Antti RäihäJa kun myöhemmin Länsi-Suomessa maanlain perheoikeudellisia säädöksiä – päinvastoin kuin Itä-Suomessa – todella noudatettiin, oli se mahdollista sen vuoksi, että yhteiskuntapohja siellä oli samanlainen kuin Ruotsissa. (Jutikkala 1958, 53) Ruotsin keskiaikaisen Kristoferin maanlain (1442) ja sen korvanneen vuoden 1734 yleisen lain mukaan isännän kuollessa maatila jaettiin perillisten kesken. Jos perillisiä oli vain yksi, tämä sai…

Lue lisää

Lue lisää

Nykykielessä A-infinitiivin translatiivin perusfunktio on tarkoituksen ilmaiseminen finaalirakenteen osana. Sen avulla liitetään kaksi prosessia tai tapahtumaa keskenään kausaaliseen suhteeseen. Rakenne on puhekielessä harvinainen, mutta silti ilmeisen vanha, sillä se esiintyy produktiivisena jo Mikael Agricolan teksteissä. Muodon käyttö ei kuitenkaan ole kaikilta osin samanlaista kuin nykykielessä. Keskeisiä eroja ovat hallitsevan lauseen subjektin ja rakenteen possessiivisubjektin viittaaminen…

Lue lisää

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on Euroopan unionin (EU) perus­arvo ja jäsenyyden keskeinen ehto. Periaatteella on tärkeä merkitys kansalais­ten perusoikeuksien toteutumiselle ja sujuvalle oikeudelliselle yhteistyölle sekä EU:n uskottavuudelle arvojen puolustajana. Viime vuosina oikeusvaltio­ periaate on kokenut takaiskuja useissa jäsenmaissa ja on puhuttu jopa laajem­masta oikeusvaltion kriisistä. Tilanne on edellyttänyt EU:lta toimia yhteisen arvoperustan suojaamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastelen EU:n…

Lue lisää

Mistä kumpuaa pakonomainen tarve olla jatkuvasti läsnä sosiaalisen median kanavilla ja miten nuoret internetissä toimivat? Problematiikkaa käsitellään parasta aikaa suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa. Länsimaiden digitalisoitumisen seurauksena 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen suomalaisessa nuorten proosassa esiintyy tuon tuostakin intermediaalisia digitaaliteknologian kuvauksia ja enenevästi myös sosiaalisen median alustojen ja niiden käytön kuvausta. Artikkelissa tarkastellaan sellaisia kotimaisia, nuorille suunnattuja proosateoksia, jotka…

Lue lisää

Lue lisää

Tässä artikkelissa selvitetään, miten näkemykset sukupuolten tasa-arvosta politiikassa ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana ja miten naisten läsnäolo kuntapolitiikassa heijastuu sukupuolten tasa-arvoa koskeviin näkemyksiin nais- ja miespuolisten kuntavaaliehdokkaiden keskuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan suhtautumista naisten deskriptiiviseen edustukseen eli sukupuolikiintiöiden tarpeellisuuteen kunnan toimielimissä sekä naisten substantiiviseen edustukseen eli sukupuolten tasa-arvoa koskevien kysymysten saamaan huomioon päätöksenteossa. Empiirisessä analyysissa hyödynnetään…

Lue lisää

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee käsityksiä lukijuuden ihanteista suomalaisessa lukemiskulttuurissa ja erityisesti aktiivisten kirjojen lukijoiden kielenkäytössä. Artikkelissa analysoidaan, millä keinoin kirjoja vapaa-ajallaan lukevat tai kuuntelevat ihmiset ovat luonnehtineet itseään lukijoina, millaiset piirteet näyttäytyvät heidän kielenkäyttönsä perusteella lukijalle odotuksenmukaisina sekä miten näistä piirteistä rakentuvaa tekstinulkoisen ideaalilukijan konstruktiota haastetaan vaihtoehtoisin merkityksellistämisen tavoin. Analyysi perustuu 804 avoimeen tekstivastaukseen, jotka sisältyvät syksyllä…

Lue lisää

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan kansanihmisten rakkaus- ja kosintakirjeiden representaatioita fiktiivisissä teksteissä, jotka ajoittuvat 1880-luvulta 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Taustalla on New Literacy Studies -tutkimussuunta, jonka piirissä tekstejä tarkastellaan käytäntöinä. Käytännöt vaihtelevat tilanteittain ja tekstilajeittain, ja teksteihin liittyvät ihanteet, normit ja arvostukset ovat erilaisia eri yhteisöissä ja eri kulttuureissa. Kirjetaitoihin kuuluvat kirjekonventioiden hallitseminen sekä kirjeen sisältöön ja asioiden esittämistapoihin…

Lue lisää

Lue lisää

Pääkirjoitus 4/2023

Lue lisää

Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 tutkimushankkeen tehtävänä on muun muassa laatiainteraktiivinen tietokanta Venäjällä, Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964oleskelleista Suomen suuriruhtinaskunnan alamaisista, itsenäisen Suomen kansalaisista ja eräissätapauksissa heidän jälkeläisistään (esimerkiksi amerikansuomalaiset).Tässä artikkelissa esitellään tutkimushankkeen interaktiivinen tietokanta, tietokannan tekninen toteutus,tietokantatyön vaiheet, tietojen manuaalisesta syöttämisestä joukkoistamiseen ja tekoälyyn ulottuvattiedonkeruumenetelmät, lähdeaineiston luonne, tietokantatyössä käytettävät historiatieteellisetmenetelmät ja kokonaisuuteen liittyvä viestintäsuunnitelma.Tarkastelun kohteena…

Lue lisää

Jo vuosikymmenen ajan on Suomessa keskusteltu ”digitaalisesta historiantutkimuksesta” ja sen rajauksesta, joka on useimmiten tiivistetty laskennallisuuteen. Huomattavasti vähemmän on mietitty digitaalisuuden merkitystä muuhun historiantutkimukseen. Tässä katsauksessa keskitytään perusasioihin historiantutkijoiden tietokantahauissa. Esimerkein osoitetaan, että on helppoa muodostaa virheellinen kuva tietokannan sisällöstä. Käy myös ilmi, ettei totuuden selvittäminen ole aina edes mahdollista. Lopuksi annetaan pari käytännön ohjetta…

Lue lisää

Tässä katsausartikkelissa esitellään pienten analyyttisten koeporausten avulla eduskunnan täysistuntopuheet vuodesta 1907 lähtien koneluettavassa muodossa tarjoavan FinParl-aineiston mahdollisuuksia digitaaliselle parlamenttitutkimukselle. Analyyseissä havainnollistetaan laskennallisten menetelmien käyttöä isojen aineistojen eksploratiivisen eli uutta kartoittavan analyysin välineinä ja tarkastellaan saatuja tuloksia suhteessa parlamenttitutkimuksen kenttään. Analyyseissä fokusoidutaan erityisesti kansanedustajien täysistuntopuheiden sanastoon, jonka avulla analysoidaan hallitus-oppositio-asetelman sekä edustajien puoluetaustan vaikutusta täysistuntopuhuntaan. Lisäksi…

Lue lisää

The paper discusses digitising the collections of the National Library of Finland (NLF). The digitisation programme of the NLF defines the material to be digitised in the period of 2021-2024.  The authors emphasise that digitising includes much more work than mere scanning. The process of digitising begins in the selection of material, and it includes…

Lue lisää

Lue lisää

Kuudensille valtakunnallisille Historiantutkimuksen päiville kokoontui lokakuussa noin 300 suomalaista historioitsijaa. Järjestäjänä toimi Suomen Historiallisen Seuran lisäksi tänä vuonna Tampereen yliopisto. Keynote-puhujia oli neljä, ja heidän luentojensa aiheet vaihtelivat digitaalisesta historiantutkimuksesta kaupunkitutkimukseen. Muu tieteellinen ohjelma koostui eri päiville jaetuista sessioista. Runsaan osallistujamäärän vuoksi samaan aikaan saattoi olla käynnissä peräti 15 eri sessiota, joten valinnanvaikeus oli ilmeinen.…

Lue lisää

Lue lisää