Erottajalla sijaitsee Theodor Höijerin suunnittelema komea kerrostalo (1891), johon rakennettiin lisäosa reilu kymmenen vuotta sen valmistumisen jälkeen. Aino Ackté asui neljännesvuosisadan tässä rakennuskompleksissa, sen kummassakin osassa, kahden aviomiehen kanssa. Rakennuksen seinässä on kyllä muistolaatta, mutta siinä muistellaan jotain aivan muuta henkilöä.  Erottajalla, osoitteessa Erottajankatu 2, komeilee hiljattain liike- ja toimistotiloiksi remontoitu uusrenessanssipalatsi. Alun perin siinä…

Lue lisää

Oulun Wiikko-Sanomia 26.5.1832:Rusthollari Henrik Nikkilä, Haistilan kylästä, Kokemäen pitäjäsä, kuoli aivan äkkiä 24:tenä päivänä Helmikuusa; ja niin muodoin kuin Henrik Nikkilä luultavasti on väkivaltaisesti surmattu, niin on hänen ruumiinsa säätty Lääkäriltä tutkittavaksi.Tämä uutinen, joka julkaistiin ruotsiksi Helsingfors Tidningarissa 28.4.1832,  vaikutti erittäin mielenkiintoiselta, sillä esiäitini Gustava Adriana Gottleben oli helmikuussa Haistilan Härkälän puolikkaan leskiemäntä ja tuleva…

Lue lisää

 Kotiliesi -lehti julkaisi vuonna 1925 tarinan otsikolla Entisajan herttaisesta kodista. Vanhan tädin muistelmia. Vaikka muistelmatekstissä ei mainita henkilöiden nimiä, voi jutun kuvituksesta päätellä, että kyseessä on lappeenrantalainen Savanderin perhe, jonka nuoren miniän elämäntarinaan juttu keskittyy.Sophie Halitzius,Lappeenrannan kaupungin kuva-arkistoOma mielenkiintoni kohdistui kuitenkin anoppiin, Sophie (Sofia) Halitziukseen (1799--1874), joka jutun mukaan oli jättänyt kaiken "huushollaamisen" miniälleen. "Vanhan rouvan…

Lue lisää

Millainen on sinun arkiympäristösi? Millaisten maisemien läpi kuljet päivittäin? Kuinka ympäristö on muuttunut elinaikanasi? Millaiset tarpeet tai arvot muutokseen vaikuttavat? Pääsin viime kesänä suunnittelemaan osana ympäristökasvatuksen opintojani ja osana Lappeenrannan museoiden yleisötyön kehittämistä Linnoituksen kulttuuriympäristökävelyitä. Alkusyksystä ensimmäistä kertaa toteutetut kävelyt toimivat paitsi opintoihin kuuluvana ympäristökasvatustilaisuutena, myös mahdollisuutena koota linnoituksen kulttuuriympäristöön liittyvä kävelykierrosrunko, joka palvelee myös myöhempää…

Lue lisää

Katsaukset saman päivämäärän tapauksiin aiempina vuosina ovat olleet pitkään suosittua täytettä sanomalehtien palstoilla. Ruotsin 1700-luvun lehdissä varhaisin eteeni tullut sarja alkoi Tukholmassa ilmestyneessä Dagligt Allehandassa 26.11.1772. Konsepti oli niin hakusessa, että tapahtumakokoelma kattoi julkaisupäivän sijaan kaksi edellistä päivää. Lähes kaikki listauksen tapahtumat koskevat kuninkaallisia. Mitä nyt ensimmäisenä on päivän tarkka ajoitus Jeesuksen 40. paastopäivälle vuonna 30.Kahden päivän…

Lue lisää

Oheinen kirja-arvioni julkaistiin Tieteessä tapahtuu 5/2022 -lehdessä.-- Stanovich, Keith (2021): The Bias that Divides Us: The Science and Politics of Myside Thinking. The MIT Press.Moni arvovaltainen taho on viime aikoina väittänyt, että elämme totuudenjälkeistä aikaa ja että mielipiteistä on tullut ihmisille faktoja tärkeämpiä. Aiheesta kirjoitettujen lukuisten kirjojen innoittajina ovat toimineet muun muassa Yhdysvaltain entisen presidentin, Donald Trumpin antamat…

Lue lisää

Muutaman kuukauden tauon jälkeen paluu teemaan "Pitäisikö pyrkiä parempaan?" eli tutkimuksellisiin käytäntöihin. Eilen nimittäin tuli vastaan Mastodontissa (johon olen "tottakai" liittynyt, tili: @ ) Opinahjon Kieli- ja viestintätieteen laitoksella työskentelevän Aleksi Kosken video: Kirjallisuuskatsaushelpotus gradusemmalaisille. Kuten otsikosta implisiittisesti käy ilmi, tarkoitus on palvella toisen alan ja toisen tason opiskelijoita, mutta kun mikään alkukuvan neuvoista ei näyttänyt tutulta,…

Lue lisää

Aninkaisten konserttitalo 70 vuotta Turun konserttitalon vihkiäiset pidettiin 27.11.1952, joten rakennus täyttää tällä viikolla 70 vuotta. Nyt konserttitalo on saavuttanut toisen käännekohdan, kun kaupunginhallitus on valinnut tontinluovutuskilpailun voittajan. Korttelin asemakaavamuutos on tarkoitus viimeistellä voittajatyön mukaisesti, joten päätös on merkittävä. Konserttitalon suojeluarvot on uutisoinnissa mainittu useasti, mutta viime aikojen keskustelusta on jäänyt vähemmälle huomiolle eräitä näkökulmia. …

Lue lisää

Eos 23/1855Näpsä kysymys. Rouva huusi vähälle pojalleen, joka oli keilasilla huoneen edustalla, että tulisi sisään. "Etkös tiedä", sanoi hän "ett'et saa olla tuolla ulkona, poikani? Mene alas takapihalle, jos tahdot leikitä keiloilla, onhan tänään sunnuntai". "Niin, mutta eikö takapihallakin ole sunnuntai, äiti?" (Uusi Suometar 9.9.1869)Eräs lääkäri tuli aamulla hoidettavaansa kolera-sairashuoneesen. "Montako on kuollut yöllä?" kysyi…

Lue lisää

 Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa kiersi Hesarin juttu talvisodan jälkeen tuntemattomien vainajien kasvokuvista tehdystä julkaisusta, jonka tarkoituksena oli saada omaisille tieto kuolemasta. Sama teema tuli sattumalta vastaan Dagligt Allehandassa 3.4.1776. Joku Loviisassa oli ajatellut, että perheenjäsenet haluaisivat tietää armeijan rullista (*) kuoleman tai muun syyn takia poistuneista ja lähetti lehteen vuoden verran nimiä. Vastaavaa formaattia en ole aiemmin…

Lue lisää

  Akateemikko, Helsingin yliopiston Suomen historian professori Päiviö Tommila menehtyi 91-vuotiaana 18.11.2022. Muistelen hänen persoonaansa kiitollisena. Aloitin akateemisen urani Helsingin yliopistossa professori Tommilan assistenttina 1990-luvun alussa. Hänen lähdettyään eläkkeelle 1994, siirryin professori Heikki Ylikankaan assistentiksi. 1990-luku oli minulle nuorena tutkijana ja opettajana näin ollen ja nimenomaan näiden herrojen luotsaamana erittäin merkittävää yliopistoyhteisöön sijoittumisen aikaa. Opin…

Lue lisää

SKS järjesti toissapäivänä iltapäiväseminaarin Kansallisbiografian verkkojulkaisun 25-vuotisjuhlinnaksi. Kotiin päästyä en onnistunut löytämään näkymää vuodelta 1997, mutta kylläkin seuraavan vuoden puolelta.Alkusanoissaan Kirsi Keravuori totesi, että lisäksi oli 30 vuotta Kansallisbiografian aloituksesta ja 15 vuotta kirjasarjan valmistumisesta. Loppuun saatettu projekti on itsessään suoritus. SKS:n pääsihteeri Tuomas Lehtonen otti omissa alkusanoissaan vauhtia vuodesta 1853, jolloin aloitettu Finlands minnesvärde män…

Lue lisää

Eilen SKS järjesti seminaarin Elämäkerta ajassa. Kerron muusta sen tarjonnasta huomenna, mutta referoin ja reflektoin nyt vähän perusteellisemmin Ulla Koskisen osuutta. (Olemme tuttuja yli vuosikymmenen takaa, joten rohkenen tekstissä sinutteluun. Olin myös kuullut vastaavan esityksensä keväällä Uuden ajan alun päivillä eli kertaus oli opintojen äiti.)Ullan esityksen pointti oli verrata yli kymmenen vuotta sitten valmistuneen väitöskirjansa…

Lue lisää

Tuli sähköpostiin kysymys siitä, minne haudattiin kirkosta eronneet kaatuneet toisen maailmansodan aikaisessa Suomessa. Aihe saattaa kiinnostaa muitakin, joten vastaukseni tässä alla. ”Sankarihautaan hautaaminen oli kunnianosoitus, monestihan tavallinen rahvas haudattiin rivihautaan hautausmaan syrjäisempiin osiin. Pääseminen hautausmaan parhaalle paikalle varmasti kiinnosti sen ajan ihmisiä. Kirkolla on ollut koko uskonnonvapauslain ajan käytäntönä siunata kirkosta eronneitakin, toki on voinut…

Lue lisää

Uudesta Kuvalehdestä 24/1896Viime marraskuun puolivälissä läksi tämän kirjoittaja U. Kuvalehteä varten valokuvaaja V. Barsokevitsin (Kuopiosta) kanssa ottamaan valokuvia Toivalan salmen kelirikosta. Jo useina edellisinä öinä oli kylmänyt kovanlaisesti, niin että Iisalmen ja Nilsiän reitit olivat jo jäätyneet ajettavaan kuntoon. Suuri Kallaselkä Toivalan eteläpuolella höyrysi vielä sulana ja suurin osa Toivalan salmea oli ainoastaan muutaman yön…

Lue lisää

Lastenmuseotoiminnalla on Helsingin kaupunginmuseossa syvät juuret. Niinpä tänä syksynä olisi mahdollista pitää sekä 10- että 30-vuotisjuhlat eikä 50-vuotisjuhlastakaan paljon puutu. Lasten kaupungin kymmenvuotisjuhlaa vietetään 20.11.2022, sillä Sederholmin talo avattiin lapsille omistettuna museona marraskuussa 2012. Samalla voisimme yhtä hyvin pitää 30-vuotisjuhlat, koska Tuomarinkylän kartanolla avautui Lastenmuseo jo marraskuussa 1992. Tarkkaan ottaen kakkuun olisi aihetta laittaa melkein…

Lue lisää

Kansan kuivalehti 44/1927Räätälin poika Wilho Reima (aik. Reiman) ei säästellyt sanojaan kuvatessaan kotia, johon hän oli 28.10.1867 Kymin Korkeakoskella syntynyt. MLL:n julkaisulle Uutta kylvöä 1922 hän kertoi, että "Lapsuuskotini, aina 8:teen ikävuoteeni asti, oli hirveä juoppojen temmellyspaikka, ja myöhemminkin saimme kovasti kärsiä juoppouden kirouksesta." Reima sai käydä jonkin aikaa kansakoulua ja 8-vuotiaana, Kansakoulun lehdessä 6/1917 julkaistun…

Lue lisää

Syyskuussa 2022 avattiin Kouvolan Poikilo-museossa suuri pelitaiteen näyttely. Näyttelyssä on esillä 27 peliä, joista miltei kaikki ovat yleisön pelattavissa koko näyttelyn ajan. Esillä on enimmäkseen digitaalisista kauppapaikoista löytyviä taiteellisesti kiinnostavia teoksia, mutta mukaan mahtuu myös fyysisiä teoksia. Näyttelyn kuratoinnin perusajatukseksi otettiin pelit katsomassa kohti todellisuutta.  Siis pelejä, jotka käsittelevät jollain tasolla oikean maailman aiheita. Suurin…

Lue lisää

Pitkästä aikaa kävin Tukholman kaupunginarkiston sivuilla ja tuli sitten "tietenkin" tarkistettua mitä uutta digitaalista oli tarjolla (kun jaksoi/älysi kaivautua etusivulta oikeaan paikkaan). Olin toki kuullut sikäläisestä 1700-luvun käsialojen konelukuhankkeesta, mutta testaus ei ollut tullut mieleen ennen tätä. Nyt sitten hyökkäsin klassisesti sukunimihakuihin tarkistamatta yhtään mistä materiaalista oli kyse. Osumani edustivat 1700-luvun alkupuolta.Eka kokeilu oli sukunimi…

Lue lisää

Jatkoin perjantain ex tempore -museopäivänäni Varpiikista Werstaaseen. Koska en ollut valmistautunut etukäteen, jouduin järkytyksekseni kohtaamaan nuoruuteni näyttelyssä Ysäri. Ilmeisesti hukkasin nuoruuteni, sillä muistan vain makaamisen sohvalla. Joko luin Nora Robertsin romskuja, yritin ratkoa Suomen Kuvalehden ristisanoja tai tein TKK:n kurssieni harkkatehtäviä. Eli en löytänyt kovin montaa kiinnekohtaa näyttelystä, mikä tavallaan teki sen mielenkiintoisemmaksi. Tai masentavammaksi.Etukäteen…

Lue lisää