When considering dwellers in cities and sub-urbans, healthy lifestyles are noticed to be important factors to prevent exclusion. Therefore, opportunity to live with active life styles is an important thing to consider in cities and sub-urbans. It has been shown earlier that the proximity to sport facilties and other physical activity (PA) environments increase the…

Lue lisää

  Aikakautensa kuvaaja   Aleksandr Kuprin, Syyskukkia ja muita kertomuksia. Suomentanut Kaarina Turja. Ex Libris Helsinki, s.a. 364 s.   Aleksandr Kuprin (1870-1938) kuuluu venäläisiin klassikoihin. Hänen tekstinsä sattuivat usein kipeästikin aikakauden hermoon, mikä tietenkin herätti myös pahaa verta. Näin kävi hänen kuuluisimman teoksensa Kaksintaistelu (Pojedinok) kohdalla. Kaksintaistelu, joka oli aiemmin Venäjälläkin ollut kiellettyä, vaikka…

Lue lisää

  Narrien laiva   Keskieurooppalaisessa perinteessä on paljon hölmöläistarinoita, jotka liittyvät tolkuttomasti käyttäytyvään  laivaan. Itse asiassa idea hullujen laivasta (Narrenschiff, ven. Korabl durakov https://de.wikipedia.org/wiki/Das_Narrenschiff_(Brant)) periytyy jo antiikin ajoilta ja mainitaan Platonin Valtiossa. Vanhoissa maalauksissa tuota alusta kuvataan irvokkaasti kaikkien mahdollisten hölmöilyjen pesäksi. Sen miehistö ei ole vain älyllisesti rajoittunutta, vaan ihan oikean vanhanaikaisesti hullua. (https://www.google.com/search?q=narrenschiff&client=firefox-b-d&hl=ru&sxsrf=APq-WBtDHXOHFMMoKsmPwKZ5mIf2ZcrnQw:1645341523406&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwjTnaXo3o32AhXjkIsKHXewBHMQ_AUoAXoECAIQAw&biw=1280&bih=595&dpr=1.5).…

Lue lisää

  Kaikki valta on Jumalasta   Paavalin Roomalaiskirjeessä (13. luku) puhutaan esivallasta hyvin kauniisti ja velvoittavasti. Se, joka nousee esivaltaa vastaan, nousee myös Jumalan säätämystä vastaan ja esivallan palvelijat ovat Jumalan palvelusmiehiä. On siis annettava kaikille se, mitä heille kuuluu kenelle vero, sille vero, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia. Jostakin syystä olen…

Lue lisää

  Viron miehet merillä   Valev Uibopuu, Neljä tulta. Suomentaneet Kerttu Mustonen ja Helmi Katajavuori. WSOY 1952. 379 s.   Virolaisia kirjoja julkaistiin suomeksi itse asiassa aika paljon jo ennen 1970-lukua ja ”neuvostkirjallisuutta”-sarjaa, vaikka asia saattoi jäädä huomaamatta niiltä, jotka eivät alaa harrastaneet. Suuri ja mahtava Neuvostoliitto ei yleensä sulattanut mitään sellaista, joka oli laskettu…

Lue lisää

Photo: Dreamwear Club’s activists in Denmark in the 1990s. Courtesy of Dreamwear Club archive. “There were surprises, too. There was a group from Finland, and prior to this meeting, few people outside that country knew that there was any support organization for TV and TS in Finland.”* (TV-TS Tapestry 65/1993, 78) The quote above was…

Lue lisää

 Kauan sitten, vuonna 1938:Lähde: https://apurahat.skr.fi/perustamiskerays/HakuJa liki 84 vuotta myöhemmin:Kiitos Suomen kulttuurirahaston, pääsen väitöskirjan kimppuun!#kulttuurirahastontuella#skr2022

Lue lisää

Maantieteellisella saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten helposti tiettyyn paikkaan pääsee matkustaen tai liikkumalla esimerkiksi eri kulkuvälineillä tai liikennevälineillä. Käsite perustuu siis ihmisten tai hyödykkeiden liikkumiseen tai palveluiden luokse pääsemiseen. Maantieteessä saavutettavuutta mitataan useimmiten matka-aikana, matkan pituutena tai matkan kustannuksena – ja juuri nämä rajoittavat omalta osaltaan ihmisten mahdollisuuksia osallistua aktiviteetteihin tai käyttää palveluita kodin ulkopuolella. Maantieteessä…

Lue lisää

Om man idag besöker idrottsevenemang är det mer eller mindre självklart att de innefattar musik. Men redan de första idrotts- och gymnastikföreningarna som grundades på 1870-talet använde musik på sina offentliga uppvisningar. Ofta var det hornseptetter – den tidens ”dj” – som spelade och musik bidrog till att rama in idrotten som en samhällsförändrande kraft.…

Lue lisää

    Ajan suuret kysymykset ”Ajan suuria kysymyksiä ei ratkaista kokouksilla ja enemmistöpäätöksillä, vaan verellä ja raudalla”, tokaisi aikoinaan Bismarck, joka tänäkin päivänä lienee enimmäkseen kunnioitettu hahmo historian oppikirjojen sivuilla. Hitlerillä näyttää olleen samansuuntaisia ajatuksia, mutta niiden toteuttaminen vei kansalliseen katastrofiin. Väkivalta on politiikassa vaarallinen väline myös käyttäjälleen, eikä suinkaan ihmelääke, jonka avulla voi toimia…

Lue lisää

   Kutsumme kaikki Suomen musiikkialalla työskentelevät henkilöt vastaamaan lyhyeen kyselyyn, jolla kartoitamme yhdenvertaisuutta alallamme. Kyselyn tarkoituksena on selvittää epäasiallisen käytöksen ilmenemismuotoja työtilanteissa, ja auttaa kartoittamaan tekoja, joiden avulla musiikkialasta voitaisiin tehdä yhdenvertaisempi ja turvallisempi ympäristö kaikille alalla työskenteleville. Kyselyyn voi vastata 8. maaliskuuta asti, ja vastaamiseen tarvitset vain 5-10 minuuttia.Kaikki vastaukset analysoidaan täysin anonyymisti. Vastatessasi avoimiin…

Lue lisää

Sunnuntaiaamuna huomasin Nättidningen Svensk Historian noston Sverige bland de hårdast drabbade av digerdöden. Mahdollisen Suomea koskevan tiedon toivossa innostuin avaamaan varsinaisen artikkelin Palaeoecological data indicates land-use changes across Europe linked to spatial heterogeneity in mortality during the Black Death pandemic. Näkyvyytemme leipätekstissä oli lähes olematon, mutta tulkitsin karttakuvan pikaisesti ja twiittasin "Kolme päivää sitten julkaistu Nature-artsu esittää…

Lue lisää

Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härö on julkaissut (15.2.2022) näkemyksensä Vanhankaupunginkoskesta ja sen padosta. Ikävä puuttua kollegojen tekstiin, mutta asiavirheet ovat asiavirheitä.Kirjoituksessa nimittäin väietään, että Vanhankaupunginkosken länsihaara olisi muodostunut "luontaiseksi vaellusesteeksi" jo ennen patoamista. Perusteluna käytetään maankohoamista sekä sitä, että Vantaanjoen saalismäärät pienenivät vuosisatojen saatossa. Saalismäärien väheneminen siis laitetaan kosken jyrkkyyden syyksi. Nämä väitteet eivät pidä paikkaansa…

Lue lisää

Taannoisen tulliatlasläpikäynnin yhteydessä tarkistin KB:n muut Helsinki-asiasanoittamat digitoinnit ja löysin ajoittamattoman kartan Carta öfwer Helsin[g]fors inlopp, hamn och redd, jossa keskusta on kuvattu ylle liimatulla viehättävällä piirroksella. Rakennuksia oli piirretty myös Viaporin saarille eli ajoitettavissa rakentamisen jälkeiseen aikaan ja varsin todennäköisesti 1700-luvun puolelle. Helsingin 1700-lukuun perusteellisesti perehtynyt tutkijatuttavani totesi, että ainakin kolme tornia vastaavat muista…

Lue lisää

Antti RäihäRuotsi kehittyi 1600-luvun alkupuolen kuluessa sotilaalliseksi mahtivaltioksi Euroopassa. Ruotsalaisessa ja suomalaisessa 1900-luvun loppupuolen ja 2000-luvun historiantutkimuksessa varhaismodernin ajan Ruotsin kruunun ja alamaisten välinen suhde on esitetty perinteisesti mahti-/sotilasvaltio–vuorovaikutus -dikotomiana (maktstat/militärstat – interaktion). Mahtivaltionäkökulman edustajat ovat nähneet valtionrakentamisen ja yhteiskunnan toiminnan voimakkaasti ylhäältä ohjattuna, kun taas vuorovaikutusta painottavat tutkijat ovat korostaneet yhteiskunnan eri toimijoiden välistä…

Lue lisää

  Pallonkierto   Suomalaisen luonnontutkijan matka maapallon ympäri 1839-43. R.F. Sahlbergin matkapäiväkirjan mukaan kirjoittanut Unio Saalas. 85 kuvaa ja kartta. Otava 1929, 276 s.   Purjehtijoiden piirissä tunnetaan termi pallonkierto. Sillä tarkoitetaan maapallon kiertämistä. Itseltäni se on jäänyt tekemättä ja jääkin. Itse asiassa homma on nykyään aivan liian hankala ja tarpeeton, mikäli mennään Kap Hornin…

Lue lisää

Jos olet jo kyllästynyt Astia-valitusvirsiini, niin olennainen aiemmista ja tämänpäiväisestä:Jos tiedät täs-mäl-leen, mitä olet hakemassa, (aivan kuten edellinenkin Astia) Uusi Astia tuo sen toki eteesi ...... tai siis tarkemmin sanottuna useimmissa tapauksissa sen jälkeen, kun olet haravoinut sata tai tuhat kuvaa kiristäen omia hermojasi ja kasvattaen hiilijalanjälkeä jokaisella kuvalatauksella.(Joissain tapauksissa haku voi pelittää yllättävän hyvin…

Lue lisää

  Oleellisesta   Ritva Kylli. Suomen ruokahistoria, 2021, 525 s.   Friedrich Schiller sanoi aikoinaan, että nälkä ja rakkaus ne maailmaa hallitsevat. Tässä hän varmasti oli oikeassa, vaikka ei mennytkään ihan juurille asti. Nälkä ja rakkaus/sukupuolivietti ovat toki niitä subjektiivisia tuntemuksia, jotka aiheuttavat ihmiselle pakottavan tarpeen hankkia ruokaa ja sukupuolikumppaneita. Kyllähän ne käytöstä ohjaavat ja…

Lue lisää

 Signe Brander. Aalto-yliopiston arkisto, CC BY-NC 4.01) Lainatessani Kasimir Leinon kuvausta vesiukosta en löytänyt ylläolevaa Signe Branderin kuvaa, jossa ihan oikeasti on myyntivettä tynnyrissä, jossa lukee "Riihimäen lähdevettä telef 1538". Millään hakusanalla se ei olisikaan tullut esiin, sillä otsikko Finnassa on "Arkkitehtuurin historian opetusdiat, arkkitehtuuri: Helsinki (C48)" ja asiasanat "Helsinki, opetusaineisto, arkkitehtuuri".Vastaavin käyttökelvottomin tiedoin on Finnassa näkyvillä…

Lue lisää

  Kunnioitatkos?   Jokainen venäläinen tietää, mihin liittyy kysymys ”kunnioitatko minua?”(Ты меня уважаешь?). Ennen muuta se on juoppojen käyttämä repliikki (vrt. https://www.google.com/search?q=%D1%82%D1%8B+%D0%BC%D0%B5%D0%BD%D1%8F+%D1%83%D0%B2%D0%B0%D0%B6%D0%B0%D0%B5%D1%88%D1%8C&client=firefox-b-d&sxsrf=APq-WBun57XHVupSwTLbhjAUzuAiLyqitw:1644649570369&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwjZua-Lzfn1AhWeQ_EDHa6MB8IQ_AUoAXoECAEQAw&biw=1280&bih=595&dpr=1.5). Kun kaksi kunnon tuiskeessa olevaa juoppoa on vihdoin saanut toisiltaan täydellisen kunnioituksen vakuutuksen, he voivat tyytyväisinä todeta olevansa kunnioitettuja ihmisiä -uvažajemyje ljudi. Vanhoja venäläisiä stereotypioita ovat: ”jos lyö, niin rakastaa, jos pelkää, niin…

Lue lisää