ICOHTEC 2018: http://www.icohtec.org/w-annual-meeting/2018-saint-etienne/

Lue lisää

Luigi Russolo: Hälyjen taide. Helsinki: Tutkijaliitto, 2018. 99 sivua. Suomentanut Tanja Tiekso.

Lue lisää

Ääniaallot: studiolaitenäyttely Vapaa pääsy Pysyvä näyttely Avoinna arkisin 10–17 Rytmikorjaamo (Vaasantie 11), Seinäjoki

Lue lisää

Suoratoistopalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan Suomessa jo toistakymmenettä vuotta. Miten suoratoisto eli striimaus on vaikuttanut äänitteiden tuottajiin, jakelijoihin ja artisteihin? Tämä artikkeli luotaa suoratoistopalveluiden ja äänitetuotannon demokratisaation historiallista kehitystä Suomessa konjunkturaalisesti niiden taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa kontekstissa.

Lue lisää

Mikksauskonsoli (engl. Mixing Console, saks. Mischpult) on nimitys musiikkistudioiden keskeiselle äänityslaitteelle. Laite on keskeinen sananmukaisesti, koska se sijaitsee keskellä studion äänitarkkaamoa, eikä laitetta voi olla kokonsa ja sijaintinsa vuoksi huomaamatta. Miksauskonsolin tärkein tehtävä on miksata eli sekoittaa eri äänilähteiden signaalit summasignaaliksi. Konsoli-termi viittaa kaappimaiseen, usein kaltevaan ulkomuotoon ja fyysiseen kokoon. Muita yleisiä laitetyypin nimityksiä ovat…

Lue lisää

Linkit: Suomen pelimuseo: http://vapriikki.fi/ Dibner-palkinto: https://www.historyoftechnology.org/about-us/awards-prizesand-grants/thedibner-award/

Lue lisää

Toimituksen tiedote lehden lukijoille julkaisun muuttumisesta verkkolehdeksi.

Lue lisää

In Finnish popular music, the adoption of electronic musical instruments, such as synthesizers, drum machines, sequencers, samplers, computers and musical software progressed slowly and was a complicated process until the early 1990s. Compared with Swedish, German and British pop and rock the electronic instruments remained longer in the margins of rock and pop rock. Regardless…

Lue lisää

Musiikkiteknologian teemanumeron pääkirjoitus

Lue lisää

FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]

Lue lisää

Lue lisää

Tässä artikkelissa esittelen kehittämäni menetelmän uutiskehysten suhteellisen laajuuden mittaamiseksi. Tutkimustani on inspiroinut aluetutkimus, jossa eri tieteenalojen muodostamia näkymiä yhdistetään ja integroidaan kaukaisten maiden kompleksisten todellisuuksien tulkitsemiseksi kokonaisvaltaisesti. Menetelmälläni haluan selvittää, miten ja missä määrin toimittajat yhdistelevät ja integroivat uutiskehyksiä kompleksisten todellisuuksien tulkitsemiseksi ulkomaanuutisissa. Sovellan menetelmää tutkimuksessa, jossa vertailin suomalaisia ja yhdysvaltalaisia ulkomaanuutisartikkeleita, jotka käsittelevät Etelä-Afrikkaa…

Lue lisää

  Digitaalisten teknologioiden ja erilaisten medioiden varaan rakentuvilla osallisuuden kulttuureilla on keskeinen merkitys nuorten yleiselle hyvinvoinnille, osallisuuden kokemuksille sekä tulevaisuuden kansalaistaitojen, työelämävalmiuksien ja digitaalisen osallistumisen taitojen kehittymiselle. Digitaalisten teknologioiden erilaisilla käyttötavoilla on merkitystä; nuoret eivät ole digitaalisten medioiden käyttäjinä samankaltaisia ja nuorten erilaiset käyttötottumukset tuottavat erilaista ja erilaatuista osallistumista ja osaamista. Artikkelissa selvitämme millaisia ovat…

Lue lisää

  Artikkelin tutkimuskohteena on suomalaisen sanomalehdistön uutisointi vuosina 2010–2012 tehdystä huippu-urheilun muutostyöstä, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 2,6 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen vallan vahtikoira urheilujournalismi on. Tutkimusaineisto koostuu levikiltään kolmen Suomen suurimman päivälehden (Aamulehti, Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat) ja maan molempien iltapäivälehtien (Iltalehti ja Ilta-Sanomat) kaikesta muutostyötä käsittelevästä uutisoinnista lehtien painetuissa…

Lue lisää

Ville KumpuThe future imaginary of journalism Knowledge, action and ethics as the basic dimensions of journalistic futures imagination This article asks how to study future as a cultural object in late modernity. For this purpose, an analytical framework that conceptualizes futures imagination as a three-dimensional practice involving representing futures, transforming futures through action and taking…

Lue lisää

Lue lisää

Kirsi Cheas, FT, tutkijatohtoriKirsi Cheas on filosofian tohtori, joka on väitellyt vuonna 2018 Helsingin yliopistosta. Hänen intresseihinsä lukeutuvat tieteidenvälisyys, kansainvälinen uutismedia ja vertaileva tutkimus. Cheas on viettänyt vuoden vierailevana tutkijana New York Universityn mediatutkimuksen laitoksella. Hän aloittaa tammikuussa 2019 tutkijatohtorina Turun yliopistossa John Morton Center for North American Studiesissa tutkimusprojektissa, jossa vertaillaan suomalaisia ja yhdysvaltalaisia…

Lue lisää

  Artikkeli pureutuu luomu- ja lähiruokaa legitimoiviin diskursseihin Helsingin Sanomissa. Hyödynnän aineiston tekstien tutkimuksessa aiempaa ruokajournalismin ja kulttuurisen maun tutkimusta sekä autenttisuuden ja nostalgian käsitteisiin liittyviä teoretisointeja. Selvitän, minkälaisin diskursiivisin keinoin ruoka määritellään luomu- ja lähiruokateksteissä kulttuurista arvostusta ansaitsevaksi, ja miten erityisesti autenttisuuden ja nostalgian diskurssit kietoutuvat aineiston teksteissä kulttuuriseen pääomaan. Käytän aineiston analyysissa kriittisen…

Lue lisää

Artikkeli kysyy, miten tutkia tulevaisuutta kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä myöhäismodernissa ajassa. Kysymykseen vastataan esittelemällä analyyttinen viitekehys, joka käsitteellistää tulevaisuuden kuvittelemisen esittämiseksi, toiminnaksi ja eettiseksi harkinnaksi. Kysymykseen, minkälaista on journalistinen tulevaisuusmielikuvitus, vastataan tarkastelemalla journalismin tietoteoriaa, institutionaalista roolia ja eettistä ideologiaa tulevaisuuden kuvittelemisen näkökulmasta. Kehiteltyä viitekehystä havainnollistetaan tarkastelemalla Helsingin Sanomien vuodelle 2018 nimittämän tulevaisuuskirjeenvaihtajan toimintaa ja kirjeenvaihtajan…

Lue lisää

FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]

Lue lisää