Seuraava vastineeni julkaistiin Skeptikko 1/2022 -lehdessä.Kun woke karvansa paljastiIrma Hirsjärvi paheksuu Marja Sannikka -ajankohtaisohjelmaa, jossa Esko Valtaoja ja Renaz Ebrahimi keskustelivat rasismista ja woke-kulttuurista (Skeptikko 4/2021). Ylen Areenassa kyseisellä jaksolla on yli puoli miljoonaa katsojaa. (Olen käsitellyt ohjelmaa aiemmin täällä ja täällä.)Hirsjärvi kirjoittaa ohjelmassa esittämistäni lausunnoista seuraavasti (minua haastateltiin lyhyesti ennen varsinaista keskusteluosiota): ”Tammisalolle Helsingin Sanomien tavoite julkaista tasapuolisesti naisten ja miesten työtä kulttuurisivuilla…

Lue lisää

Myyjiä 1931Suomen rautatiemuseoCC BY-NC-SA 4.0Nykyajan junassa, linja-autossa tai lentokoneessa osa äänimaailmaa on ärsyttävästi toistuvat kuulutukset. Keskustelua ja erityisesti puheluita katsotaan pahalla, puhumattakaan idiooteista, jotka eivät käytä kuulokkeita pelatessaan tai kuunnellessaan mediasisältöä. Toivottavasti tämä todellisuus tallentuu jonnekin.Tiituksen eli Ilmari Kivisen vuonna 1923 ilmestynyt kirja Herra Kenonen matkoilla. Eräitä hänen elämyksiään maaseuduilla ja kaupunkipaikoissakin Kertonut yhteiskoululainen Napoleon Bonaparte Kenonen  on…

Lue lisää

Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…

Lue lisää

 Taustakartta: KansallisarkistoSuuren maailman tapaan 1800-luvun lopun Turku kuhisi yritteliäisyyttä. Moni liikkeenharjoittaja jakoi tarmonsa eri aloille toimien kauppiaana, maahantuojana ja tehtailijanakin. Jotkut huomasivat, että kulut pienenivät, kun tehtaansa rakensi kaupungin ulkopuolelle Kaarinan tai Maarian kuntien puolelta vuokratulle maalle. Maalaiskunnissa kun ei vaadittu rakennuslupaa, eikä rakennusjärjestystä tai muuta säätelyä ollut olemassakaan. Tonttimaakin oli halvempaa kuin kaupungissa. Ja…

Lue lisää

Tässä on Riikka Kaakon taiteesta moi! Olin vähän aikaa sitten menossa paikallismediaan keskustelemaan merkkihenkilöiden muistamisesta Lappeenrannassa ja tulin kysyneeksi erään verkostoni Whatsapp-ryhmässä mitä ajatuksia siellä mahdollisesti aiheesta herää. Sieltä tuli omia ajatuksiani ruokkivia huomioita aiheesta (jonkin taisin varastaa haastatteluunkin) ja myös ehdotus kirjoittaa tähän blogiin. No mikä ettei, hyvähän sitä on välillä vähän laittaa ajatuksiaan…

Lue lisää

Sillan vaihtoehtojaEilisessä tekstissä pohjoisessa Suomessa matkannut jäi miettimään siltojen mahdollisuutta. Jos sellainen olisi päätetty tehdä, tekniikka ja lopputulos olisi voinut muistuttaa Matthew Consettin kuvausta Ruotsista:I must not, however, omit observing their method of building bridges over their broadest and deepest rivers, several of which we passed in our Excursion to the northern parts of this…

Lue lisää

Sotienvälisenä aikana ilmestyneitä lautapelejä voi jaotella teemoiltaan muutamaan pääluokkaan, jotka eivät ole yhteismitallisia, mutta kattavat kuitenkin suuren osan pelijulkaisuista. Tyypilliset pelit käsittelivät urheilua, sodankäyntiä tai sitten niitä markkinoitiin opetukseen ja sivistämiseen sopivina. Näiden kolmen ryhmän ulkopuolelle jäi sekalainen joukko muita pelejä. Luokittelun voisi tehdä myös esimerkiksi pelimekaniikkojen perusteella, mutta se on aivan toinen tarinansa. Tässä…

Lue lisää

Muutama vuosi sitten löysin Åbo Tidningarissa vuosina 1800-01 julkaistun anonyymin hauskan matkakertomuksen Resebeskrifning öfwer Finland af en Stockholmsbo. Jälkikäteen minulle selvisi, että kertomus on usein attribuoitu Frans Michael Franzenille, mikä tuolloin mietitytti ja mietityttää edelleen, vaikka nyt ymmärrän enemmän ajan lehtien joustavasta faktan ja fiktion suhteesta. Osin kirjoituksen taustan epäselvyyden ja osin suomentamislaiskuudesta olen jättänyt kertomuksen makeita kohtia jakamatta. Tilanne…

Lue lisää

Kun pari vuotta sitten viimeistelin väitöskirjaani arkeologisille maastokohteille suuntautuvasta matkailusta ja sen tulevaisuudesta, oli yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti esillä ilmastonmuutos Australian ja Amazonin alueiden laajojen maastopalojen sekä Venetsian tulvien takia. Ilmastonmuutokset ääri-ilmiöt kuten maastopalot ja tulvat alettiin ymmärtää lähitulevaisuuden uhkiksi paitsi asutuksen ja elinkeinojen myös kulttuuriperinnön osalta (linkki). Turisteja tulvat eivät Venetsiassa kuitenkaan estäneet, vaan kulttuuriperintökohteita…

Lue lisää

1) Olivatko harhaanjohtavat havainnekuvat keskuudessamme jo antiikin Roomassa? Vai oliko Engelin suunnitelmana 1810-luvulla purkaa kaikki talot Senaatintorin eteläpuolelta? (Kuva Arkkitehtuurin historian opetusdiat, arkkitehtuuri: Helsinki, Senaatintori (C46). Aalto-yliopiston arkisto. CC BY-NC 4.0). Aikaisemmin olen esitellyt Johanneksen kirkon ja Kansallismuseon kuvat ennen rakentamistaan.2) Kirjaprojektissani Stenfeltin moninaiset vaiheet olisi ollut käyttöä Mia Korpiolan johtaman hankkeen tuloksille, mutta hyvä niitä on…

Lue lisää

Pääsin työskentelemään pitkän tauon jälkeen Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmaan kuuluvien aineistojen parissa. Usein käy niin, että ei löydä niitä asiakirjoja, joita meni etsimään, mutta eteen tulee sellaista, mitä ei ole osannut etsiä. Nyt onneksi löysin myös etsimiäni asiakirjoja.Vastaan tuli myös kauppakirja, josta silmiini osui tuttu nimi Thornton. Kirjoitin noin vuosi sitten pietarilaisesta Thorntonin villatehtaasta. Suvulla oli kesänviettopaikka…

Lue lisää

 Länsipohjan museossa Uumajassa on esillä ensimmäinen läänin alueelle hankittu automobiili. Auto on vuoden 1899 mallia oleva Benz Victoria, ja sen hankki vuonna 1900 apteekkari Jon H:son Hedin. Museoon auton lahjoitti hänen leskensä vuonna 1928.Hedin sai ensikosketuksen autoihin kylpylämatkalla Etelä-Saksaan 1890-luvulla. Uusi kulkuväline vaikutti olevan juuri sopiva Hedinin tarpeisiin: hän asui Lyckeselenissä, mutta työpaikka oli 75…

Lue lisää

  Israel Pantzare Pajala, Sattajärvi. Waldemar Pantzar syntyi Sattajärvellä 29.11.1894. Hänen isänsä oli Israel Pantzar ja äitinsä Selma Ylipää. Perheen lapsista neljä lähti siirtolaiseksi Amerikkaan. Waldemar lähti Ruotsista 30.4.1913. Sattajärvellä ja lähiseuduilla ei ollut työtä ja kylältä oli jo ”toiset puolet mennyt Amerikkaan”. Matka kesti yli kolme viikkoa, laivojen ruuat olivat huonoja ja olosuhteet likaiset. Walde…

Lue lisää

Suomalaiset eivät vähästä usko. Mutta uskovat viimeiseltä, kun on pakko. Itsenäisen Suomen hieno selviytymistarina ei enää etene "YYA"-henkisen poliittisen liturgian varassa. Ei etene, kun yhteistyötä, avunantoa ja keskinäistä luottamusta valehtelevin pyörein silmin kaikissa tilanteissa vakuuttanut Neuvostoliitto-Venäjä petti suomalaisten luottamuksen. Venäjän varaan rakennettu lahoamassa ollut puujalka lopulta katkesi umpimätänä yhdessä yössä. Kaikki vanha ritirimpsu vesittyi 24.2.2022…

Lue lisää

Kulttuuriperinnön vaaliminen on Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon työn keskiössä, mutta emme onneksi tee työtä yksin. Kulttuuriperinnön arvokkaiden piirteiden säilymiseen on vaikuttamassa laaja joukko toimijoita aina yksityishenkilöistä paikallismuseoihin, yhdistyksiin ja viranomaisiin, joiden kanssa yhteistyömme on jatkuvaa. Tässä tekstissä kerromme seutukuntavierailuista, joita olemme yhteistyön vahvistamiseksi tehneet.Seutukuntavierailuilla olemme kertoneet tekemästämme viranomaistyötä, johon liittyy usein myös maastokäyntejä. Kuva: Sanna-Kaisa Saunaluoma…

Lue lisää

Vuonna 1793 laivanvarustajat eri puolilta Ruotsia valittivat hallitukselle kaappauksista, joiden takia he eivät uskaltaneet lähteä laivoillaan satamista Itämeren ulkopuolelle. Kustaa III:n sodan jäljiltä laivastosta ei ollut jäljellä yhtäkään alusta saattueeksi Pohjanmerelle tai Englannin kanaaliin eikä kruunun kassassa ollut rahaa täydennyksiin.Avuksi tuli kansan karttuisa käsi. Kun säätyjen ja kiltojen edustajat Tukholman pörssihuoneella 16.4.1794 muutamassa minuutissa lupasivat…

Lue lisää

Petri KaronenSuuri Pohjan sota (1700–1721) päätti Ruotsin suurvalta-ajan, joka oli alkanut Vironmaan eli Pohjois-Viron rauhanomaisesta liittymisestä valtakuntaan yli 150 vuotta aiemmin. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsin naapurit hyökkäsivät sen kimppuun tarkoituksenaan saada revanssi Pohjolan valtiaaksi nousseesta harvaanasutusta ja köyhästä valtiosta. Nykyisen Ukrainan keskiosissa käyty Pultavan taistelu vuonna 1709 vauhditti Ruotsin mahtiaseman loppua.Suurista menetyksistä huolimatta Ruotsi soti…

Lue lisää

 Kuvassa suomalaiset karjankuljettajat saapuvat erääseen Pohjois-Ruotsin kaupunkiin, kuvan on ottanut Tore Persson, Norra Västerbotten 1944 ja se on Skellefteän museon kuva-arkistossa.  Tämä Ukrainaan tapahtunut Venäjän hyökkäyssota tulee monella tavalla lähelle. Sodassa kärsijöinä ovat ihmisten lisäksi myös eläimet ja tämän päivän HS:ssä oli valokuvaaja Sami Keron reportaasi, jossa hän oli kuvannut Ukrainassa pommisuojassa kissojen ja koirien kanssa…

Lue lisää

Olen historiablogissani seurannut isovaarini Erland Oksasen matkaa Amerikkaan. Sarja jatkuu vielä, mutta tähän väliin paljastus: isovaarin matka ei pääty Amerikkaan vaan jatkuu Oregonin osavaltion Astoriassa perustetun kalastusosuuskunnan matkassa Vienan Karjalaan. Kalastusosuuskunnan seikkailuista on vastikään julkaistu kirja Amerikansuomalaiset Knäsössä, Neuvosto-Venäjällä 1922. Kirjoittaja olen tietenkin minä itse, Tuija Wetterstrand, ja kustantaja Siirtolaisuusinstituutti, jonka verkkokaupasta kirjaa voi tilata.…

Lue lisää