Isaac Bashevis Singer: Vanhaa rakkautta, tarinoita vanhasta maasta. Suom. Jukka Kemppinen. Tammi 1988.   Liisa Steinby kirjoittaa: Isaac Bashevis Singer (1903–1991) oli Puolan juutalainen kirjailija, joka kirjoitti pitkään jiddishiksi; paettuaan natseja Yhdysvaltoihin hän vasta melko pitkän siellä oleskelun jälkeen ryhtyi kirjoittamaan myös englanniksi. Mainittu käännösvalikoima on koottu Singerin tarinakokoelmista eri vuosikymmeniltä. Lyhyiden kertomusten lisäksi Singer on julkaissut…

Lue lisää

Omakuva (1900). Lähde: Kansallisgalleria, Wikimedia Commons. Ateneumissa avautui viime syksynä impressionismin kaikuja Suomen taiteessa esitellyt näyttely Väriä & valoa. Alfred Finchin, Magnus Enckellin, Ellen Thesleffin ja muiden 1900-luvun alun väritaiteen edustajien maalausten joukossa oli myös turkulaisen Santeri Salokiven öljyvärityö Näkymä Turusta. Vaikka uusimpressionismiin liitetty sateenkaarivärien hehku yhdisti monia suomalaistaiteilijoita ensimmäistä maailmasotaa edeltäneen vuosikymmenen ajan, värin…

Lue lisää

 Helsingin sanomat tarttui Alexander Stubbin alkukauden aktiviteetteihin ja linjavalintoihin laajassa kirjoituksessa, joka  oli nimetty ”Stubb: Meillä on nyt  enemmän valinnanvaraa”. Etusivun pääkirjoituspalatalla seurasi tarkennus edelliseen: ”Stubb avasi linjaansa, jonka ytimessä on länsi”.  Molemmat kertovat osatotuuden Stubbin ajatuksista, sanoista, sisimmästä, mutta eivät läheskään kaikkea. Huomasin erittäin haastavaksi muodostaa omaa kantaani Suomen nykyisestä ulkopoliittisesta suuntautumisesta. Siihen tarvitaan…

Lue lisää

 Muuan pyhimys   Snorri, Norjan kuningassaagat (Kringla Heimsins) II osa, Olavi Pyhä. Suomentanut J.A. Hollo, runot suomentanut Aale Tynni, johdannon kirjoittanut Martti Haavio. WSOY 1960, 406 s.   Pyhä Olavi, kaikkien ritareiden suojeluspyhimys ja pohjoismaiden ehkäpä kunnioitetuin pyhimys Pyhän Birgitan ohella, tulee yhä tänäänkin Suomessa, pohjoismaissa ja Virossa vastaan harva se päivä. Lontoossakin häntä muistetaan.…

Lue lisää

[See image gallery at www.laitasaari.net] 13.3.2001 muisteluksia lapsuudestani ja syntymäkodistani Reiniltä Nimeni on Alli Lydia Karppinen o.s Parviainen. Olen syntynyt tammikuussa 1928 Laitasaaren Reini-nimisessä talossa, jonka isäni Jaakko Albert Parviainen osti vuonna 1927. Reini oli silloin myytävänä, koska Suorsat, silloiset asukkaat, jotka olivat muuttaneet Reinin taloon asumaan Säräisniemeltä lähteneinä päästäkseen lähemmäksi Oulua, halusivat muuttaa pois.…

Lue lisää

Vaikka olen lukenut ja kirjoittanut melkein kymmenen vuotta äärioikeistosta, en ole lukenut itse äärioikeiston keksijän Benitto Mussolinin elämäkertaa! Nyt vasta luin vuonna 2017 Helsingin kirjamessuilla näkemäni ruotsalaisen Göran Häggin kirjoittaman, vuonna 2010 suomennetun Göran Häggin ”Mussolini” -elämäkerran. Häggin kirjoittama elämäkerta on mielenkiintoinen sekoitus populaaria ja akateemista tietokirjaa. Populaari teos on selvästi, koska kirjailija ei peittele…

Lue lisää

Kun viime vuonna huomasin J. W. Ronimuksen hylätyn väitöskirjan, tuli mieleen, että julkaistujen väitöskirjojen joukossa voi olla muitakin tohtorin arvoa tuottamattomia. Sittemmin kävin läpi  järjestelmällisesti historian väitöskirjat Otto E. A. Hjeltin vuosien 1828-1909 opinnäyteluettelosta vertaillen ylioppilasmatrikkelin tietohin. Löytyi kolme tapausta. Toisesta ilmestyi eilen teksti Santeri Ivalon "pari" historian väitöskirjaa. Kolmannessa tapauksessa väitöskirjoja oli vain yksi,Finland 17.4.1889Perniössä 2.9.1861 syntynyt…

Lue lisää

Poikkeuksellisen rankan raekuuron hakkaamaa ruispeltoa Loimaalla elokuussa 2015. Kuva: Elsa Hietala. ”…hän, joka meitä ohjaa, saisi antaa valoisampien aikojen pian tulla, sillä jos tällaiset ajat jatkuvat, en tiedä miten kaikki tulee päättymään, joka puolella mihin katsoo, näkee vain köyhyyttä, sairautta ja kärsimystä…” [1] Sitaatti on Aittamäen kartanon isännän, Paul Enok Wirzeniuksen kirjeestä nälkätalvelta 1868. Poikkeukselliset…

Lue lisää

Otsikon Eläviä kuvia alla esiteltiin Koissa 12.10.1880 Kuokka-Matti:Matti näytti olennolta: Ruumiiltaan erittäin kurjan näköinen. Lihaa ei hänessä ollut muualla kuin syvimmissä luun koloissa. Kasvot, muutenkin mustanpuhuvat, oli kesäinen aurinko paahtanut niin, että ne pikemmin näyttivät tulessa kärvennetyltä koskuelta kuin ihmisiholta. Päässähän Matti kantoi semmoista mustaa töröä, että sitä olisi luullut naavaiseksi Tapion kouraksi. Kädet ja…

Lue lisää

Antiikin Rooman armeijan terveydenhuolto oli hämmästyttävän nykyaikainen. Vastaanotto- ja leikkausosastojen lisäksi sairaaloissa oli tavallisesti kylpylä, käymälä, keittiö, ruumishuone, varastohuoneita sekä potilasosastoja. Käytetty lääketiede oli yhtenäistä: keisarillinen hallinto määräsi, että sen oli oltava kreikkalaista.

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiSuomenkielisen historiallisen romaanin perustajaksi oikeutetusti kutsutun Santeri Ivalon (1866–1937, vuoteen 1907 Ingman) on todettu kirjoittaneen “pari väitöskirjaa”. Tämän ja muiden epämääräisten ilmauksien taakse piilotettiin merkkipäiväjutuissa ja muistokirjoituksissa se, ettei Ingmanin ensimmäinen väitöskirja tuottanut tavoiteltua lisensiaatin arvoa.Ensimmäinen väitöskirjaYliopisto-opintonsa Santeri Ingman aloitti syksyllä 1885. Hän kertoi myöhemmin, että oli jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan kirjoittanut “suurella innostuksella ja…

Lue lisää

Kukaan voi tuskin kiistää uusliberalismiin liitettyjen piirteiden vahvistumista yliopistoissa viime vuosikymmeninä. Tarjottu kuva uusliberalisoitumisesta ei kuitenkaan aina ole tarkkuudessaan riittävän täsmällinen ja erottelukykyinen. Huomio tulisikin siirtää organisaatiotasolle, siihen, miten yliopiston ulkoisen toimintaympäristön odotukset vaikuttavat sen sisäisiin rakenteisiin ja prosesseihin.

Lue lisää

Milloin viimeksi olet seurannut monipuolista väittelyä Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta? Siitä on todennäköisesti aikaa, koska nykyinen ilmapiiri ei ole otollinen syvälliselle ulkopoliittisten valintojen puntaroinnille.

Lue lisää

Suomessa on kehitetty semanttiseen webiin perustuvia Sampojärjestelmiä yli 20 vuoden ajan. Niiden avulla kuka tahansa voi selvittää helposti vaikkapa sen, missä esiintyy minkäkinlaisia paikannimiä tai kuka keskeyttää kenenkin puheita Suomen eduskunnassa. Sampo-sarjassa on julkaistu yli 20 järjestelmää ja niillä on ollut miljoonia käyttäjiä.

Lue lisää

Alexander Stubb valittiin niukalla äänierolla Suomen 13. tasavallan presidentiksi. Kun seurasi vaalien loppusuoralla kahden vahvimman presidenttiehdokkaan tukijoukkoja, näytti vaalin yhdeksi asetelmaksi muodostuneen kärjistetysti urheilu vastaan kulttuuri. Urheilulla on aiemminkin ollut merkitystä presidentintekijänä.

Lue lisää

Mitä yhteistä on siemennesteellä, äidinmaidolla, sammakonkutua ympäröivällä limalla ja termiittien ulosteilla? Kaikki nämä ovat biologisia materiaaleja, joilla eläimet siirtävät resursseja ja hormoneja yhden yksilön ruumiista toiseen. Tällaiset sosiaalisessa vuorovaikutuksessa siirrettävät materiaalit ja niiden molekyylikoktailit hallinnoivat meidän nisäkkäidenkin elämää vahvemmin kuin kuvittelemme.

Lue lisää

Kun ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914, venäläiset pelkäsivät suomalaisten nousevan kapinaan. Toisin kuitenkin kävi.

Lue lisää

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ja Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry selvittävät historian parissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia vaikeiden historiallisten aiheiden käsittelystä museotyössä ja historiantutkimuksessa. Kyselyyn voi vastata 17.4.-12.5.2024 välisenä aikana. Historia ja sen käsittely museoissa ja historiantutkimuksessa herättää usein tunteita. Menneisyys on täynnä tapahtumia, jotka ovat monin tavoin raskaita ja kuormittavia tai niiden käsittelyyn liittyy…

Lue lisää

 Ei kahta kolmannetta. Mutta tämä kurkunpään turvotus alkoi jo ennen hermopinnettä ja kasvohalvausta. En vain ole viitsinyt viedä äänipäätäni huoltoon, kun on ollut noita isompia ja akuutimpia huolia. En myöskään uskoa, että nielun oireet liittyisivät kasvozombeiluun...Tänään väsymyksen veltostamana annoin periksi ja varasin ajan yksityiselle eli kaupalliseen terveydenhuoltoon. Kurkunpään turvotus ei ole kipeä, mutta on tuntunut…

Lue lisää

  Kuvakaappaus Aamulehden streamauksesta 16.4. 2024 Harvoin juhlaesitelmässä kuulee skuuppia, mutta jos koko kirjallinen kulttuuri olisi yhtä arvossaan kuin Väinö Linnan tuotanto, niin kulttuuriosastojen etusivut voitaisiin painaa uusiksi tämän uutisen vuoksi: Linnan Tuntemattomalle sotilaalle on löytynyt uusi esikuva! Uutisen kertoi Linnan arvovaltaisin asiantuntija, professori Yrjö Varpio Tampereen pääkirjastossa järjestetyssä (16.4. 2024) romaanin seitsemääkymmentä vuotta juhlistaneessa…

Lue lisää