Vuonna 1793 laivanvarustajat eri puolilta Ruotsia valittivat hallitukselle kaappauksista, joiden takia he eivät uskaltaneet lähteä laivoillaan satamista Itämeren ulkopuolelle. Kustaa III:n sodan jäljiltä laivastosta ei ollut jäljellä yhtäkään alusta saattueeksi Pohjanmerelle tai Englannin kanaaliin eikä kruunun kassassa ollut rahaa täydennyksiin.Avuksi tuli kansan karttuisa käsi. Kun säätyjen ja kiltojen edustajat Tukholman pörssihuoneella 16.4.1794 muutamassa minuutissa lupasivat…

Lue lisää

Petri KaronenSuuri Pohjan sota (1700–1721) päätti Ruotsin suurvalta-ajan, joka oli alkanut Vironmaan eli Pohjois-Viron rauhanomaisesta liittymisestä valtakuntaan yli 150 vuotta aiemmin. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsin naapurit hyökkäsivät sen kimppuun tarkoituksenaan saada revanssi Pohjolan valtiaaksi nousseesta harvaanasutusta ja köyhästä valtiosta. Nykyisen Ukrainan keskiosissa käyty Pultavan taistelu vuonna 1709 vauhditti Ruotsin mahtiaseman loppua.Suurista menetyksistä huolimatta Ruotsi soti…

Lue lisää

 Kuvassa suomalaiset karjankuljettajat saapuvat erääseen Pohjois-Ruotsin kaupunkiin, kuvan on ottanut Tore Persson, Norra Västerbotten 1944 ja se on Skellefteän museon kuva-arkistossa.  Tämä Ukrainaan tapahtunut Venäjän hyökkäyssota tulee monella tavalla lähelle. Sodassa kärsijöinä ovat ihmisten lisäksi myös eläimet ja tämän päivän HS:ssä oli valokuvaaja Sami Keron reportaasi, jossa hän oli kuvannut Ukrainassa pommisuojassa kissojen ja koirien kanssa…

Lue lisää

Olen historiablogissani seurannut isovaarini Erland Oksasen matkaa Amerikkaan. Sarja jatkuu vielä, mutta tähän väliin paljastus: isovaarin matka ei pääty Amerikkaan vaan jatkuu Oregonin osavaltion Astoriassa perustetun kalastusosuuskunnan matkassa Vienan Karjalaan. Kalastusosuuskunnan seikkailuista on vastikään julkaistu kirja Amerikansuomalaiset Knäsössä, Neuvosto-Venäjällä 1922. Kirjoittaja olen tietenkin minä itse, Tuija Wetterstrand, ja kustantaja Siirtolaisuusinstituutti, jonka verkkokaupasta kirjaa voi tilata.…

Lue lisää

Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus päättyy numeroihin 2501-3000 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 21 suomalaista vakuutusta, tässä kaksi kertaa isommassa otoksessa on 13.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Panu Savolaisen esityksistä…

Lue lisää

Kun kirjastosta varaa kirjan Suurtekojen mies, voisi kuvitella saavansa jonkun kuluneen tarinan kaikkien nimeltä tuntemasta miehestä. Kyseinen pienikokoinen Kaarle Halmeen kirja kuitenkin alaotsikollaan lupaa "Kuvauksia suomalaisen talonpojan Aatu Kärjen lahjoitus-, avustus- ja valistustoiminnasta 1800-luvun alkupuolella". Moniko Hämeenkyrön ulkopuolella elänyt on kuullut Kärjestä? En minä ainakaan.Halme on syntynyt Kärjen kuoleman jälkeen ja lienee rakentanut tekstinsä ensisijaisesti…

Lue lisää

Moneen kertaan toistamani opetus "Missään tietokannassa ei ole kaikkea" kaipaa jatko-osaa: "Mistään tietokannasta et löydä kaikkea mahdollista, ainakaan kuvatietokannasta". Ihan oikeasti kuvittelin haravoineeni Töölön Taipale -projektiini Helsingin kaupunginmuseon digitoimista kuvista "kaiken" mahdollisen. Tietenkin tiedostin mahdollisuuden, että kuvia digitoidaan lisää, mutta että haustani paljastuisi merkittävä aukko...Kuten niin monet muutkin tarinat, tämä alkaa Twitteristä, jonne botti jakoi noin…

Lue lisää

Suomen graafisessa teollisuudessa tapahtui muutoksia ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Suurliikemies Amos Anderson hankki omistukseensa 1869 perustetun Tilgmannin kivipainon vuonna 1916. Muutaman vuoden kuluessa Anderson osti myös useita muita kivipainoja. 1920-luvun puolivälissä Tilgmannin yhteyteen perustettiin Kuvataide-niminen osasto, joka alkoi tuottaa kuvapainotuotteita postikorteista ja kartoista kuvakirjoihin, peleihin ja askartelutarvikkeisiin. Tässä kirjoituksessa keskityn Kuvataiteen sotienvälisiin pelijulkaisuihin, sillä osastosta tuli…

Lue lisää

Pari päivää sitten sukututkijoiden ryhmässä jaettiin kuva Helsingin kastelistasta, jossa joulukuussa 1895 oli vastasyntyneen etuniminä selvällä suomella Jumalan Parannus. Keskustelussa tuotiin esiin minulle jo tuttu Muista Siveys Kyläkoski, mutta myös monia muita kuten perhe, jonka lapset olivat Elä Aina Ilona, Aina Varma Kaisa ja Jopa Artturi Tuli, pitkän elämän elänyt Aina Tuska Vaiva, Kokkolassa heinäkuussa 1898 kastettu…

Lue lisää

Tuskin olen Astiasta toipunut, niin Kansallisarkisto 10.3. kertoi julkaisevansauudistetun version sukututkijoiden suosimasta Karjala-tietokannasta keväällä 2022. Yli 11 miljoonan tietueen tietokantaan on kerätty luovutettujen alueiden asukkaiden elämäntapahtumat: syntymät, kuolemat, muuttamiset, naimisiinmenot. Tietokannan nimestä huolimatta tietoja on myös muilta luovutetuilta alueilta, esimerkiksi Petsamosta.Spontaani reaktioni oli "apua, ne tekee Katihan hausta vieläkin huonomman". Edellisenä päivänä Karjala-tietokanta oli jo tiedottanut,…

Lue lisää

One sits with power One does not lie down with power The power of sitting This is what I see Through the intense sunlight My feet touching the ground I bend slightly backwards Peek through my fingers to avoid the intense sun Who gets a chair What is the cost? Privileged men Watching the city…

Lue lisää

Kouvolan taidemuseo Poikilon taidekokoelmat karttuivat vuonna 2021 merkittävällä teoskokonaisuudella, kun taidegraafikko ja taiteilijaprofessori Ulla Rantanen (s. 1938) lahjoitti museolle 64:n teoksen erän grafiikanvedoksia. Teokset kattavat ajanjakson vuodesta 1960 vuoteen 2015 saakka, joten niiden kautta on nähtävissä Rantasen taidegraafikon uran keskeiset vaiheet ja tyylimuutokset, aina ensimmäisistä Suomen Taideakatemian koulun opintojen jälkeisistä, selkeä- ja voimakaslinjaisista teoksista alkaen.Ulla…

Lue lisää

Kansainvälisen museoneuvoston ICOMin 26. yleiskokous pidetään Prahassa 20.–28.8.2022.ICOM Praha 2022:n teema on Museoiden voima. Tapahtuma keskittyy neljään aihealueeseen, jotka ovat taloudellinen ja ympäristön kestävyys; digitalisointi ja uudet teknologiat; kansalaisyhteiskunta ja yhteisön rakentaminen sekä johtajuus ja johtaminen. Lisäksi yleiskokouksessa keskustellaan museomääritelmästä ja äänestetään siitä.  Lisätietoja ja ilmoittautuminen yleiskokouksen verkkosivuilla.ICOM Praha 2022 esitelmäkutsu on nyt auki. Hakuohjeet ja lisätiedot…

Lue lisää

Pitkän tauon jälkeen testamenttilehmän paluu Juho Reijosen "kuvauksessa Keski-Suomesta", joka julkaistiin kokoelmassa Kertoelmia ja kuvauksia vuonna 1900.Palikkamäen Asarias kertoi sitten rovastille Norolan talon olevan vanhimman kirkonkylässä ja koko kirkonkylän asutushistorian. — Tuossa puolen päivän rinnassa keskeytti rovasti häntä vihdoinkin kysymällä, oliko hänellä mitään asiaa, ja sanoi itsellään olevan "vähän kiirettä.""Olisihan sitä vähän asian nimellistäkin.""Mitä se…

Lue lisää

 Aloin pitää tätä Nuoruusdisko-blogia kymmenen vuotta sitten, keväällä 2012. Tuntuu kummalliselta ajatella, että olen harrastanut 90-lukua yhtä kauan kuin 90-luku kesti - kuin olisin aloittanut kylmän sodan Suomessa vuonna 1990 ja nyt päässyt teknologiahypeen keskelle millennium-Suomea alkuvuonna 2000. Mikä matka!Matka on taittunut jo pitkään Instagramin puolella, ja siellä juttujen jakaminen on edelleen mielekästä. Mediamaailma on…

Lue lisää

Mario Merz, Fibonacci Sequence 1-55, 1994. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Esa L, 2008/Flickr. CC BY-NC 2.0. Turun julkisen taiteen ohjelma vahvistettiin kaupunginhallituksen kokouksessa tämän vuoden helmikuussa. Ohjelma on ensimmäinen asiakirja, johon on koottu laajasti julkisen taiteen olemassa olevia käytäntöjä ja linjauksia tulevaisuuden osalta. Ohjelmatyön yhteydessä julkaistiin kuntalaisille ja kaupunginosayhdistyksille Kerro kantasi -kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä julkisen taiteen…

Lue lisää

Tähän vuodenaikaan jo heikosti sopivaan aiheeseen innosti YouTube-kanavan How To Make Everything tuore jakso Can I Make Ice Skates Out of Bones? Se kiinnosti lähtökohtaisesti ja tuotti iloisen yllätyksen, joskin epäilyksiä heti herättäen, aloittamalla taustoituksen väitteellä "Viking bone skates are thought to have originated in what is now Southern Finland". Kommentoijilla oli jaksosta runsaasti kritiikkiä…

Lue lisää

Taiteilija Kalervo ”Kalle” Palsan syntymästä tuli 12.3.2022  75 vuotta. Valitettavasti hän kuoli nuorena, syksyllä vuonna 1987. Hän ei ehtinyt nähdä tai nauttia taiteensa arvostuksesta elinaikanaan – ihan loppuaikaa lukuun ottamatta. Kuoleman jälkeen arvostusta on tullut, hänestä on julkaistu monia kirjoja ja järjestetty näyttelyjä. Hänen teoksensa ovat Kiasman omistuksessa, mistä kiitos Majlis Pitkäselle, jolle Palsa ne…

Lue lisää

Limingassa 1851 syntynyt Eero Helin kirjoitti nimellä Eero Sissala vuonna 1887 ilmestyneessä kirjassaan Heikki Helmikangas kuvauksen päähenkilön ensimmäisistä lukukinkereistä. Ehkä omaan kokemukseensa perustuen, ehkä ei, mutta realistisuutta tavoitellen joka tapauksessa.Lähdimme kuitenkin pyhäpuvussa ulos mökistä, äitini pani oven lukkoon, ja sitten astuimme kinkeritaloa kohti aika vauhtia. Sinne päästyä menimme sisälle pirttiin, jossa jo istui ihmisiä ei…

Lue lisää

Pitkästä aikaa blogissa ja suoraan asiaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei vaikuta loppuun saakka suunnitellulta sotilasoperaatiolta ja tiedustelu on pettänyt varsinkin ukrainalaisten taistelutahdon osalta. Kirjoitan kuitenkin siitä mistä jotakin ymmärrän eli kuolleiden kohtelusta. Olen luonnollisesti satunnaisten lähteiden varassa, mutta syntynyt kuva lienee oikeansuuntainen. Neuvostoliitto ei erityisesti huoltanut kaatuneitaan toisessa maailmansodassa, minkä suomalaiset huomasivat esimerkiksi jatkosodan etenemisvaiheessa…

Lue lisää