Julkaisuseuranta
Sukututkijat työskentelevät yleensä arkistoissa, kirjastoissa ja verkossa etsiessään tietoa menneisyydestä ja sukunsa historiasta. Talvisaikaan ulkona voi kuitenkin olla joitakin aktiviteetteja, jotka liittyvät sukututkimukseen tai historialliseen tutkimukseen:Hautausmaakäynnit: Talviaika voi tarjota rauhallisen hetken käydä hautausmailla, tarkastella hautakiviä ja kerätä tietoa esi-isistä.
Atle Wilskman vuonna 1918. Atelier Rembrandt. Museovirasto.Atle Wilskmanin (14.11.1883–30.6.1921) syntymästä tulee tänään kuluneeksi 140 vuotta. Wilskman oli yksi suomalaisen sukututkimuksen uranuurtajista, perusteoksen Släktbok I-II toimittaja ja HisKi-tietokannan isistä. Wilskman valmistui filosofian kandidaatiksi 1906 ja työskenteli sen jälkeen Helsingin yliopistossa; yliopiston kirjastossa, konsistorin amanuenssina ja registraattorina. 1920–1921 hän työskenteli Helsingin kaupungin apulaiskirjastonhoitajana. Vuonna 1907 hän julkaisi…
Kuva: Cristina de Suecia a caballo, Sébastien Bourdon 1653, Museo Nacional del Prado. Millä tavoilla Ruotsin kuningatar Kristiina tuotti sukupuoltaan 1600-luvun tiukasti järjestäytyneessä yhteiskunnassa? Miten Kristiinan tavat poikkesivat ajan normeista? Entä miten kuningattaren ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat hänen tapoihinsa tuottaa sukupuoltaan? Käsittelin kaikkia näitä kysymyksiä historian pro gradu -tutkielmassani, jossa syvennyin filosofi Judith Butlerin sukupuolen…
10.11.2023
Mediassa on viime viikkojen aikana käyty keskustelua Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa 30.10.2023 tarkastetusta väitöskirjasta, jonka tieteellisessä laadussa on havaittu vakavia puutteita. Usealta taholta on todettu, että työ ei noudata tieteellisen kirjoittamisen konventioita eikä keskustele aihetta koskevan aiemman tutkimuksen kanssa. Työ ei myöskään sisällä tieteellisille väitöskirjoille ominaisia tutkimuskysymyksiä, tutkimusmenetelmää tai teoreettista viitekehystä. Kulttuurintutkimuksen seura haluaa suomalaista…
Maasotakoulun koulunjohtaja, Salpalinjan hyvin tunteva eversti Janne Mäkitalo sanoo, että Salpalinjan maahan upotettu kivieste on vielä soiva peli. Varsinkin, kun sitä vertaa Venäjän rakentamiin suoraviivaisiin lohikäärmeen hammasrivistöihin aukeilla lakeuksilla. Ne ovat kaiken lisäksi kevyinä betonitetroina asennettu maanpintaan teollisena massatuotantona vailla juuri minkäänlaista sotilaallista ohjausta. Ne ovat sopivalla kalustolla aurattavissa sivuun. Näitä puutarhakoristeiksikin kuvattuja lohikäärmeen hampaita…
9.11.2023
Some time ago, an Innocent Bystander, after glancing through a copy of Mind, asked me, “Why do philosophers talk so much about Games? Do they play them a lot or something?” (Midgley 1974, 231) Games are a classic preoccupation for philosophers. Chess is a favourite topic of analysis, and sports have also preoccupied at least…
8.11.2023
Själaklockor rings c. 1510-1522, Sankt Lars kyrka, Lojo. Museiverket.Det kan vara intressant för släktforskare att veta något om de språkliga förhållandena i Finland under den tid som föregås den officiella statistiken. Den första officiella statistiken över språkförhållandena i Finland kom först 1880. Jag har redan en längre tid undersökt förekomsten av svenska och finska språket…
Suomen Historiallisen Seuran vuosikokous järjestetään maanantaina 13.11.2023 klo 16.15 alkaen. Kokous on valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennuksen taukotilassa, Unioninkatu 37 (sisäänkäynti sisäpihalta, tila on pääovesta tultaessa oikealla). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen esitetään muistosanat seuran edesmenneistä tutkijajäsenistä ja noin klo 17.30 seuran puheenjohtaja, dosentti Heini Hakosalo pitää vuosikokousesitelmän otsikolla ”Kaupunkisuunnittelun ja terveyden risteävät historiat”. Vuosikokoukseen voivat…
6.11.2023
Congratulations to our research partners from the Sattasniemi Paliskunta in Lapland for their young empowering activism, which is now increasingly noticed also by journalists (see below). Great to have seen a lot of young female herders involved at the Sattasniemi calf marking in early summer 2023 Having started working there this year in two projects…
Pari sataa vuotta sitten elämänkohtalon saneli se asema, mihin ihminen sattui syntymään. Jyrkät säätyerot erottelivat ihmisiä: kaikilla ei ollut samoja mahdollisuuksia. Herrasväen kartanoelämän varjon puolella elämä näyttäytyi ankarana, mutta sitkeitä selviytyjiä sieltäkin löytyi ja elämä jatkui.Hauhon Sotjalan Hovinkartanoon ilmestyi vuonna 1844 piiaksi Heta Liisa Liisantytär. Pappi kirjasi, että Heta Liisa oli tullut Luopioisista Hauholle ilman…
Milton Friedman (1912–2006) oli monetatistisen ja uuskassisen talousteorian ja niihin perustuvan uusliberalistisen ideologian merkittävimpiä teoreetikoita. Hän neuvoi niin USA:n presidentti Ronald Reagania (1911–2004) kuin Iso-Britannian pääministeriä Margaret Thatcheria (1925–2013) ja antoi pari vinkkiä Chilen diktaattori Augusto Pinochetille (1915–2006). Ideologiana uusliberalismin on todettu olevan 1980-luvusta lähtien yksi maailman vallitsevimmista ideologioista – myös Suomessa1. Toki tulkintoja löytyy,…
Debatten går het i Svenskfinland. Vad ska få kallas litteratur? Vad är kvalitet? Vår rikssvenska kritiker Anna Remmets går in med ett välbehövligt utifrånperspektiv på ämnet och resonerar kring Ulrika Nielsens och Fredrik Hertzbergs nya texter. Det handlar om elitism, folklighet och om när trauma blir pengar, men också om vem som ska få skriva…
Seuraavat Kulttuurintutkimuksen päivät järjestetään 13.–15.12.2023 Aalto-yliopistossa Espoossa teemalla Odottamattomuus. Keynote-puhujina ovat taidekriitikko ja tutkija Dr Kim Dhillon, Dr Jenny Jarlsdotter Wikström (Umeå Universitet) sekä visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa (Aalto-yliopisto). Ilmoittautuminen on nyt auki osoitteessa https://www.kulttuurintutkimuksenpaivat2023.fi Artikkeli Kulttuurintutkimuksen päivät 13–15.12.2023 – Ilmoittautuminen on avattu julkaistiin ensimmäisen kerran Kulttuurintutkimus.
Maailman digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen päivää World Digital Preservation Day (WDPD) vietetään aina marraskuun ensimmäisenä torstaina. Suomessa pitkäaikaissäilyttämisellä taataan esimerkiksi kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden, kuten Suomen Sukututkimusseuran, digitaalisten tietovarantojen säilyminen nyt ja tulevaisuudessa. Pitkäaikaissäilytyksellä tarkoitetaan digitaalisen informaation säilyttämistä ymmärrettävänä ja käytettävänä useiden kymmenien ja tulevien vuosisatojen ajan. Laitteet, ohjelmistot ja tiedostomuodot vanhenevat ajan myötä, mutta…
Huolimatta enemmän tai vähemmän vakituisesta työpaikasta nuoret miehet, joita ei perhe pidätellyt, usein halusivat lähteä koettamaan onneaan muualla Amerikassa. Lähtöön vaikutti tietenkin toive paremmasta palkasta mutta myös seikkailunhalu. Jämähtäminen yhteen paikkaan ei houkutellut, kun kerran suuressa maailmassa oltiin ja näkemistä ja kokemista riitti loputtomiin. Tieto työpaikoista kulki suusta suuhun ja matkaan lähdettiin yleensä yhdessä sopivalla…
Radioamatööri Erkki Kaireniuksen radio 1932. Museovirasto.Elokuussa 2023 ilmestyi eetteriin ensimmäinen jakso Sukututkijan matkassa -podcastista. Podcast on puheohjelma, joka perinteisten radioaaltojen sijaan julkaistaan internetissä. Sukututkijan matkassa on epäkaupallinen ja kaikkien kuunneltavissa oleva sukututkimusaiheinen podcast, jonka löydät muun muassa Spotifystä.Tässä podcastissa sukututkimusta ja sukulaisuutta käsitellään hyvin monin eri tavoin sekä monista eri näkökulmista. Tarkoituksena on antaa kuulijalle uusia…
Vuonna 1834 kuoli Marian sairaalassa Pietarissa Kristiina Hultgren -niminen nainen. Hänen tarinansa alkaa vuodesta 1788, jolloin Lundström-niminen mies kuljetti Ruotsista kahdeksanvuotiaan, hienoihin vaatteisiin puetun tyttölapsen Suomeen hankkien hänelle ensin kodin Sipoon pitäjän, Kallbäckin kylästä, erään maanviljelijän luota. Tytön isästä ja äidistä ei mainittu sanaakaan. Holhoojalta toiselle Kun Lundström oli jättänyt tyttären sipoolaisen talonpojan huostaan, vei…
Päivystävä folkloristi -kollektiiville myönnettiin Kalevalaseuran Nuoren tutkijan palkinto 31.10.2023. Palkinto jaettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloissa järjestetyssä Kekriseminaarissa. Kun saimme tiedon, että Kalevalaseura aikoo myöntää Päivystävä folkloristi -blogikollektiivillemme Nuoren tutkijan palkinnon, oli ensimmäinen reaktiomme häkellys. Seuraavaksi syttyi ilo: saamme jakaa tämän riemun ystävien kesken! Perustimme Päivystävä folkloristi -blogin syksyllä 2018 ollessamme vasta väitöskirjatutkimustemme alkutaipaleella Helsingin yliopistossa.…
31.10.2023
Lokakuussa Antiikin, keskiajan ja varhaisen uuden ajan tutkimuskeskus Trivium järjesti Tampereella syysseminaarin otsikolla Kadonnut kirjallisuus: Kadonneet, unohtuneet ja tutkimattomat tekstit ja tekstilajit. Aiheesta on Tampereen yliopistossa käynnissä myös tutkimushanke, Kirjallinen sukupuutto: Kadonneet kirjallisuudenlajit ja menneisyyden kuvittelu, jota johtaa Sari Kivistö. Seminaarissa pääsimme tutustumaan tutkimushankkeen teemoihin ja kuulemaan myös muita Triviumin piirissä toimivia tutkijoita, joiden tutkimusaiheet…
Uskonnolliset kokemukset, mutta myös moraaliset ja esteettiset kokemukset osoittavat johonkin muuhun kuin naturalistiseen selitykseen. Maikki Aakko esittää, että teistinen maailmankuva selittää näitä paremmin, sillä siihen kuuluu ei-luonnollisia normatiivisia ominaisuuksia kuten kauneus ja hyvyys. ”Hän on Herra. Hän loi viisauden, tarkasteli sitä, määritti sen mitat ja vuodatti sitä koko luomakuntaan, jakoi anteliaasti kaikille eläville.” Siirakin kirja…