Mitä keskustelu Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan (2017) ympärillä voi kertoa suhtautumisesta menneisyyteen ja muistamiseen tai suomalaisen kulttuurisen muistin rakentumisesta? Millaisia teoreettisia käsitteitä keskustelun tarkastelussa voidaan hyödyntää? Katsauksessa esitellään teoreettista taustaa Aku Louhimiehen (2017) Tuntemattoman sotilaan ympärillä käydyn keskustelun menneisyyspoliittiseen tarkasteluun. Katsaus pohjautuu tekeillä olevaan kulttuuripolitiikan maisteriohjelman pro gradu -työhön ja ennen kaikkea sen teoreettiseen…

Lue lisää

Eri yhteiskuntien väliset erot tulevat monesti ilmi varsin pienissä ja arkisissa asioissa. Jokapäiväisessä arkielämässä näitä asioita ei aina tule sen ihmeemmin pohtineeksi, mutta toisaalta niiden puuttuminen voi aiheuttaa melko suuren kulttuurishokin. Dosentti Ilkka Taipaleen toimittama tietokirja Sata innovaatiota Suomesta käsittelee juuri tällaisia suomalaisten arkielämään vaikuttavia asioita.

Lue lisää

Suomi 100 -juhlavuoden moninaisessa tarjonnassa Sirkka Ahosen teos liittyy suomalaisen historiakulttuurin ja suomalaisen historiapolitiikan tutkimukseen. Historiakulttuurilla tarkoitetaan tässä erilaisia tapoja tuottaa tulkintoja menneisyydestä kulloisessakin nykyhetkessä. Historiakulttuurin tuottajina voivat toimia paitsi ammattitutkijat ja kouluopetus myös kaupallisen kentän joukkoviihde, kirjallisuus ja media.

Lue lisää

Klaus Helkama on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori (emeritus) sekä tunnettu moraaliajattelun ja -arvojen tutkija. Tietokirjassaan Suomalaisten arvot: Mikä meille on oikeasti tärkeää? hän tarkastelee aihettaan kolmesta näkökulmasta: kansallisen omakuvan, yksilöllisten arvojen ja toiminnan tasolla. Suomalaisille riittää siinä ihmettelemistä.

Lue lisää

In my doctoral dissertation, I wanted to examine music and composers against the complex situation in prewar Japan, and also critically re-inspect the history of Western art music composition in Japan. More precisely, my research focuses on the study of what I call — and composers of the time called — ”Japanese-style composition”.

Lue lisää

Filosofian maisteri Katariina Parhin aate- ja oppihistorian väitöskirja ”Syntyneet poikkeaviksi: Psykopatiadiagnoosin historiasta Suomessa” tarkastettiin 16.6.2018 Oulun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Elizabeth Lunbeck (Harvardin yliopisto) ja kustoksena professori Petteri Pietikäinen (Oulun yliopisto).   Arvoisa kustos, […]

Lue lisää

Väitöskirjatutkimuksessani Schwester, lotta ja maanpetturi. Ruth Munckin (1886—1976) muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta tarkastelen Ruth Munckin muistojen kautta yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia 1920—luvulta 1970-luvulle. Kysyn, miten Munck eri aikoina muisteli ja tulkitsi toimintaansa ja rooliaan jääkärien, lottien ja suomalaisten SS-miesten parissa. Lisäksi otan tarkasteluun Munckin saaman maanpetostuomion — hänen kuulustelunsa, oikeudenkäyntinsä…

Lue lisää

Länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja on demokratia. Kirkko on osa yhteiskuntaa, joten sen hallintoon kohdentuvat samat demokratiavaatimukset kuin muihin yhteiskunnan instituutioihin. Kirkon omaksuman edustuksellisen demokratian mukaan sen hallinnossa ovat papit ja maallikot. Kuten 1970-luvulla, aihe kiinnostaa vieläkin.

Lue lisää

Olen tutkinut Suomen liike-elämän pyrkimyksiä vaikuttaa EU-jäsenyyteen ja jäsenyyteen valuutta- ja talousunionissa. Tavoitteena on ollut ymmärtää aikaisempaa paremmin, minkälainen poliittinen systeemi meillä on. Tutkimuksessa verrataankin poliittisen vaikuttamisen oloja ennen jäsenyyttä ja sen jälkeen. Tulemme niin lähelle tätä päivää, vain kahden vaalikauden päähän, että aikajänne on kiehtova.

Lue lisää

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

Lue lisää

Pappismunkki Paavali (Yrjö Olmari 1914-1988) valittiin Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi 1955, ja arkkipiispaksi Hermanin (Aav) jälkeen 1960. Paavali oli erityisen tunnettu liturgisesta uudistuksestaan, johon liittyi eräänlainen paluu bysanttilaiseen perinteeseen, tai […]

Lue lisää

Vuoden 2018 ensimmäisen numeron teemana on Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa. Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon menneisyyttä tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

Lue lisää

Monet historialliset lähteet ovat tuttuja suomalaisille ikonien asiantuntijoille. Usein ikonitutkimuksen lähteenä käytetään kalustoluetteloja, työsopimuksia, kirjeitä, päiväkirjoja, matkakertomuksia jne. Ortodoksisen kirkon muistelukirjat ovat kuitenkin jääneet ikonitutkimuksessa melkein täysin huomiotta.

Lue lisää

Joulukuussa 2017 Itä-Suomen yliopistossa väitelleen TM Timo Hirvosen käytännöllisen teologian alaan kuuluva väitöstutkimus Suomenkielinen ennenpyhitettyjen lahjain liturgia - kirkkopolitiikan pyörteistä liturgiseksi liikehdinnäksi tarkastelee ennen pyhitettyjen lahjain liturgian (EPL) kehitystä itsenäisyyden ajan Suomen ortodoksisessa jumalanpalveluselämässä.

Lue lisää

Se mikä oli aikalaistutkijoille ja -kerääjille itsestään selvä kontekstisidonnainen tai henkilökohtainen tekijä, ei ole automaattisesta näkyvillä aineistoa myöhemmin tarkastelevalle tutkijalle. Etnografisen muistitiedon kerääjän ominaisuudessa tutkija voi kuitenkin palata tilanteeseen, jolloin lähde syntyi ja todentaa lähteen tuottajan eli itsensä tavoitteita ja vaikutusta sekä arvioida haastattelemiensa ihmisten elämänhistorian ja persoonallisuuden vaikutuksen haastatteluaineistoon.

Lue lisää

Suomen ortodoksisessa kirkossa virisi 1990-luvun alussa keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja laajemminkin homoseksuaalisuudesta. Keskustelussa on noussut esiin sekä perinteiseksi esitetty tuomitseva kanta homoseksuaalisuutta kohtaan että pyrkimys seksuaalivähemmistöjen hyväksymiseen. 2010-luvulle tultaessa Suomen ortodoksinen kirkko on tilanteessa, jossa kirkon johto etsii uudenlaista tapaa jäsentää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös omien jäsentensä paikkaa aiempaa moniarvoisemmassa elämäntodellisuudessa.

Lue lisää

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Lue lisää

Helsingin kaupunkikulttuurin murros osana laajempaa yhteiskunnallista murrosta tarkoitti toiminnan vähittäistä irtoamista keskus- ja valtiojohtoisista rakenteista. Ruumiita ”ylhäältä” organisoinut ja byrokraattiseen suunnitteluun luottanutta hyvinvointivaltion tiukkaa säännöstöä ja normitusta alettiin hiljalleen purkaa. Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta alkoi synnyttää tapahtumia, jotka mahdollistivat kokea uudenlaisia intensiteettejä ja yllättäviä sekä luovuutta ruokkivia kohtaamisia.

Lue lisää

In my doctoral dissertation I have studied precisely this question of power and its representation through children in the context of Roman imperial society. I have analysed the use of the children of one Roman imperial family, the Antonine dynasty, in the power discourses of the Roman Empire. The Antonine family ruled the empire from…

Lue lisää

Väitöskirjani on yksi askel eteenpäin yrityksessä tuottaa tutkimustietoa suomalaisesta maksukyvyttömyydestä ja ymmärtää sitä paremmin. Se sai alkunsa kysymyksestä, onko suomalaisten suhde vararikkoon ollut aina yhtä ambivalentti ja kivulias kuin nykyään. Päätin keskittyä tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä suomalaisissa kaupungeissa esiteollisen ja teollisen aikakauden murroskaudella 1800-luvulla.

Lue lisää