Julkaisuseuranta
Muistaakohan kukaan muu kuin minä Marko Tikan kirjoitusta elämäntapahistorioitsijoista vuonna 2012? Sehän iski niin lähelle ydinidentiteettiäni, että itkin (ihan konkreettisesti) pari päivää. Joten mielenkiinnolla luin FB:ssä eteen tulleen Tikan toissapäiväisen vastineen Aamulehden kirjoitukseen, jossa oli paljastettu uusi totuus vuoden 1918 sodasta. Kirjoitin juuri äskettäin Totuudesta, tosiasioista ja tulkinnasta, enkä usko, että ajatukseni näiden suhteen eroavat Tikan näkemyksistä. Olettaen, että…
Viime lauantaina huomasin, että SVT:n uusi lasten historiasarja Världens värsta Kungar oli käynnistynyt ensimmäisellä jaksollaan ja lähti pyörimään SVTPlayssa Suomessakin. Olin jo aikaisemmin nähnyt YouTube-lyhennelmän, jota kommentoin Twitterissä "Historia on kuin se kirjoitetaan. Varmasti löytyy jostain Kaarle IX:stä (varhaisempi) esittely, jossa Mooseksen lain soveltaminen ja reipas verenvuodatus nähdään kuninkaan hyvinä puolina." En siis kiinnittänyt mitään…
18.10.2021
Sabina Kraatz,Archaeology student and intern at the Finnish Heritage Agency Acting sustainable and developing methods and attitudes towards a common goal can occur in different ways. Climate change prevails a critical topic to be discussed and understood in our society and changes seem demanding to reach. Making a visible difference, however, requires cooperation and creative…
Tällä viikolla on Helsingissä ihan oikea 1700-lukua käsittelevä symposiumi, mutta sitä odotellessa kolmas osa sarjaan Itsetehty virtuaalikonffa 1700-luvusta ja viestinnästä ja Taas itse tehty 1700-luvun Ruotsin virtuaalikonffa. Kronologiseksi aluksi Christer Kuvaja puhui otsikolla Eld, blod och jämmer. Den ryska ockupationsarmén och civilbefolkningen under stora ofreden. Heti aluksi kritisoi sekä Kustaa H. J. Vilkunan ja Teemu Keskisarjan antamaa kuvaa…
Olin ensimmäistä kertaa käymässä Mustion kartanossa, Lohjan takana. 1700-luvun tyyliin rakennettu puinen päärakennus on kunnostettu museoksi, ja opas palautti meidät Professoriliiton seminaariin osallistuneet 1700–1800-luvun yläluokan elämään. Kansainväliseen, ylirajaiseen, säätyyn sidottuun muodolliseen elämänmenoon. Kuinka ruotsalais-venäläinen sukukunta onkaan ollut. Korkeita huoneita, kustavilaisia sohvia, kartanon omistajien maalauksia ja kuninkaiden kuvia seinillä, maisemat tapeteissa. Ja paljon ikuisuutta symboloivia antiikin…
19.9.Kerrankin merihirviöitä Suomen kanssa samalla kartalla. [Deliniatio carta trium navigationum per Batavos ad Septentrionalem plaggem Norvegia, Moscovia et Novae Zembla ... 1601]20.9.Microsoft Word saa hämmentävän hyvin tolkkua ruotsiksi sanelustakin, mutta Ahvenkoski tuottaa toistuvasti pornokoskea. Pitänee treenata pehmeää b:tä.21.9.Illan Zoom-kirjamarkkinoinnista (Historikern i samhället) jo hyvä uusi sana. Fritidsforskare kuullostaa paljon täysijärkisemmältä kuin harrastaja. Ei ota vastaavalla…
Älykkö ja patriootti George Orwell, Sinä ja atomipommi. Kirjoituksia 1940-luvulta. Suomentanut Timo Hännikäinen. Kiuas 2021, 244 s. George Orwellin ansiot totalitaarisen ajattelun armottomana kriitikkona tunnetaan ja tunnustetaan. Meilläkin ns. älymystö pian Neuvostoliiton romahdettua ja taistolaishuuman haihduttua totesi, että Orwell oli tietenkin oikeassa. Jokainenhan tuon ymmärsi, eikä siinä mitään erityisiä lahjoja tarvittu. Hieman…
Lukemisia maamiehille. Aikakautinen-kirja maanviljelys, talous- ja taitous-asioista 6/1849 sisältää artikkelin Huoneenrakennusta talonpoikaisilla tiloilla, jossa ehdotetaan uutta ja parempaa, mutta samalla kerrotaan tuolloin tunnetusta ja muistetusta asumistavasta. Ilmeisesti itäisessä Suomessa, lehteä kun julkaisi Maanviljelys-seura Viipurissa.Suomalaisten vanhin rakennus näyttää olleen asuintupa, eli pirtti, ja sen sivulla erinäisiä aittoja, joissa säilytettiin pereen vaatteet ja muut kalut. Sama rakennus…
Kaiverrus taistelusta Haitin vallankumouksen (1791–1804) aikana, ilmestynyt teoksessa M. de Norvins, Histoire de Napoléon (1839).Kolonialismiin liittyvä historiapoliittinen keskustelu on ottanut tuulta alleen viime aikoina myös Suomessa. Viimeksi Alex Snellman kirjoitti Historiallisessa aikakauskirjassa (3/2021, 361–365.) dekolonisaatioaktivismista, kulttuurisodista sekä niiden muodostamasta uhasta liberaalidemokratialle. Kirjoituksen punainen lanka jäi itselleni hieman hämärän peittoon, eikä käy ihan selväksi, miten esimerkiksi Venäjän…
Anders Lackman oli Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan Pielisjärven kappalaisen poika ja Uppsalan yliopisto-opintojensa jälkeen kotiseudullaan koskenperkaustarkastaja. Samaisen matrikkelin mukaan hän kuoli Pielisjärvellä 7.10.1789 vaimonsa murhaamana. Hautaus tapahtui vasta helmikuussa ja aikajärjestyksessä erikoiseen paikkaan tehdyssä kirjauksessa mainitaan murhan syyksi, että vaimo halusi päästä kiinni omaisuuteen. Kirjauksen on voinut tehdä murhatun veli, joka oli isän jälkeen kappalaisena.Anders Lackman…
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti 12.10. leikkaavansa taiteen ja kulttuurin vuoden 2022 rahoituksesta 18,4 miljoonaa euroa. Tätä perustellaan sillä, että rahapelitoiminnan tuotot vähenevät eikä niiden sovittu kompensaatio ole kattava.[1] Vaikka Veikkauksen kautta valtiolle tulleet tulot ovat laskeneet merkittävästi koronan aikana[2], tämä ei yksin ole syy taiteen ja kulttuurin rahoituksen leikkauksille. Leikkaukset on nähtävä seurauksena Suomen kulttuurin…
Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkijoilla on yli vuosikymmenen kokemus Pohjois-Suomen varhaismoderneissa kirkkohaudoissa lepäävien muumioiden tutkimuksesta. Viime syksynä tapahtunut murto 1700-lopulla rakennetussa yksityisessä hautakappelissa siivitti tutkijat jälleen matkaan. Varovaisen innostunut odotus palkittiin perillä, kun kävi ilmi, että hautakammion kahdeksasta vainajasta useimmat olivat pitkälle muumioituneita. Yhdestä haudoista löytyi lisäksi yllätys, joka hiljensi hetkeksi kiireiset mielet. Tiina Väre…
FB-ryhmässä Släktforskning i Finland kysyttiin keväällä 2020 Hornborg-tutkijoita. Vinkkasin Sukukirjan ja otin talteen linkin, sillä kysyjä esitteli mielenkiintoisen ihmiskohtalon.Lähtökohtana oli ja on Karkussa 8.2.1760 syntyneen Abraham Hornborgin perhe. Tämä Turun akatemiaakin käynyt mies suoritti maanmittaritutkinnon ja avioitui Johanna Margeta Limonin kanssa vuonna 1784, samoihin aikoihin kun sai varamaanmittarin paikan kotiseudultaan. Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa on epävarmana tietona,…
Väriläiskä Lasse Laaksonen, Kynän ja miekan kenraali Wallenius. Docendo 2021, 473 s. Kurt Martti Wallenius oli pappissukua, mutta etunimi Kurt viittasi maineikkaaseen kenraali Curt von Stedingkiin, joka ilmeisesti oli sukua äidin puolelta. Lapsena Wallenius puettiin tytön vaatteisiin ja tunnettiin nimellä Mishka. Hänen kasvattiveljensä oli Joel Lehtonen, josta hän oli aikeissa kirjoittaa kirjankin.…
Muutama vuosi sitten löysin Åbo Tidningarissa vuosina 1800-01 julkaistun anonyymin hauskan matkakertomuksen Resebeskrifning öfwer Finland af en Stockholmsbo. Jälkikäteen minulle selvisi, että kertomus on usein attribuoitu Frans Michael Franzenille, mikä tuolloin mietitytti ja mietityttää edelleen, vaikka nyt ymmärrän enemmän ajan lehtien joustavasta faktan ja fiktion suhteesta. Osin kirjoituksen taustan epäselvyyden ja osin suomentamislaiskuudesta olen jättänyt kertomuksen makeita kohtia jakamatta. Tilanne…
Uusi N-sana? Kuten tarkkaavaiset lajitoverit varmasti ovat huomanneet, nykyhetken polttavimmat ongelmat kytkeytyvät kieleen. Meillä suomalaisilla on epäonneksemme käytössä sellainen kieli, että siitä puuttuvat monet sivilisaatiomme suuren äidinkielen tärkeät ominaisuudet ja samalla myös ongelmat. Mutta kuten runoilija on sanonut: en tahtois’ olla vailla tätä tuskaakaan… Meillähän eivät sanat esimerkiksi yleensä ole sukupuolittuneita, mikä periaatteessa…
12.10.2021
Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme. Suom. Laura Vesanto. Turku: Fabriikki Kustannus, 2018. Bo Pettersson kirjoittaa: Amerikkalaisen kirjailijan Shirley Jacksonin(1916–1965) taidokkaimmissa romaaneissa tietää heti ensimmäisestä sivusta, että maailma ei ole mallillaan: pikkutyttö pyytää saada työntää isoäitinsä portaita alas (The Sundial, 1958), talo ”ei ole järjissään” (The Haunting of Hill House, 1959) tai kertoja toivoo,…
Apinoiden planeetta Monet muistavat, miten Tukholman Skansenilla pääsi kävelemään apinatalon läpi. Siellä oli häntäapinoita, lemureita, jotka tekivät tavattoman lystikkäitä temppuja. Näytti siltä, että ne pelkästään matkivat toisiaan ja ehkä myös ihmisiä. Kun yksi käänsi päätään tiettyyn suuntaan, teki kymmenen muuta heti saman, kun yksi hyppäsi orrelle, tulivat kaikki heti mukaan ja asettuivat tiiviiseen jonoon,…
Väikkärin kirjallisuushakujen yhteydessä osuin sivustoon EGO | European History Online, jonka alunperin saksankieliset artikkelit on käännetty englanniksi. Sisältö osoittautui tutkimukselleni aidosti hyödylliseksi juuri siksi, että niissä oli käytetty saksalaista lähdekirjallisuutta, johon tarttumiseen kielitaitoni ei riitä. Lähteet on merkitty, joten sivusto vaikutti varsin legitiimiltä. FAQ kertoo, että taustaorganisaatio vuonna 2013 päättyneellä projektilla oli Leibniz-Institut für Europäische Geschichte…
Miten tieteiden historiaa tutkitaan? Miksi sitä tutkitaan? Millainen on ollut tieteiden merkitys moderneissa yhteiskunnissa? Turun yliopistossa syksyllä 2021 järjestettävä Tieteen historian johdantokurssi ohjaa tieteen historiallisen merkityksen ymmärtämiseen ja tieteiden historian tutkimukseen. Kurssilla käsitellään modernin tieteen vaiheita ja vaikutuksia sekä esitellään … Lue loppuun →