Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Muutos torppareista pienviljelijöiksi tapahtui Suomessa pääosin itsenäisyyden ajan kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Muutos merkitsi paitsi monien viljelijöiden oikeudellisen aseman muutosta, mutta myös kokonaisen uuden identiteetin rakentamista. Samaan aikaan ympäröivä yhteiskunta oli muutoksessa ja uuden ajan myötä alkoi syntyä uusia vaatimuksia ja ihanteita sille, millaista oli hyvä ja oikeanlainen elämä. Tämä merkitsi syntyvän pienviljelijäväestön kouluttamista uusiin…

Lue lisää

Paikannimiä tutkimalla voidaan selvittää, miten menneisyyden ihmiset ovat hahmottaneet tilaa ja miten he ovat identifioineet itsensä ja toisensa suhteessa siihen. Päijänteen pohjoisrannoilta alkavat tienoot muuttuivat 1500-luvun kuluessa eränkäyntialueista uudisasutusalueiksi, ja samalla niiden paikannimistöä tallentui varhaismoderneihin viranomaislähteisiin, etenkin veroluetteloihin mutta myös tuomioistuimien asiakirjoihin. Niiden avulla voidaan tarkastella sitä, miten uudisasuttajat ja heidän kintereillään seuraavat virkamiehet hahmottivat…

Lue lisää

The theme of the second issue of Thanatos in 2020 is connective histories of death. As the editors of this special issue, Samira Saramo and Marta-Laura Cenedese, explain in their introduction, these articles evolved from presentations at the “Histories of Death” International Symposium held at the University of Turku in February 2020. Instead of being…

Lue lisää

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten AVQI (akustinen äänenlaatuindeksi) reagoi äänen kuormittumiseen ja kuormittumisesta palautumiseen. Lisäksi selvitettiin, eroavatko palautumisen myötä äänentuottoon tulleet muutokset kahden aktiivisen palautumisharjoitteen (vesivastusterapia ja nasaaliharjoitus) ja passiivisen levon välillä. Kolmekymmentä tutkimushenkilöä suoritti äänen kuormitustehtävän (15 min.), jonka jälkeen heidät jaettiin palautumisessa käytettyjen menetelmien mukaan kolmeen ryhmään. Palautumisharjoitteen jälkeen (10 min.) kaikki ryhmät kävivät läpi…

Lue lisää

Lue lisää

Kuudesta parametrista muodostuvaa akustista äänenlaatuindeksiä (AVQI) käytetään äänihäiriöiden objektiiviseen arviointiin. Tämä tutkimus on alustava selvitys siitä, paljonko AVQI:in vaikuttavat äänitystaso, ympäristön taustakohina, puhujan puhetapa ja sukupuoli silloin, kun käytetään suositeltua äänityslaitteistoa. Näytteet tallennettiin kahdelta terveääniseltä (mies ja nainen) sekä äänihuulihalvauksesta (mies) ja toiminnallisesta äänihäiriöstä (nainen) kärsineeltä henkilöltä. Terveäänisten puhujien näytteet äänitettiin vaimennetussa studiossa. He lukivat…

Lue lisää

Lue lisää

Akustinen äänenlaatuindeksi (AVQI) on objektiivinen, kuuteen eri akustiseen muuttujaan perustuva äänen arviointimenetelmä. Se käyttää analyysissaan vokaali- ja jatkuvan puheen ääninäytettä, ja siksi AVQI validoidaan ennen käyttöönottoa eri kielille. Tässä tutkimuksessa validoitiin AVQI:n uusi, sisäisesti yhdenmukaisempi, pidempää jatkuvan puheen näytettä käyttävä versio (03.01) suomenkielisille puhujille. Tutkimuksessa oli osallistujina 197 vapaaehtoista, äidinkielenään suomea puhuvaa henkilöä, joista 111…

Lue lisää

Lue lisää