Facebook Twitter Kirjoittanut Annastiina Mäkilä Masennuksen lähihistorian tutkimuksessa turhauttavinta on asioiden määrittelyn moninaisuus. Kulttuurihistorian alan väitöskirjatutkimuksessani lähden liikkeelle kysymällä, mitä masennus tarkoitti Turun yliopiston lääketieteen ja psykologian opetuksessa 1900-luvun lopulla. Voidakseni vastata tähän kysymykseen, olen joutunut etsimään vastauksia myös paljon laajempiin kysymyksiin mielen toiminnan määrittelyistä aina psykologian ja psykiatrian tieteellisiin eroihin. Metsän näkeminen puilta on…

Lue lisää

Virolainen tanssitaiteilija Ella Ilbak (1895–1997) oli Suomessa usein nähty ja juhlittu esiintyjä (1922, 1930, 1932, 1933 ja 1936). Kansainvälinen näkyvyys oli tärkeää vastaitsenäistyneelle Virolle. Nuoria tieteen ja taiteen opiskelijoita koulutettiin ulkomailla ja valjastettiin viestimään uudesta itsenäisestä valtiosta. Ilbak valittiin uuden tanssin edustajana tulevien atomifyysikoiden ja insinöörien joukkoon. Hänestä tuli Suomessa aikansa ilmiö erityisesti 1930-luvun alkupuolella.…

Lue lisää

FM Tero Toivasen väitöskirja ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan – Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi Emeritusprofessori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto, ja […]

Lue lisää

...Eli vuosien 1995 ja 1996 halutuimpia joululahjoja!Sain käsiini vuosien 1995 ja 1996 Citymarketin lelukuvastoja. Lelukauppojen jakamat lelukuvastot olivat 1980-luvun lopulta alkaen lapsiperheissä varmasti luettuja, mutta Anttilat ja monet muut marketit jakoivat tietysti myös omia mainoksiaan ostajien houkuttelemiseksi. Tässä siis muutamia houkuttelevia poimintoja ysärin puolivälistä.Joulu 1995 Citymarketissa Prätkähiiret-animaatiota esitettiin ensimmäisen kerran MTV3:lla vuosina 1994-1996, ja suosio…

Lue lisää

Erasmus+ -retkellä vanhassa Itävalta-Unkarissa eli nykyisellään Italiassa ja Sloveniassa Lappeenrannan museoiden Erasmus+ -projektin reissu numero neljä suuntautui marraskuun puolivälissä Italian Goriziaan, Slovenian Nova Goricaan ja Italian Triesteen. Alue on vanhaa Itävalta-Unkaria. Gorizia ja Trieste ovat nykyisin Italian Friuli-Venezia Giulian autonomista aluetta ja Nova Gorica on Sloveniaa, mutta ehti olla osa Jugoslaviaa Slovenian itsenäistymiseen saakka. Alueella on…

Lue lisää

IHOLLAKouvolan kaupungin taidemuseo Poikilon näyttelytila muuntuu tekstiilitaiteen näyttämöksi vuoden alussa, helmikuussa 2019. IHOLLA on tekstiilitaiteen näyttely, jossa äidin, Aino Kajaniemen ja tyttären, Aura Kajaniemen teokset kohtaavat. Aura Kajaniemi, Shell 2018 IHOLLA kuvaa äidin ja tyttären läheistä suhdetta niin henkilökohtaisella, esteettisellä kuin taiteellisellakin tasolla. Vuoropuhelu eri sukupolvien taiteilijoiden teosten välillä rakentaa ajallisen jännitteen. Taiteilijoiden teoksia yhdistää herkkyys, sarjallisuus…

Lue lisää

Joululahjasuositus!Tuomas Myllylän neliosainen sarjakuva Pakanat on hyvin kiinnostava. Kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin jo jonkin aikaa sitten (I kirja 2012, II 2013) ja jatkoa on odotettu. Monelle rahaa pulittaneelle tuli kirvelevänä pettymyksenä, että kaksi viimeistä osaa onkin kaikki neljä sarjista kokoavassa yhteisniteessä, eli joutuu ostamaan ensimmäiset osat tuplasti.Pakanat (2018)Teos sijoittuu 900-luvun Suomeen, missä verikoston seurauksena Halikon…

Lue lisää

FM Asta Kihlmanin taidehistorian väitöskirja ” Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa” tarkastettiin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 24.11.2018. Vastaväittäjänä toimi dosentti Leena-Maija Rossi, […]

Lue lisää

Tässä numerossa eri aloilta ja yliopistoista tulevat suomalaistutkijat esittelevät kuva-aineistoihin perustuvaa tutkimustaan. Lähteenä käytetään monenlaisia valokuvia, ja kuville esitetään monenlaisia kysymyksiä. Artikkeleita yhdistää aito kiinnostus kuvan arvoon lähdeaineistona, ja artikkelit osoittavatkin, miten eri tavoin kuva-aineistoa voi käyttää lähteenä ja miten monenlaisiin kysymyksiin siitä voi saada vastauksen. Kaikkia artikkeleita yhdistää myös ymmärrys siitä, että kuva-aineiston käyttöä…

Lue lisää

Digitaalisiin pelikulttuureihin kuuluu pelaamisen lisäksi muita peleihin liittyviä aktiviteetteja, kuten pelaamisen katsomista. Artikkelissa tutkimme digitaalisen pelaamisen katsomisen historiaa harrastuslehdissä julkaistujen sekä harrastajien ottamien kuvien avulla. Sisällönanalyysiä soveltavassa artikkelissa tulevat esiin vaihtelevat katsojaroolit piilottelevasta katsojasta osallistuvaan ja aktiiviseen katsojaan.

Lue lisää

In this article we examine a popularly-oriented Finnish wartime photographic book, Suomi kuvina. Das ist Suomi. Finnland in Bild und Wort, from 1943, which introduced Finland - its landscapes, culture and people - for a German target audience. We analyze the choices of images and captions and explore how the familiar visual tendencies were both…

Lue lisää

Metsänhoitaja-eräkirjailija-kuvataiteilija A. E. Järvinen vaikutti Lapissa 1900-luvun alusta kuolemaansa saakka vuoteen 1963. Pohdin sitä, miten voin valitsemieni kolmen valokuvan kautta avata häntä ihmisenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kolme kuvaa Järvisestä ovat yksittäisiä otoksia, mutta ne voivat näyttää suuntaa kokonaistulkinnalle: esiin nousevat erityisesti sukupuolen ja katseen merkitys. Tarkastelen aineistoa kulttuurihistorian, täsmällisemmin mikrohistorian näkökulmasta.

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder - Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

Lue lisää

Minkälaista kuvitusta suomalaiset mielisairaalahistoriikit sisältävät, ja millaista tietoa sairaalavalokuvat välittävät? Valikoituneisuudesta huolimatta historiikkien valokuvista avautuu monipuolista ruumiillista tietoa mielisairaalaympäristöistä, ja kuvat auttavat kuvittelemaan, millaiselta tuntuisi elää sairaalaympäristössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Historiikkien välittämää tietoa peilataan vuosina 2014-2015 koottuun kirjalliseen tutkimusaineistoon ”Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta” pohtien samalla valokuvien välittämän tiedon luonnetta.

Lue lisää

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

Lue lisää

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jättävät kertomatta tai kertovat jotakin ihan muuta kuin oletetaan. Muistitietotutkimuksessa valokuvat ennen kaikkea auttavat kysymään ja vastaamaan. Valokuvat haastavat niin tutkijaa kuin haastateltavaakin. Kuvat antavat vastauksia, mutta herättävät myös kysymyksiä, jotka muuten jäisivät helposti kysymättä. Valokuvat Forssan tekstiiliteollisuudesta kertovat tehdasyhteisön ihmisten moninaisesta arjesta. Naisista, miehistä ja lapsista. Työstä,…

Lue lisää

Katselukirjana teos on eittämättä erinomainen. Maahengen kirjat ovat poikkeuksetta kauniita, ja tässäkin kirjan paperi on valittu valokuvien kannalta oivallisesti. Myös kuvakokoja taitavasti varioiva, mutta muuten varsin eleetön taitto tekee kirjasta miellyttävän selailukokemuksen sellaiselle, joka ei etsi tietoa vaan tunteita ja tunnelmaa. Kalhan ja Tahvanaisen kuvavalinnat tuovat lukijan ihailtavaksi kansanvalokuvauksen moniulotteisuuden.

Lue lisää

Sekä Agenten der Bilder että Arbeit am Bild ovat erinomaisia, konkarien kynästä lähteneitä teoksia. Arbeit am Bild -teoksen kohdalla olisi tietysti helppo kritisoida erilaisten kuva-aineistoryhmien (esim. postimerkit, mikroskooppikuvat) puuttumista aineistoryhmien joukosta, mutta toisaalta on selvää, ettei yhteen kirjaan voi mahduttaa kaikkia. Paljon perustavanlaatuisempi huoli liittyy sen sijaan Visual History -tieteenalan kykyyn saada nuoria tutkijoita joukkoonsa.…

Lue lisää

Teoksessaan Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942 Marika Honkaniemi analysoi suomalaisten ja saksalaisten tiedotus- ja propagandavalokuvaajien yhteistyönäyttelyä sekä erityisesti esillä olleita 137 suomalaista TK-valokuvaa. Taistelukuvaajain näyttely avattiin toukokuussa 1942, ja sen järjesti Propaganda-Aseveljet ry, mainosalan toimijoiden ja toimittajien perustama järjestö. Ateneumissa oli esillä kahden viikon ajan yhteensä 480 teosta: valokuvia, piirroksia ja…

Lue lisää

This article examines the narratives of cosy other in the media representations of folk singers Julie Fowlis, Muireann Nic Amhlaoibh, Emily Portman, and Kate Rusby. I argue that the concept of cosy otherness derives from that of the internal other, but unlike it and the conventional post-colonial other, the cosy other is not ominous, competing,…

Lue lisää