Adolf Sonny syntyi vuonna 1861 Keltossa Inkerinmaalla. Hänen isänsä oli luterilaisen kirkon pappi Israel Sonni  ja äitinsä Helena von Elgeen (1818-1899). Tässä blogitekstissä keskityn Adolf Sonnyn elämääntaipaleeseen. Hänestä ei juuri löydy suomenkielistä tietoa, joten koitan koota tähän tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon. A. A. Putskov, joka on kirjoittanut lyhyen elämäkerran Sonnysta, kirjoittaa, että tästä harvinaisesta…

Lue lisää

Sally Salmisen Hiekalle rakennettu tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman talvisotaan, kun päähenkilö pakenee Ruotsiin. … Lue loppuun →

Lue lisää

Olen kirjoittanut aiemmin useista sotienvälisen ajan ”pelikuumeista” eli pelejä koskeneista muodeista. Niillä on ollut eroja ja vaihtelevia elinkaaria, mutta myös yhtymäkohtia. Ainakin yksi sotienvälisen ajan pelikuume on vielä käsittelemättä, nimittäin Mahjong-kuume, mutta se oli Suomessa laimea verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Iltalehti kirjoitti 11.12.1924 Walesin prinssi Edwardista, Iso-Britannian kruununperillisestä, joka oli edellisenä kesänä täyttänyt 30 vuotta. Iltalehti…

Lue lisää

 Korkeat korot keksi nainen, jota suudeltiin otsalle.Christopher Morley Itsensä koristeleminen ja muuntelu on yksi ihmisen kaikkein syvimmistä tarpeista. Sellaisetkin kulttuurit, jotka eivät tunne edes vaatteita, tuntevat kyllä helmet ja kasvojen maalauksen.Kaari Utrio 2001  Tiettyjä sosiaalitieteellisiä ja humanistisia aloja on usein moitittu politisoitumisesta. Näin tapahtui etenkin syksyllä 2021, jolloin myös tutkimusapurahojen jakoperusteet saivat osakseen runsasta kritiikkiä. Näitä erityisesti sosiaalisessa…

Lue lisää

 Tästä on tullut – ainakin meille suomalaisille – erittäin ikoninen kuva; aivan kuin kuva amerikkalaisjoukkojen lipunnostosta Iwo Jiman saarella Tyynellämerellä tai siitä kun toisen maailmansodan loppuvaiheessa Saksan valtiopäivätalon katolle nostetaan Neuvostoliiton lippu neuvostojoukkojen vallattua Berliinin. Kuvien aitoudesta ja korjailuista on kirjoitettu ja keskusteltu paljon, enkä puutu niihin tässä. Tämä kuva on otettu symboliksi Lapin sodan…

Lue lisää

Laatikon pohjalta löytyi sutattu aanelonen. Minun jäljiltäni sellaisia löytyy yhtenään. Käsialan tunnistin kyllä omakseni, mutta muuten minulla ei ollut mitään hajua, mitä muistiinpanot olivat, saati milloin ne oli tehty. Epäilemättä lipare oli ainoa mikä sattui käteen jollain seminaarireissulla, jolloin esiintymislavalta tai puhujanpöntöstä tykitettiin niin hienoja ajatuksia, että ne oli pakko kirjoittaa talteen. Useinhan sellaiset kuningasajatukset synnyttävät…

Lue lisää

Sota-aiheiset lauta- ja korttipelit muodostivat urheilupelien ja opetuspelien ohella selkeimmin oman ryhmänsä. Niitä tosin julkaistiin enemmän sota-aikana tai välittömästi sen jälkeen kuin rauhanaikana. Niinpä 1920–1930-luvuilla Suomessa ilmestyi vain joitakin sotaan liittyneitä pelejä. Sotapelijulkaisujen määrä oli moninkertainen ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Sota-aiheiset pelit voi karkeasti jakaa kolmeen perustyyppiin sisältönsä perusteella. Jotkut niistä käsittelivät vanhoja historiallisia…

Lue lisää

 On yleinen harhakäsitys että Ranska olisi saanut nimensä fransiska-kirveen mukaan, ja Saksa väkipuukon (seax) kautta. Historiallisesti ja etymologisesti nämä ”faktoidit” eivät ole totta, enkä tunne muutakaan maailman kansakuntaa, heimoa tai valtiota, jonka nimi olisi peräisin jostakin aseesta.Kyseessä on laajalle levinnyt virhekäsitys tai väärinymmärrys, joka kuuluu suunnilleen seuraavasti, ensin Ranskan tapauksessa: Koska eräs germaaniheimo varhaiskeskiajalla käytti…

Lue lisää

Koska olen tänään vauhdissa, niin kirjoitetaan vielä kolmas – ja epävarmin – analyysi Ukrainan sodasta. Siirrän katseen kiihkeimpään taistelualueeseen eli Itä-Ukrainaan. Korostan, että tämä on kaikkein vaikeimmiten ennustettava alue Ukrainasta, ja tilanne vaihtuu tunti tunnilta sekä toisinaan tapahtumien todentamiseen kuluu viikko, koska tiedotus on hyvin ristiriitaista ja tarkoitushakuista.Määrittelen tämän alueen Harkovan pohjoispuolelta etelään Iziumiin, siitä…

Lue lisää

Seuraava välianalyysi on hyvä kirjoittaa Ukrainan sodan analogioista talvisotaan. "Venäläisten ongelma sodassa on, että heidän on tapatettava ainakin 20000 sotilastaan oppiakseen, miten sotaa käydään. Venäläisten vastustajien ongelma on, että venäläisillä on varaa tapattaa 20000 sotilastaan oppiakseen, miten sotaa käydään." Talvisotaa? Analogian puolesta Tässä kohtaa sotaa suomalaisilla historioitsijoilla tai nojatuolikenraaleilla saattaa olla kiusaus tehdä analogia talvisodasta ja Ukrainan sodasta…

Lue lisää

Olen koettanut useaan otteeseen aloittaa jonkin sortin analyysin tekemistä Ukrainan tilanteesta. Ongelma on, että päästyäni puoliväliin kirjoitusta tilanne on muuttunut radikaalisti ja koko kirjoituksen voi heittää roskakoriin. Toiseksi, verkossa on suuri määrä aktiivisia, minua terävämpiä asiantuntijoita ja olen mieluummin kuunteluoppilaana ja kyselijänä kuin pätijänä.Siksi olen sodan osalta keskittynyt enemmän dokumentointiin, eli otan kuvakaappauksia uutisvirrasta (Twitter,…

Lue lisää

Besåg igår Zanele Muholis utställning i Fotografiska museets galleri i Kämps källarvåning. Jag rekommenderar den varmt, bilderna var fina, gripande och inte minst filmen om Muholi var tankeväckande. En extra liten eloge går till den svenska översättningen av utställningstexterna. Fast också de synliggjorde en norm i vårt samhälle: i den finska texten kommenterade man att…

Lue lisää

Tutkimusyhdistys Suoni ry perustettiin keväällä 2017 alustaksi aktivistiselle musiikin tutkimukselle. Perustajajäsenistön muodostivat Kaj Ahlsved, Sini Mononen, Kim Ramstedt, Saijaleena Rantanen, Juha Torvinen ja Susanna Välimäki. Itsenäisen, yliopistojen ulkopuolisen musiikintutkimusyksikön perustamiselle oli kolme pääasiallista syytä: humanististen ja taiteiden tutkimuksen ahdinko yliopistoissa, pyrkimys parantaa maailmaa sekä jaettu näkemys musiikista yhteiskunnallisena muutosvoimana.   Ajatus musiikista koko yhteiskunnan lävistävänä ja…

Lue lisää

Nimimerkki ”Thoracoplast” kirjoitti Tuberkuloosi-lehdessä 1/1935 parantolapotilaiden vapaa-ajan vietosta varsinaisten hoitojen ulkopuolella. Potilaille järjestettiin esimerkiksi luentoja, ja parantolakirjastoista löytyi lueskeltavaa ja apua itseopiskeluun. Niidenkin jälkeen jäi vapaa-aikaa seurapelien pelaamiseen, joka ”Troracoplastin” mukaan oli harrasteena ”paljoa parempi kuin veltto tarkoitukseton maleksiminen, johon helppo, huoleton parantolaelämä monen laiskan ja mukavuuttarakastavan luonteen voi johtaa.” Kirjoittajan mukaan seurapeleillä oli tärkeä…

Lue lisää

 Parikkalan pitäjäntupa on keskusteluttanut paikallisia, kun kävi ilmi, että talossa pitkään toiminut Taito Etelä-Suomi ry:n ylläpitämä käsityökeskus on lopettamassa toimintaansa Parikkalassa.Parikkalan pitäjäntupa 1970-luvulla. Lappeenrannan museotPitäjäntupa rakennettiin rovasti Anton Ulrik Rönnholmin aikana ja osittain hänen aloitteestaan. Pitäjässä oli jo ennen Rönnholmin aikaa - Rönnholm tuli Parikkalaan 1819 - pitäjäntupa, mutta tämä rakennus oli tullut tiensä päähän…

Lue lisää

Millainen oli hämäläisen maalaiskartanon irtaimisto 1800-luvun alussa? Irtaimisto ja huonekalut kertovat paljon myös omistajista ja heidän vauraudestaan, parhaimmillaan jopa harrastuksista ja ajankäytöstä. Tarkastellaanpa Hauhon Sotjalan Hovinkartanoa, joka periytyi kihlakunnantuomari Wilhelm Leopoldintyttärentyttärelle Margareta Charlotta Gripenbergille, joka avioitui vuonna 1828 Carl Emil Furuhjelmin kanssa. Margareta Charlotta kuoli vuonna 1834 vain 36-vuotiaana muutamaa vuotta aiemmin valmistuneessa Hovinkartanon uudessa empiretyylisessä…

Lue lisää

Petteri NorringSuomalainen historiantutkimus kehittyi voimakkaasti 1800-luvulla. Tieteelliset menetelmät vankistuivat ja kansallisen historiakulttuurin kannalta keskeiset instituutiot aloittivat toimintansa. Johan Jakob Nordströmin (1801–1874) ura suomalaisen ja ruotsalaisen tiedemaailman keskiössä valaisee kiintoisalla tavalla aikakauden historiantutkimuksen historiaa sekä auttaa hahmottamaan eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Ruotsin historiakulttuurien välillä.Nordström syntyi Turussa vuonna 1801 vaatimattomiin oloihin. Taloudellisista haasteista huolimatta hänen opintiensä…

Lue lisää

Kotimainen media on pitänyt meidät hyvin ajan tasalla sotatapahtumista Ukrainassa. Se uutisoi varsin tarkasti kansainvälisten uutistoimistojen sekä Ukrainan ja Venäjän puolustusministeriöiden antamiin tiedotteisiin nojaten ensin Venäjän Mustanmeren lippulaivan Moskvan kärsimistä vaurioista kiirastorstaina 14.4. ja myöhemmin aluksen uppoamisesta pitkäperjantaina 15.4. Lehdet ja uutissivustot ovat korostaneet Moskvan uppoamisen suurta symbolista tappiota Venäjälle sekä menetetyn aseistuksen, lähihistorian että…

Lue lisää

Ote Signe Branderinotoksesta 1907Helsingin kaupunginmuseoCC-BYNuorten toverin lukijoilta kysyttiin numerossa 4/1920 Onko vahingoksi käydä elävissä kuvissa? Vastaukset esitettiin numerossa 6/1920On. Etkö ole huomannut, kun tulet sieltä? Ensin: silmiäsi pakoittaa. toiseksi: rahat ovat menneet, ja mikä pahinta, olet saanut sielusi syvyyteen huonoja ajatuksia. Kotona voit vielä kiusata muita tekemällä kaikenlaisia Chaplin eleitä. Siis, se on vahingoksi. Minä puolestani…

Lue lisää

Orivesi-lehden näytenumerossa 17.10.1929 nimimerkki ”Talvikki” kirjoitti ajanvietteistä. Hän kuvaili, miten syksyn tultua ihmiset ovat jättäneet ”toimensa ja puuhailunsa ulkosalla” ja vetäytyneet seinien suojaan talviseen aherteluun. Työn vastapainoksi kaivattiin kuitenkin muutakin, koska Talvikin mukaan varsinkaan nuorille työ harvoin tuottaa ”viihdytystä ja onnea”, joten nuoret lähtevät ”huvittelemaan ja etsimään nautintoa”.  Kirjoittajan mukaan mainittavimmat huvituksista olivat ”tanssi, juopottelu…

Lue lisää