Lue lisää

Drawing on personal experience, the author discusses the vicissitudes of Jewish identity formation in the last two decades of Communist Poland and the first two decades which followed. He addresses the role of religion in the Jewish revival which occurred in that period, and sets it against other models of Jewish identity – Zionist, Yiddishist…

Lue lisää

This article presents some of the personal observations of a veteran Israeli scholar whose long-years' encounters with the 'real' as well as the 'imagined' eastern Europe have shaped his historical research. As an Israeli-born historian of Polish-Ukrainian origin, (the so-called 'second generation') he claims to share an ambivalent attitude towards his countries of origin with…

Lue lisää

Editorial for Vol. 31/1

Lue lisää

Kirjauutuuksia

Lue lisää

36 (2019): 2

Lue lisää

Taina Kinnunen, Kalifornia kutsuu

Lue lisää

Vuoden 2016 Eurovision laulukilpailu herätti poikkeuksellisenkin voimakasta keskustelua kilpailun ja politiikan suhteesta. Jo siinä vaiheessa, kun kilpailijat julkaistiin, uutisoitiin Venäjän vaateista estää Ukrainan kappaleen esittäminen nimenomaan sillä perusteella, että se on poliittinen. Näiden vaateiden yksityiskohtaisempana syynä oli se, että kappaleen sanoitukset käsittelevät Krimin tataarien kärsimyksiä Stalinin hallinnon aikana. Poliittisuus toisin sanoen liittyy tässä tapauksessa sisällölliseltä…

Lue lisää

Elokuussa 2018 tiede- ja taideväkeä päätyi yhteistapahtumaan pölyttäjähyönteisten ja kasvikunnan edustajien kanssa ARS HETKI...nen II Aikansa ytimessä -symposiumissa näyttelyineen. Teemana oli kestävä maaseutuympäristö. Taidearboretumin paljasjalkainen tutkija-taiteilija asteli aamulla kasvitaideteoksensa oranssinkirkuvilla podsolikäytävillä miettien itsekseen ”tule hyvä sää, jotta kaikki pääsevät paikalle”. Kaikilla hän tarkoitti kanssaeläjiään niin Bombuksen suvusta kuin Papilionoidean yläheimosta. Luonto ilmaisikin läsnäolonsa täydellä voimallaan.…

Lue lisää

Niin sanotusta natsikortista tuli viimeistään internetin keskustelupalstojen myötä vakiintunut tapa hyökätä vastapuolen mielipiteitä ja argumentaatiota vastaan. Artikkelissa analysoidaan ilmiötä brittiläisamerikkalaisen Monty Python -komediaryhmän 1960–1970-lukujen komedian kontekstissa. Toisen maailmansodan jatkuvalle, nostalgisoivalle muistelulle nauraminen yhdistyi natsismin parodiointiin ja sen estetiikalla leikittelyyn. Niin sanottua natsikorttia käytettiin puolestaan kulttuuripoliittisiksi vastustajiksi koettuihin konservatiiveihin.

Lue lisää

Tiedätkö Iida, olen yrittänyt etsiä käsiini elämästäsi kaiken mahdollisen. Olen etsinyt sinua vuosikymmenten takaa – arkistoista, valokuvista, dokumenteista ja maisemista. En ole kuitenkaan ajatellut, että olisin kirjoittamassa elämäkertaasi. Olenko kuitenkin kirjoittanut sitä?

Lue lisää

Artikkeli käsittelee liikuntapuhetta ja sen vaikutusta liikuntakulttuuriin. Aineistoa analysoimalla osoitetaan, miten liikuntapuhe vaikuttaa käsitykseen liikunnan merkityksestä yhteiskunnassa. Nykyinen liikuntapuhe korostaa liikkumisen hyötyjä ylläpitäen kapeaa käsitystä sen merkityksestä. Arjessa liikkumisen syyt ovat usein sisäiset päämäärät – kokemukset ja aistittu nautinto. Artikkelissa pohditaan vallitsevan liikuntapuheen ja arkisen kokemuksen välistä ristiriitaa sekä uudenlaisen, paremmin nykypäivään sopivan liikuntapuheen mahdollisuuksia.

Lue lisää

Käsitteen ”suomalainen kirjallisuus” on perinteisesti ymmärretty viittaavan Suomessa suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetulle kirjallisuuteen, mutta 1990-luvulta alkaen väestön nopea monikielistyminen on laajentanut myös täällä asuvien kirjailijoiden kielikirjoa. Tässä artikkelissa pohditaan, miksi useimmat Suomessa asuvat muunkieliset kirjailijat jatkavat työskentelyä äidinkielellään, vaikka se käytännössä sulkisi heidät ulos suomalaisesta kirjallisuusinstituutiosta.

Lue lisää

Ajankohtaisuus uutisvirrassa on hämmentävää. Juonellinen kerronta alkaa, kun tapahtuu jotain tärkeää, mutta kerronta jatkuu vain aikansa. Kun kerronnan juonellisuus muuttuukin monimutkaisemmaksi tai vaikeasti hallittavaksi, tai uusia helpommin uutisoitavia teemoja pulpahtaa esiin, lopahtaa aiheen uutisointi. Tietynlaisia kestoaiheita, vaikkakin vaihtelevia ovat sotatoimet, ympäristötuhot, ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit. Viimeisimpänä Australian ja Brasilian metsäpalot sekä Koronavirus. Uutisointi näistä on ensisijaisesti…

Lue lisää

Ei abstraktia

Lue lisää

Artikkeli käsittelee toisen maailmansodan (1939–1945) ja sen jälkeisten vuosien muistelukerrontaa elämäntarinan säikeenä tutkimalla, millaista on sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta Vammaisena Suomessa 2013–2014 -elämäkertakokoelmassa. Tutkimuksen metodologinen perusta on tarinallisen kiertokulun malli, jonka ytimiä ovat sisäinen ja kerrottu tarina sekä kulttuurinen tarinavaranto. Vammaisten ihmisten yhteys tarinalliseen kiertokulkuun on usein esteellistä, mutta esteisyys rakentuu suhteessa kerrottavaan aiheeseen. Sota-aika…

Lue lisää

Anna Kajanderin kansatieteen väitöskirja "Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa" tarkastettiin Helsingin yliopistossa 21.2.2020. Vastaväittäjänä toimi professori Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Hanna Snellman (Helsingin yliopisto).  Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/310595

Lue lisää

FM Henrik Forsbergin väitöskirja ”Famines in Mnemohistory and National Narratives in Finland and Ireland, c. 1850-1970” (Nälänhädät muistohistoriassa ja kansallisissa kertomuksissa Suomessa ja Irlannissa, noin 1850-1970) tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 24.1.2020. Vastaväittäjänä toimi professori emeritus Cormac Ó Gráda (University College Dublin) ja kustoksena professori Jari Eloranta. Väitöskirja on julkaistu elektronisesti ja se on luettavissa…

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan 1980-lukua käsittelevän suomalaisen historiantutkimuksen ja presidentti Mauno Koiviston muistelmien pohjalta muodostuvia historiakuvia. Lähtökohtana artikkelissa on arkikäsitykseen pohjautuva vuosikymmenjaottelu, jonka avulla tarkastellaan historiantutkimuksen kohdistumista 1980-luvun eri aihepiirien tutkimukseen. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita merkittäviä rakenteellisia muutoksia oli 1980-luvulla sisäpoliittisten voimasuhteiden muuttuminen, talouselämän sääntelyn ja ideologisen ajattelun muutokset sekä media-alan murros. Ulkopolitiikassa sen sijaan korostettiin jatkuvuutta. Koiviston…

Lue lisää

Tässä artikkelissa analysoidaan DDR:n turvallisuusministeriön eli Stasin tietolähteenä 1980-luvulla peitenimellä “Larsen” toimineen suomalaistutkijan toimintaa osana laajempaa tieteellis-teknisen tiedustelun verkostoa. Stasin länsimaissa harjoittamalla tieteellis-teknisellä tiedustelulla oli etenkin 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien merkittävä rooli pyrkimyksissä kompensoida suunnitelmatalouden heikkouksia ja jälkeenjääneisyyttä sekä kuroa kiinni teknologista jälkeenjääneisyyttää erityisesti korkean teknologian sektoreilla. Tämä tiedusteluhaara organisoitiin jo vuonna 1971 Stasin sisällä…

Lue lisää