisää

Arvio teoksesta: Niemi, Mari K. & Houni, Topi (toim.) (2018). Media & populismi — Työkaluja kriittiseen journalismiin. Tampere: Vastapaino , 359 s.

Lue lisää

Lue lisää

Arvio teoksesta: Oinonen, Paavo (2019). Vain parasta kansalle: Yleisradiotoiminta julkisena palveluna. Capsa Historiae II. Turku: Kulttuurihistorian seura, 201 s.

Lue lisää

Arvio teoksesta: Maasilta, Mari & Nikunen, Kaarina (toim.) (2018). Pakolaisuus, tunteet ja media. Tampere: Vastapaino, 224 s.

Lue lisää

Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa -sarjassa esitellään tekijänsä uran tai alan kehityksen kannalta merkille pantavia töitä. Tarkoitus on samalla herättää kiinnostusta kotimaisen tutkimuksen historiaan, jonka kokonaisesitys on edelleen laatimatta: Eino Suova. Aurora-seuran sanomalehti 1771–1778: sanomalehtiopillinen tutkimus.Turku: Turun Yliopisto, 1952.

Lue lisää

Artikkelissa tarkastelemme suomalaista uutisointia yksin maahan saapuneista pakolaisnuorista. Aineisto koostuu Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Ylen teksteistä vuosilta 2014–2016. Tämä ajanjakso on ollut merkittävä määrällisesti poikkeuksellisen Eurooppaan kohdistuneen maahanmuuton vuoksi. Kysymme, miten suomalaisessa uutismediassa kerrotaan yksin tulleiden nuorten tilanteesta? Millaiset teemat ovat juttujen keskiössä? Entä mitkä aihepiirit jäävät marginaaliin? Aineiston analyysin pohjalta väitämme, että kaikissa kolmessa…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastelemme Aamulehdessä julkaistuja eettistä kuluttamista representoivia kuvajournalistisia valokuvia. Keskeinen kysymyksemme on: Millaista eettisen kuluttamisen todellisuutta kuvajournalistiset valokuvat rakentavat? Pohdimme myös, millainen kuvajournalismi voisi edesauttaa ihmisten sitoutumista ympäristön kannalta kestävään arkeen. Tutkimuksessa hyödynnämme muun muassa aiempaa kuluttajakäyttäytymisen tutkimusta, jonka pohjalta rakennamme moniulotteisen kuvan eettisestä kuluttamisesta. Analysoimme aineistoa määrälliseen sisällönanalyysiin nojautuvan kehysanalyysin keinoin. Eettinen kuluttaminen on…

Lue lisää

Toimittajan ammatti on ollut Suomessa naisvaltainen ala 1990-luvun puolivälistä, mutta ammatin miesvaltainen perinne näkyy edelleen työskentelykulttuurissa. Vaikka toimittajat ovat keskustelleet tasa-arvosta yhä enemmän 1980-luvulta lähtien, sukupuolten epätasa-arvoista kohtelua esiintyy sekä ammatin sisällä että journalistisissa teksteissä. Artikkelissani väitän tämän johtuvan suomalaisen toimittajakunnan maltillisesta suhtautumisesta tasa-arvokysymysten ajamiseen. Lisäksi esitän, että aktiivisempi tasa-arvokeskustelu olisi edellyttänyt toimittajanaisilta kykyä tunnistaa…

Lue lisää

Lue lisää

-

Lue lisää

-

Lue lisää