I dagarna uppmärksammas att det förflutit 70 år sedan storbombningarna av Helsingfors under fortsättningskriget 1944. Bombningarna utfördes nätterna mellan 6–7, 16–17 och 26–27 februari. Min farmor som är infödd Helsingforsflicka var ungefär tio år när kriget bröt ut. I hennes fotoalbum finns de här bilderna.

Lue lisää

Imorgon torsdag 13.2 blir det ett samtal om Karins Smirnoff och boken som jag varit redaktör för. Hoppas att vi träffas på Arbis kl 18!

Lue lisää

Näe, jag vet ju förstås inte säkert hur dom tänkte, de där kampanjmakarna som jobbar för Gemensamt ansvar (som i år samlar in medel till terminalvård för dödssjuka patienter) då de klistrade upp den här bilden över hela stan i stort format. Näe, jag vet ju inte. Men jag antar. Eftersom jag är en vällvilligt…

Lue lisää

Jag när som bekant en viss svaghet för gamla och ratade böcker som ligger övergivna i ensamma papplådor och har genom åren därför kommit att rädda och skänka ett nytt hem åt rätt många sådana böcker. Min princip har varit att aldrig betala mer än på sin höjd kanske en eller två euro för de…

Lue lisää

Eldar i köksspisen. Bakar bröd. Går ut en sväng på isen och lyssnar på motorsågsljudet när grannen sågar ved. Läser Bertel Gripenbergs Drifsnö. Tänker att livet är här och nu. Ger sig själv en mental näsknäpp för den klichén. Tänker att ja, än sen då?

Lue lisää

Ikväll är det månljust här hemma på ön. Jag roade mig med att försöka fotografera iskristaller på fönstret i motljuset från månen. Medan jag höll på tänkte jag på att också ljuset och mörkret är en del av kulturhistorien. Här på ön finns det bara kommunal gatubelysning på ett enda ställe (på gravgården...de döda behöver…

Lue lisää

I år har jag studerat historia i tolv år... Det är lika lång tid som jag gick i skola innan dess. Något har jag kanske lärt mig på den tiden och ännu mer har jag säkert glömt bort - men roligt har det varit.

Lue lisää

Asepalvelus takaa kansalaisuuden – vaan kuinka kauas saattoi Rooman legioonalainen päätyä keisarin ja isänmaan puolesta? Tunnetun maailman rajoille asti. Kun Rooma otti Kleopatran kuoleman jälkeen haltuunsa Ptolemaiosten Egyptin, se peri samalla myös Ptolemaiosten meriyhteydet Afrikkaan, Arabiaan ja Intiaan. Ptolemaiosten Punaiselle merelle jättämä valtatyhjiö täyttyi välittömästi arabialaisista ja somalialaisista merirosvoista, joten vuonna 26 eaa. keisari Augustus lähetti…

Lue lisää

Kaksi roomalaisaikaista jumalatarfiguriinia. Vasemmalla kylpyyn valmistautuva Venus riisuu sandaaliaan ottaen samalla tukea Priapuksesta. Patsas on marmoria, korut, rintaliivit, hiukset ja häpykarvat on kullattu. (1. vuosisata, Museo Archeologico Nazionale, Napoli). Oikealla Isis-Afroditea esittävä pieni terrakottaveistos, jonka värit ovat myös vielä nähtävissä. Afroditella on kultanen tukka – tai peruukki. (2. vuosisata, The Metropolitan Museum of Art) Vanha…

Lue lisää

Ecce homo! Antonio Ciserin maalauksessa vuodelta 1871 on nerokas asetelma: katsoja on Pilatuksen lähipiiriä, eikä päähenkilöiden kasvoja näytetä. Läsnäolemisen tunne on vaikuttava. Olipa pääsiäinen Palestiinassa. Juudean prokuraattori Pontius Pilatus oli pulassa. Juutalaisten korkein neuvosto, Sanhedrin, oli ylipappi Josef Bar Kaifaan johdolla juuri tuominnut erään Jeesuksen kuolemaan jumalanpilkasta syytettynä. Voimaan tullakseen oli tuomion saatava vielä roomalaisen maaherran vahvistus,…

Lue lisää

Jatkoa artikkeliin Kaikki mitä olet tiennyt (väärin) antiikin historiasta. 5) ”Peukalo alas” tuomitsi gladiaattorit kuolemaan Kohtaus on tuttu lukemattomista elokuvista ja tv-sarjoista. Kaksi hikistä, puolialastonta gladiaattoria painii kentällä, kunnes toisen ase kirpoaa kädestä ja hän makaa avuttomana miekka kurkulla. Ottelijoiden katseet kääntyvät kohti yleisöä ja keisarillista aitiota. Näytetäänkö peukaloa ylös vai alas? Väärin! Tosiasiassa melkein…

Lue lisää

Nykyään useimmat taitavat jo tietää että antiikin patsaat olivat oikeasti maalattuja ja valkoisen marmorin ihannointi on renessanssin ja Winckelmannin koulukunnan perua. Mutta tiesittekö te näitä? 1) Roomalaiset numerot: IV vai IIII? Kaikki ovat varmaan joutuneet jossain elämänsä vaiheessa opettelemaan roomalaiset numerot, joissa on samanlainen logiikka kuin roomalaisissa päivämäärissä: IV on yksi pois viidestä, VIII on…

Lue lisää

Hautakivi Rooman ulkopuolella: ”C. Iulius Caesarin toisena diktaattorivuonna [47 eaa.] – C. Numitorius C.l. Nicanor, syntyjään teebalainen, silmälääkäri – Numitoria C.l. Philumina, syntyjään fryygialainen – C. Numitorius C.l. Stabilio, Stabilio, paikallinen orja – P. Opitreius C.l. Butas, syntyjään smyrnalainen – Numitoria C.l. Erotis, syntyjään karthagolainen Rooman kaupungissa eli keisariaikana pyöreästi arvioituna miljoona asukasta.(1) Koska esimoderneissa…

Lue lisää