Julkaisuseuranta
Before WW1 Finland was a Grand Duchy in Russian Imperium. Film production and distribution rights were largely monopolized by a Swedish speaking minority, mainly based in Helsinki. After gaining the independence in December 1917 a national production company Suomen Filmikuvaamo, later in 1921 Suomi-Filmi was established. After the Civil War in 1918 national identity…
8.12.2022
Antti RäihäJa kun myöhemmin Länsi-Suomessa maanlain perheoikeudellisia säädöksiä – päinvastoin kuin Itä-Suomessa – todella noudatettiin, oli se mahdollista sen vuoksi, että yhteiskuntapohja siellä oli samanlainen kuin Ruotsissa. (Jutikkala 1958, 53) Ruotsin keskiaikaisen Kristoferin maanlain (1442) ja sen korvanneen vuoden 1734 yleisen lain mukaan isännän kuollessa maatila jaettiin perillisten kesken. Jos perillisiä oli vain yksi, tämä sai…
Antti Ijäs Esittelin Glossa ry:n esitelmäillassa 10.10.2022 eurooppalaisen miekkailu- ja painikirjallisuuden keskiaikaista historiaa sekä eräitä tärkeimpiä keskiaikaisia alan kirjailijoita teoksineen. Tämä kirjoitus on tiivistelmä kyseisen esitelmän ydinkohdista muutamin lisäyksin. Aluksi on syytä selventää, mistä historiallisessa miekkailu- ja painikirjallisuudessa (saksaksi Fecht- und Ringbücher) on oikeastaan kyse. Miekkailu on tässä yhteydessä ymmärrettävä varsin laajasti kattamaan kaikenlainen ritarillinen…
2.12.2022
Orellana’s research is a deep plunge into the Finnish mind and soul. Through the cultural products of Finnish architecture and visual arts, literature, and music – just to mention few – he is studying the poetics of the universal human experience and how it is manifested in the Finnish contexts. Orellana’s study is a way to…
Suomen meriarkeologisen seuran yhteyshenkilön Kaj Enholmin raportti Karlskronan seminaaristaPoikkitieteellinen tutkimusprojekti ”Den glömda flottan” keskittyy Ruotsin purjelaivaston vuosien 1450-1850 väliseen aikaan ja on kestoltaan kuusi vuotta. Siihen osallistuu meriarkeologeja, historioitsijoita, etnologeja ja kulttuuriperintöasiantuntijoita. Hankkeen ytimenä on luoda tietokanta Ruotsin laivaston tähän mennessä tunnetuista lähes kahdeksasta sadasta hylystä. Tietokanta palvelee tutkijoita ja se on myös yleisön saatavilla.…
A.E. Geetes karta från 1763. Boijes odlingar uppe till höger.Erik Edbom fick 1763 i uppdrag av landshövding Hans Henrik Boije att anlägga en plantage väster om Kronohagen i Stadshagen, alltså borgarnas hage. Landshövdingen arrenderade där ett område utan att behöva erlägga något arrende i praktiken. När Boije lämnade Helsingfors övertog Edbom arrendet 1773, ansökte om…
Erottajalla sijaitsee Theodor Höijerin suunnittelema komea kerrostalo (1891), johon rakennettiin lisäosa reilu kymmenen vuotta sen valmistumisen jälkeen. Aino Ackté asui neljännesvuosisadan tässä rakennuskompleksissa, sen kummassakin osassa, kahden aviomiehen kanssa. Rakennuksen seinässä on kyllä muistolaatta, mutta siinä muistellaan jotain aivan muuta henkilöä. Erottajalla, osoitteessa Erottajankatu 2, komeilee hiljattain liike- ja toimistotiloiksi remontoitu uusrenessanssipalatsi. Alun perin siinä…
Oulun Wiikko-Sanomia 26.5.1832:Rusthollari Henrik Nikkilä, Haistilan kylästä, Kokemäen pitäjäsä, kuoli aivan äkkiä 24:tenä päivänä Helmikuusa; ja niin muodoin kuin Henrik Nikkilä luultavasti on väkivaltaisesti surmattu, niin on hänen ruumiinsa säätty Lääkäriltä tutkittavaksi.Tämä uutinen, joka julkaistiin ruotsiksi Helsingfors Tidningarissa 28.4.1832, vaikutti erittäin mielenkiintoiselta, sillä esiäitini Gustava Adriana Gottleben oli helmikuussa Haistilan Härkälän puolikkaan leskiemäntä ja tuleva…
Kotiliesi -lehti julkaisi vuonna 1925 tarinan otsikolla Entisajan herttaisesta kodista. Vanhan tädin muistelmia. Vaikka muistelmatekstissä ei mainita henkilöiden nimiä, voi jutun kuvituksesta päätellä, että kyseessä on lappeenrantalainen Savanderin perhe, jonka nuoren miniän elämäntarinaan juttu keskittyy.Sophie Halitzius,Lappeenrannan kaupungin kuva-arkistoOma mielenkiintoni kohdistui kuitenkin anoppiin, Sophie (Sofia) Halitziukseen (1799--1874), joka jutun mukaan oli jättänyt kaiken "huushollaamisen" miniälleen. "Vanhan rouvan…
Millainen on sinun arkiympäristösi? Millaisten maisemien läpi kuljet päivittäin? Kuinka ympäristö on muuttunut elinaikanasi? Millaiset tarpeet tai arvot muutokseen vaikuttavat? Pääsin viime kesänä suunnittelemaan osana ympäristökasvatuksen opintojani ja osana Lappeenrannan museoiden yleisötyön kehittämistä Linnoituksen kulttuuriympäristökävelyitä. Alkusyksystä ensimmäistä kertaa toteutetut kävelyt toimivat paitsi opintoihin kuuluvana ympäristökasvatustilaisuutena, myös mahdollisuutena koota linnoituksen kulttuuriympäristöön liittyvä kävelykierrosrunko, joka palvelee myös myöhempää…
Katsaukset saman päivämäärän tapauksiin aiempina vuosina ovat olleet pitkään suosittua täytettä sanomalehtien palstoilla. Ruotsin 1700-luvun lehdissä varhaisin eteeni tullut sarja alkoi Tukholmassa ilmestyneessä Dagligt Allehandassa 26.11.1772. Konsepti oli niin hakusessa, että tapahtumakokoelma kattoi julkaisupäivän sijaan kaksi edellistä päivää. Lähes kaikki listauksen tapahtumat koskevat kuninkaallisia. Mitä nyt ensimmäisenä on päivän tarkka ajoitus Jeesuksen 40. paastopäivälle vuonna 30.Kahden päivän…
Oheinen kirja-arvioni julkaistiin Tieteessä tapahtuu 5/2022 -lehdessä.-- Stanovich, Keith (2021): The Bias that Divides Us: The Science and Politics of Myside Thinking. The MIT Press.Moni arvovaltainen taho on viime aikoina väittänyt, että elämme totuudenjälkeistä aikaa ja että mielipiteistä on tullut ihmisille faktoja tärkeämpiä. Aiheesta kirjoitettujen lukuisten kirjojen innoittajina ovat toimineet muun muassa Yhdysvaltain entisen presidentin, Donald Trumpin antamat…
Muutaman kuukauden tauon jälkeen paluu teemaan "Pitäisikö pyrkiä parempaan?" eli tutkimuksellisiin käytäntöihin. Eilen nimittäin tuli vastaan Mastodontissa (johon olen "tottakai" liittynyt, tili: @ ) Opinahjon Kieli- ja viestintätieteen laitoksella työskentelevän Aleksi Kosken video: Kirjallisuuskatsaushelpotus gradusemmalaisille. Kuten otsikosta implisiittisesti käy ilmi, tarkoitus on palvella toisen alan ja toisen tason opiskelijoita, mutta kun mikään alkukuvan neuvoista ei näyttänyt tutulta,…
Aninkaisten konserttitalo 70 vuotta Turun konserttitalon vihkiäiset pidettiin 27.11.1952, joten rakennus täyttää tällä viikolla 70 vuotta. Nyt konserttitalo on saavuttanut toisen käännekohdan, kun kaupunginhallitus on valinnut tontinluovutuskilpailun voittajan. Korttelin asemakaavamuutos on tarkoitus viimeistellä voittajatyön mukaisesti, joten päätös on merkittävä. Konserttitalon suojeluarvot on uutisoinnissa mainittu useasti, mutta viime aikojen keskustelusta on jäänyt vähemmälle huomiolle eräitä näkökulmia. …
Eos 23/1855Näpsä kysymys. Rouva huusi vähälle pojalleen, joka oli keilasilla huoneen edustalla, että tulisi sisään. "Etkös tiedä", sanoi hän "ett'et saa olla tuolla ulkona, poikani? Mene alas takapihalle, jos tahdot leikitä keiloilla, onhan tänään sunnuntai". "Niin, mutta eikö takapihallakin ole sunnuntai, äiti?" (Uusi Suometar 9.9.1869)Eräs lääkäri tuli aamulla hoidettavaansa kolera-sairashuoneesen. "Montako on kuollut yöllä?" kysyi…
Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa kiersi Hesarin juttu talvisodan jälkeen tuntemattomien vainajien kasvokuvista tehdystä julkaisusta, jonka tarkoituksena oli saada omaisille tieto kuolemasta. Sama teema tuli sattumalta vastaan Dagligt Allehandassa 3.4.1776. Joku Loviisassa oli ajatellut, että perheenjäsenet haluaisivat tietää armeijan rullista (*) kuoleman tai muun syyn takia poistuneista ja lähetti lehteen vuoden verran nimiä. Vastaavaa formaattia en ole aiemmin…
Akateemikko, Helsingin yliopiston Suomen historian professori Päiviö Tommila menehtyi 91-vuotiaana 18.11.2022. Muistelen hänen persoonaansa kiitollisena. Aloitin akateemisen urani Helsingin yliopistossa professori Tommilan assistenttina 1990-luvun alussa. Hänen lähdettyään eläkkeelle 1994, siirryin professori Heikki Ylikankaan assistentiksi. 1990-luku oli minulle nuorena tutkijana ja opettajana näin ollen ja nimenomaan näiden herrojen luotsaamana erittäin merkittävää yliopistoyhteisöön sijoittumisen aikaa. Opin…
SKS järjesti toissapäivänä iltapäiväseminaarin Kansallisbiografian verkkojulkaisun 25-vuotisjuhlinnaksi. Kotiin päästyä en onnistunut löytämään näkymää vuodelta 1997, mutta kylläkin seuraavan vuoden puolelta.Alkusanoissaan Kirsi Keravuori totesi, että lisäksi oli 30 vuotta Kansallisbiografian aloituksesta ja 15 vuotta kirjasarjan valmistumisesta. Loppuun saatettu projekti on itsessään suoritus. SKS:n pääsihteeri Tuomas Lehtonen otti omissa alkusanoissaan vauhtia vuodesta 1853, jolloin aloitettu Finlands minnesvärde män…
Eilen SKS järjesti seminaarin Elämäkerta ajassa. Kerron muusta sen tarjonnasta huomenna, mutta referoin ja reflektoin nyt vähän perusteellisemmin Ulla Koskisen osuutta. (Olemme tuttuja yli vuosikymmenen takaa, joten rohkenen tekstissä sinutteluun. Olin myös kuullut vastaavan esityksensä keväällä Uuden ajan alun päivillä eli kertaus oli opintojen äiti.)Ullan esityksen pointti oli verrata yli kymmenen vuotta sitten valmistuneen väitöskirjansa…
Tuli sähköpostiin kysymys siitä, minne haudattiin kirkosta eronneet kaatuneet toisen maailmansodan aikaisessa Suomessa. Aihe saattaa kiinnostaa muitakin, joten vastaukseni tässä alla. ”Sankarihautaan hautaaminen oli kunnianosoitus, monestihan tavallinen rahvas haudattiin rivihautaan hautausmaan syrjäisempiin osiin. Pääseminen hautausmaan parhaalle paikalle varmasti kiinnosti sen ajan ihmisiä. Kirkolla on ollut koko uskonnonvapauslain ajan käytäntönä siunata kirkosta eronneitakin, toki on voinut…