Suomi -minun historiani   Olli Immonen, Suomalainen historia. Kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle. Atena 2023, 646 s.   Perttu Immosen Suomen rahvaan historiasta on jo tullut kirjoitettuakin (ks. Vihavainen: Haun immonen tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ). Siinä jäljitettiin kolmen suvun vaiheita keskiajalta Ruotsin vallan lopulle saakka. Tässä nyt sitten edetään aina 2000-luvulle asti. Esi-isien ja muiden menneen…

Lue lisää

Uusi Björk-romaani, Synnin jäljet, on kohta menossa taittoon, ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, se on kaupoissa kesäkuun ensimmäisenä. Ajattelin kirjoitella siitä hiukan blogiin, niin että sarjaa seuraavat Helsingin historian ystävät saavat esimakua siitä, missä kaikkialla romaanissa tällä kertaa liikutaan. Yksi paikoista, joihin sijoittuu jännittävää toimintaa, on Kaisaniemen puisto. Lokakuisena yönä Björk, hänen apulaisensa Frans…

Lue lisää

Ria Berg Suomen Rooman-instituutin johtaja Villa Lanten suunnittelija Giulio Romano tunnetaan taidehistoriassa antiikin klassisia linjoja ihailevana arkkitehtinä ja manieristisen taiteen edelläkävijänä. Hänen tuotannollaan on kuitenkin myös pikantimpi puoli, johon kuuluu mm. kokoelma eroottisia maalauksia – joilla on tietty yhteys Villa Lanteen. Giulio, alkuperäiseltä sukunimeltään Pippi, syntyi Roomassa vuonna 1499. Syntyperänsä mukaan hän sai lisänimen Romano,…

Lue lisää

Jussi Valtakarin ja Antti Ylösen Symbioosi-näyttely Imatran taidemuseossa 11.4.–2.6.2023  Jussi Valtakarin ja Antti Ylösen näyttelyssä liikutaan arjessa ja avaruudessa ja pulahdetaan välillä pinnan alle. Vuodesta 2015 alkaen yhteisteoksia tehneet kuvanveistäjät ovat kehitelleet teoksilleen symbioottisen suhteen, jossa toinen täydentää toista. Näyttelyssä on esillä myös taiteilijoiden itsenäisiä teoksia, Valtakarin pienoishahmoja ja piirustuksia sekä Ylösen valokuvia. Antti Ylönen, Kitakata 12.11.2015 klo…

Lue lisää

Tämän vuoden Lukuviikko järjestetään 17.–23.4.2023. Lukuviikkoa on järjestetty eri muodoissa jo vuodesta 1977, ja se on yksi Suomen pitkäikäisimmistä lukutaitokampanjoista. Mutta millä lailla lasten lukemisesta ja lukumotivaation kehittämisestä keskusteltiin 1800-luvun alussa? Yli 200 vuotta sitten Viipuriin asettunut kirjailija Jaakko Juteini (Jacob Judén) kirjoitti teoksessaan Lyhyt neuwo lapsen opettajalle (1816) miten lasta ei tulisi pakottaa lukemaan opetteluun.…

Lue lisää

Stjärngruppen Pandora fotad av James Webb-teleskopet 2023.För ett drygt år sedan bekräftades upptäckten av den femtusende exoplaneten. När Nils Mustelin gav ut sin bok Liv bland miljarder stjärnor 1978 var det fortfarande bara en stark hypotes att det ens skulle finnas andra solsystem i universum, men Mustelin hann uppleva de första upptäckterna av dem.  De…

Lue lisää

Nähdä Napoli. Se oli ollut tavoitteena jo useamman vuoden, ainakin siitä lähtien kun ryhdyin kirjoittamaan kirjaa suomalaisista Euroopan-matkaajista ja olin ajatuksissani seurannut muutamaa heistä Napolinlahdelle. Kirja valmistui ensimmäisen koronavuoden aikana. Liikuskelin yhä vain ajatuksen voimalla tutkimieni matkaajien avustamana eri puolilla Eurooppaa. Usein kuljin Alppien yli kohti eteläistä Italiaa. En tietenkään lentäen tai edes junalla vaan…

Lue lisää

 Koskelan aitta Koivulahti 2, Tervo. Aitta on melko varmastiseissyt sijoillaan jo silloin, kun nuori Ananias Korhonen kylälläasui.Ananias Korhonen syntyi 16.2. 1845 Koivulahden kylässä. Kylä on aikojen saatossa kuulunut Rautalammin, Karttulan, Pielaveden ja Tervon pitäjiin. Hänen isänsä oli torppari Paavo Paavonpoika Korhonen (s. 1811) ja äitinsä Eeva Loviisa Laurintytär Huuskonen (s. 1807). Heidän torppansa oli Ananiaksen…

Lue lisää

Tiedepiiri on siirtynyt osaksi Turun yliopiston blogeja. Jatkossa postaukset ja päivitykset löytyvät täältä: https://blogit.utu.fi/tiedepiiri/

Lue lisää

Tämän kuukauden esineemme on professori Anders Wilhelm Ingmanin muotokuva. Sen on maalannut saksalaissyntyinen muotokuvamaalari Bernhard Reinhold. A. W. Ingman (1819 ̶ 1877) oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eksegetiikan eli Raamatun selitysopin professori vuosina 1864 ̶ 1877. Ingman oli pappi ja teologi, mutta myös intohimoinen suomalaisuusmies. Hän oli aikansa parhaita suomen kielen osaajia yliopistolla ja ensimmäinen teologian…

Lue lisää

Yes, okay this game came out in 2019, and I actually played it for the first time in 2021, but I didn’t actually write a review then, so I’m writing one now based on a recent playthrough. So, if you haven’t played it in the past four years since it was released, beware of spoilers…

Lue lisää

Minua ovat aina kiehtoneet esihistoriallisten kalliomaalausten ohella keskiaikaisten kirkkojen maalaukset. Molempia olen lukuisia vuosien aikana käynyt katsomassa ja ihmettelemässä. Kun Anneli Kannon Rottien pyhimys pari vuotta sitten ilmestyi tilasin kirjan heti itse kirjailijalta, signeerattuna tietenkin, ja ahmin lähes yhdeltä istumalta kannesta kanteen. Nyt kun kirjasta sovitetun musikaalin ensi-ilta lähestyy, päätin tarttua kirjaan uudemman kerran. Pidin…

Lue lisää

Edesmennyt kenraaliluutnantti Heikki Koskelo (1935 – 2020) valittiin / kutsuttiin vuoden 2003 alussa toimintansa aloittaneen, 25.7.2002 perustetun Salpalinjan perinneyhdistys ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän kävi toimeen ripeästi. Hän järjesti yhdistykselle rahoitusta, kutsui tuntemiaan ihmisiä toimintaan mukaan ja käynnisti yhdistyksen valtakunnallisen käynnistämishankkeen. Ei juuri sellaista Salpalinja-esitelmää kenraali Koskelo pitänyt, missä hän ei puhunut Salpalinjasta itärajamme ennaltaehkäisevänä pelotteena.…

Lue lisää

Sanalla on voimas. Hyvät ja pahat sanat sattuvat ja tuntuvat kehon eri paikoissa. Niiden pelkkä ajattelu voi nostaa kaipausta tai pelkoa. Siis suoraan vaikuttaa fysiologiaan. Mikseivät sitten parantavat loitsut? Etenkin kun ne kuuluvat omasn kulttuuriympäristöön, ehkä jopa vat jo itselle tuttuja. Mielestäni ortodoksiset veisut, jotka toistuvat palveluksen aikana, vaikuttavat samalla lailla.

Lue lisää

Mies oli Maurice de Coppet, ranskalainen diplomaatti. Hän ehti edustaa Ranskaa Egyptissä, Sveitsissä, Englannissa, Puolassa, Unkarissa ja lopulta Suomessa. Coppet toimi Ranskan suurlähettiläänä, ensimmäisenä,  Helsingissä kuusi vuotta 1923-1929.    Coppet osoittautui poikkeukselliseksi ammattikuntansa edustajaksi. Hän ei tyytynyt toimimaan pelkästään diplomatian salongeissa vaan osallistui aktiivisesti puolisonsa Yseult de Coppetin (1886-1978) kanssa täkäläiseen kulttuurielämään; tutustui suomalaisiin poliittisen…

Lue lisää

Eduskuntavaalien alla suurimpien puolueiden keskeiset teemat ovat liittyneet valtion julkiseen velkaan, hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen sekä maahanmuuttoon. Näiden yleisteemojen lisäksi sosiaalinen media ja tiedotusvälineet ovat tehneet yksittäisiä nostoja puolueita jakavista aiheista. Tällaisena voitaneen pitää Hornet-hävittäjien tulevaisuutta koskevaa keskustelua. Kolmen suurimman puolueen ohjelmatyön keskiössä on hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen. Mielipiteet eroavat lähinnä siinä, säilyykö hyvinvointivaltio julkista velkaa voimakkaasti supistamalla (kokoomus),…

Lue lisää

Järjestän piakkoin pienen työpajan tutkimushankkeeseeni liittyen. Sen kunniaksi käänsin yhden tutkimuskohteeni eli Elisabeth Collanin kirjeistä. Kirje on päivätty 206 vuotta sitten. Alkuperäinen kirje on kirjoitettu ruotsiksi ja koetin saada sen hengen ja tyylin välitettyä käännökseeni. Kirjeen vastaanottaja Erik Anders Crohns toimi opettajanaHaapaniemen kadettikoulussa Rantasalmella.Kadetti univormussaan 1812.MuseovirastoIisalmi 31 Maaliskuuta 1817Sydämellisellä ilolla otin vastaan oikein rakkaan ja hyvän…

Lue lisää

 Pyykankaan portailla. 1910-luvulla. Kuvassa etualalla oikealta Juho Savolainen,hänen vaimonsa Anna Maria. Takana oikealla Anna tytär, hänenvieressään Johannes (Janne) ja hänen vieressään Johanna (Hanna).Kuva Annu Jauhiaisen kotiarkistoPyykankaan talon tyttäreltä, Anna Savolaiselta on säilynyt pieni, herkkä aineisto nuoruusvuosilta. Kaksi vihkosta, jossa hän kertoo elämästään vuosina 1893-1910.[1]Muistelot saavat lukijan pohtimaan naisen elämänuraa ja valinnan vaihtoehtoja vuosisadan vaihteen pohjoissavolaisella…

Lue lisää

Hyvä ja kiinnostava aihe! Tulee mieleen se, miten itsekin vältän puhumasta suoraan uskonnosta, vaikka se onkin elämässäni tärkeässä roolissa ja puhun toisinaan siitä lähtöisin olevista periaatteista. Suomalaisesta kulttuurista mielestäni puuttuu hyväksyntä suoralle uskonnolliselle puheelle, eikä uskontoa itsessään voida täällä käyttää perusteluna. Ajattelen, että se johtuu siitä, että emme ole uskonnollisesti ja vakaumuksellisesti yhtenäisiä. Yhden uskonnon…

Lue lisää

Kirjoittanut Suvi Ronkainen Kuulun yliopistolliseen sukupolveen, joka on aloittanut opiskelun 1980-luvulla ja aikana, jolloin tieteenalarajat olivat vielä selvät. Tuolloin myös tieteenalajakojen ylläpito osana yliopistolaitoksen toimintaa järjestävää puhetapaa oli vahva. Aloitin opiskelut sosiaalipsykologiassa, joka hyvin selkeästi oikeutti itseään tekemällä eroa niin psykologiaan kuin yleisesti yhteiskuntatieteisiin sekä kuvaten tiedon tuottamisen tapaansa pitkälle määrällisten aineistojen ja jonkinlaisen mitattavaksi…

Lue lisää