Vera Brittain (1893-1970) was born into an era steeped in Victorian/Edwardian values, but she nevertheless became an independent thinker who wanted more from her life than what was expected. Her experiences as a volunteer nurse in the First World War and the personal losses she suffered transformed her world irrevocably and played a crucial role…

Lue lisää

Mabel Goode (1872-1954) is not someone whose name is etched into the British ’national memory’. In fact, before the publication of her diary she was practically unknown outside the Goode family. The diary under scrutiny here provides informative glimpses of everyday life during the first three years of the war.

Lue lisää

Olen väitöskirjassani tutkinut, kuinka tiettyjen brittitoimijoiden ryhmät osallistuivat Australian mannerta koskevan tiedon tuottamiseen 1800-luvun keskivaiheilla. Tutkimukseni näkökulma on ajankohtainen ja nykyhetken kannalta kiinnostava, sillä kysymykset siitä, kuinka ymmärrykset globaalisti tunnustetuista ”tosiasioista” ovat syntyneet, ovat läsnä monien nykypäivän ilmiöiden kohdalla.

Lue lisää

Nastolan historiasta on tekeillä kirjasarjan neljäs osa. Aiemmat kolme osaa ilmestyivät professori FT Anneli Mäkelä-Alitalon kirjoittamina 1970–1990 -luvulla. Niiden aikajänne ulottui esihistorialliselta ajalta 1900-luvun teollistumisen vuosiin. Nastolan historia IV käsittelee kunnan historiaa sota-ajasta vuoteen 2015, jolloin Nastola yhdistyi Lahden kanssa. Kirjoitusvastuussa on vuoden 2018 alusta VTM, FM Ville Eerola, joka on aiemmissa julkaisuissaan tutkinut muun…

Lue lisää

Miten tuli valittuaSaimaan ammattikorkeakoulu ja Imatran taidemuseo järjestivät 20.10.-11.11.2017 näyttelyn, jonka nimeksi tuli ”Imatran kasvatit”. Mukaan kutsuttiin joukko ammattikorkeakoulun kuvataiteen yksiköstä valmistuneita.Näyttelyn taiteilijoita olivat Janette Holmström, Ismo Hyvärinen, Teemu Korpela, Emma Lappalainen, Tiina Marjeta, Jussi Nykänen, Jenni Sokura, Nelli Tanner, Tiina Tanskanen, Jaakko Tarkka, Tuija Teiska sekä taiteilijapari Krister Gråhn ja Hannamari Matikainen.Tiina Marjeta, Tower,…

Lue lisää

Joulukuinen ilta hämärtyy Pansiossa Lumikonmäellä. Mäen päällä olevan lentomajakan kiertävä valo on tunnelmallinen ja rauhoittava näky. Entisen Artukaisten lentokentän läheisyydessä oleva valotaideteos näkyy parhaimmin Hyrköisten tien suunnasta - sitä paremmin, mitä pimeämpää on. Lentoliikenteen navigointiin tarkoitetun, vuonna 1932 rakennetun Pansion lentomajakan korkeus merenpinnasta on 59 metriä. Majakan huipulla on Turun kaupungin Kaunistamisrahaston tuella tuotettu valotaideteos…

Lue lisää

Kiina vahvistuu sekä taloudellisesti että poliittisesti, mutta pyrkii enenevissä määrin vaikuttamaan myös maailman ideologiseen ilmapiiriin. Kiinalaiset maailmanpolitiikan tutkijat pohtivat nyt voisiko Kiinan historiasta löytyä aineksia uudenlaiseen maailmanpoliittiseen teoriaan, joka vastaisi […]

Lue lisää

Muutamia otoksia Mynämäellä pistäytyessäni. Aivan uusi paikka minulle vierailla, ja paikalla oli ankara sumu. Onneksi on kännykässä navigaatiopalvelu:Kirkko ja hautausmaata.Sankarihaudat.Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi.Sankarivainajien muistomerkki ja majurin hauta.Baskervillen kartanon läheiset suot?

Lue lisää

Ilmoitus julkaistiin Uusi Suometar -lehdessä 5.6.1892. Vain noin viikkoa aiemmin oli Mikkelin tyttökoulusta saanut päättötodistuksensa nuori tyttö, joka tulevaisuuttaan pohtien oli kirjoittanut päiväkirjaansa: Nyt on tämä osa päiväkirjastani päättynyt. Nyt en enää tästä lähtien tule kirjoittamaan kouluasioista, opettajistani ja rakkaudestani heihin, nyt on minulla vakavampiakin asioita ajatettavana. Mitähän odottaakaan minua maailmassa, mitähän saankaan siellä kohdata.Kolme…

Lue lisää

Helsingin yliopiston vastuullisten tutkijoiden (PI) listalla ryöpsähti vähän aikaa sitten kielikeskustelu. Se sai alkunsa englanninkielisestä kutsusta englanninkieliseen tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen, jossa opastetaan tulevaan tutkimuksen kansainväliseen arviointiin. Arvioinnissa tiettävästi yhtenä painopisteenä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yliopistoissa on käynnissä murros, kun pyritään määrätietoisesti organisaation läpäisevään kansainvälisyyteen. Käytännössä tämä halutaan osoittaa siirtymällä kokoustamaan pelkästään englanniksi, etteivät suomea osaamattomat opettajat…

Lue lisää

 Suomi 100 Poikilo-museoissa ei jätä kylmäksiSirpaleista tarinaa suomalaisuudesta värittävät sota, rauha, uskonto ja vaeltava rajaseudun kansa – muun muassaKouvolan kaupungin Poikilo-museoissa käsitellään Suomen satavuotista historiaa perusteellisesti. Taidemuseon Sirpaleita suomalaisuudesta -näyttelyssä kuvataide ja visuaalinen kulttuuri tuovat historian ilmiöitä ihmeteltäviksi ja kaupunginmuseon Myytinmurtajat ja matkantekijät murtaa käsityksiä stereotyyppisestä suomalaisuudesta ja kertoo ikiaikaisesta muuttoliikkeestä Kymijoen varrella, rajaseudulla Kouvolassa.…

Lue lisää

The aim of the present study was to obtain detailed knowledge of the origin of the Mannerheim family. In contrast to what had generally been reported in the literature, it […]

Lue lisää

Kerrassaan ihana puolisoni toi Gdanskista minulle tuliaisista mitä parhaimman: kuuluisan Kolejka-lautapelin!Perhe on pahin -sarjassa Archie Bunker solvaa vävyään toistuvasti typeräksi polakiksi. Tämä peli on kuitenkin niin nerokkaasti suunniteltu, että se yksinään kertoo paljon puolalaisten älykkyydestä. Plus se, että heidän matemaattiset oivalluksensa Enigmasta 1930-luvulla auttoivat liittoutuneita voittamaan toisen maailmansodan, mutta ei nyt puututa siihen.Kolejka on yksinkertaisesti jono.…

Lue lisää

Tarinat nälästä eivät näytä loppuvan. Vaikka Kainuuta yleisesti pidetään maakuntalaulunsa mukaisena nälkämaana, ei seudulla loppujen lopuksi kovinkaan moni ole kuollut nälkään. Ainakin jos on Hiskiä uskominen.Haapavesi ennen ja nyt -kirjan mukaan nälkää nähtiin Haapavedellä jo ennen varsinaista nälkätalvea 1867-1868. Vuosina 1601 ja 1602 pitäjässä kuoli nälkään viisikin sataa henkeä, ja ihmiset myivät hädässään lapsiaan orjiksi…

Lue lisää

Yksi asia, joka on tässä päätäni vaivannut viime aikoina liittyy linnoitusten ja linnoittamisten historiaan. Lukulistalla on mm. ollut "Forts & Fortifications  of Europe 1815-1945"" (Kaufmann & Kaufmann).Nimittäin työvoima ei juuri koskaan saa mainintaa. Ketkä rakensivat linnoituksia?Kovin usein todetaan, että tämä ja tämä linnoitus rakennettiin sinä ja sinä vuonna. Maininta saattaa löytyä siitä, mikä organisaatio työstä oli…

Lue lisää

Olin elokuvissa katsomassa entisen historianopiskelijan Aku Louhimiehen tulkintaa Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Ensinnäkin hatunnoston paikka; kuka uskaltaa edes lähteä tulkitsemaan sellaista ikonista teosta kuin Tuntematon. Louhimies on kunnianhimoinen mies ja halusi kiivetä Edvin Laineen ja Rauni Mollbergin kanssa saman kaapin päälle. Onnistui siinä tavoitteessaan. Olen ihan tyytyväinen; itsenäisyyspäivän elokuvallinen kotiohjelmani monipuolistuu kolmanneksella.Elokuva on erilainen kuin…

Lue lisää

Piia Lehti: Juuret, 2015, serigrafia vanerille. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Aleks Talve / TMK. Turun kaupungin konsernihallinnon aulatiloissa on esillä puolen vuoden välein vaihtuva kattaus Museokeskuksen hallinnoiman Turun kaupungin taidekokoelman teoksia. Marraskuussa 2017 auenneen näyttelyn Juuret ja juurettomuus teokset välittävät taiteilijoiden näkemyksiä perheestä, kodista ja lähiympäristöstä sekä ajallisista juuriin ja kuulumiseen liittyvistä muutoksista. Kysymys suomalaisuudesta…

Lue lisää

IkitieJulistan Ikitie -elokuvan yhdeksi parhaimmista koskaan tehdyistä kotimaisista elokuvista. Amerikansuomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa kertova elokuva on kouriintuntuva tunnelmassan ja näyttelijäsuoritukset huippuluokkaa. Tommi Korpela tekee hyvää työtä pohjalaisena Jussi Ketolana ja Hannu-Pekka Björkman on sangen mainio ovelana, pirullisena ja kamalana Kallosena.Antti Tuuri on tunnetusti yksi perinpohjaisimmat tutkimustyöt tekevistä suomalaiskirjailijoista, ja elokuvassa näkyy huolellisesti toteutettu ajankuva. Amerikansuomalaisia aineistoja Siirtolaisuusinstituutissa käsitelleenä ja…

Lue lisää

  Järjestämme perjantaina 3.11. yhdessä Sadankomitean kanssa keskustelutilaisuuden, jossa pohditaan Suomen itsenäisyyttä. Tapahtuma on osa Stadin työväenkirjallisuuspäiviä. 3.11.2017 12:00-14:00 Työväenliikkeen kirjasto (Sörnäisten rantatie 25)   Suomi 100 -vuosi on synnyttänyt satoja julkaisuja, kampanjoita ja tempauksia, joissa on muisteltu Suomen historiaa ja hahmoteltu maan nykytilaa ja tulevaisuutta. Vuoden juhlallisuudet huipentuvat joulukuussa itsenäisyyspäivänä. Mutta mitä oikeastaan juhlimme,…

Lue lisää

Kirjoitin Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen Lastuja Suomen historiasta -blogiin Historiantutkimuksen päivistä, jotka järjestettiin tänä vuonna Turussa 18.-21.10

Lue lisää