Julkaisuseuranta
Venäläinen ideologia Putin riisui jo naamionsa, mutta kauan se olikin käytössä vain puolittain, niitä varten, jotka halusivat uskoa rationaalisen ajattelun ohjaavan myös Venäjän johtoa. Nyt voimme todeta, että kansan uudelleenkasvattaminen informaatiohegemonian avulla on tuottanut yllättävän hyviä tuloksia. Vielä 2000-luvun alussa demokraattiset arvot olivat kyselytutkimusten mukaan kunniassa, mutta nyt on toisin. Sitä, että kasakat…
Werner Holmbergin tussilaveerausKansallisgalleriaTuli tuhkia läjänen,Koko kuivia poroja;Saip'on siihen lemmen lehti,Lemmen lehti, tammen terho,Josta kasvoi kaunis taimi,Yleni vihanta virpi,Nousi maasta mansikkaisna,Kasvoi kaksihaarukkaisna.Ojenteli oksiansa,Levitteli lehviänsä,Latva täytti taivahalle,Lehvät ilmoille levisi,Piätti pilvet juoksemasta,Hattarat hasertamasta,Päivän heitti paistamasta,Kuuhuen kumottamasta.Silloin vanha WäinämöinenArvelee, ajattelevi:Oisko tammen taittajata,Puun sorean sortajata!Ikävä inehmon olla,Kamala kalojen uiaIlman päivän paistamatta,Kuuhuen kumottamatta.Ei ole sitä urosta,Eikä miestä urheata,Joka taisi tammen kaata,Satalatvan…
Hulluja on monenlaisia Isoisäni kuulemma sanoi joskus, että hulluja on monenlaisia, taisi olla peräti 100 eri lajia, joista hän vielä erotteli erikseen mehtähullut eli metsästykseen hurahtaneen nuorison. Vanhan 1800-luvun opit sisäistäneen talonpojan näkökulma oli aivan ymmärrettävä. Saihan sieltä metsästä vähän vaihtelua ruokapöytään, mutta kyllä se oli työn ja touhun takana. Toiminta siis oli…
Kansat, valtiot ja taistelijat Sergei Lavrov, jos nyt henkilön oikein muistan, sanoi pari päivää sitten, että nyt ruvetaan sitten puhumaan Ukrainan kansan kanssa, kun ei valtion kanssa asioista tule mitään. Juuri sama asia sanottiin Moskovasta käsin myös hiukan ennen talvisotaa, ja kas ihmettä: Suomen kiusattu kansa nousi kuin nousikin kapinaan ja karisti harteiltaan…
5.2.Nätti kartta Suomen Lapista jossain välissä 1700-lukua. (Kuvassa vain ote.) [Tämä löytyi käydessäni läpi tulliatlaksen karttoja.]7.2.Opinnäytteen lopetus 1753: tästä jää nyt puuttumaan olennaista asiaa. [Här vore ännu mycket at tala om hvarjehanda nyttiga politiska inrättingar i en Stad... Kyseisestä tekstistä lisää tässä.]8.2."Som ett sätt att ha en otvungen dialog med forskare som jag inte dagligdags…
Fasistit Olinpa tykkänään unohtaa ottaa esille sen Kurjensaaren päiväkirjan teeman, joka eniten herätti sympatiaani ja palautti mieleen muistoja. Kyse on fasismista. Sen termin otti uusiokäyttöön Kekkonen, joka ovelasti assosioi sen vennamolaiseen populismiin siteeraamalla Paavo Haavikon tekstiä: Fasismi on nyt muotia, sitä myydään nyt hyvin… No, Haavikko oli kirjankustantaja ja myi myös fasismilla. Hänen…
26.2.2022
The notion of legitimate self-defence, that persons or countries being violently and unjustly attacked may rightfully defend themselves by force, is ancient. The ongoing war of aggression against Ukraine has made the question most topical in the international law context. Through my own research, I can offer some facts of the history of this legal…
Karhu naapurina, idiootit älymystönä Matti Kurjensaari, Mitattua matkaa. Merkintöjä 1973-1978. Tammi 1978. 332 s. Luin aikoinaan aina Matti Kurjensaaren (ent. Salonen) kirjat tuoreeltaan. En oikein joka suhteessa arvostanut häntä. Monessa kohtaa ote tuntui olevan pinnallinen ja tiedotkin hataria. Jossakin kohtaa oli huomaavinaan alentavaa hännystelyä ja myös tarpeetonta dramatisointia. Narsismikin kuulteli läpi. Mutta…
Yli kymmenen vuotta sitten tein sanakirjasta Den Lilla Swenska och Finska Tolken = Ruottalainen ja Suomalainen Kielikirja blogitekstit Kestikievarissa 1862 ja Kyytimiehen kanssa 1862. Kun se sittemmin tuli vastaan Gutenberg Projectissa huomasin sanastoa, joka oli oudompaa suomeksi kuin ruotsiksi. EsimerkiksiSugga, Imisä sika.Snöpt swin, Orasa sika.Ett års gammalt swin, Talle.Twå åra gammalt swin, Kasattu sika.Tre års gammalt swin.…
Liika historian tuntemus ei tee ihmiselle välttämättä aina hyvää, vaikka tieto menneisyydestä enimmäkseen vapauttaa, tekee olon tukevaksi, auttaa hallitsemaa yhä vain monimuotoisemmaksi käyvää maailman poliittista tilannetta. Toisinaan tieto ahdistaa syvästi, kuten nyt. Sota ei syty yllättäen Kun torstaiaamuna 24.2.2022 avasin uutiset ja näin sen, minkä olin tiennyt jo tapahtuvan, tuntui kylmäävästi siltä, että elettäisiin marraskuun…
Järjen uni synnyttää hirviöitä On hyvin kiinnostavaa seurata, miten venäläiset keskustelevat Ukrainan tapahtumista. Suurin osa näyttäisi olevan järkyttynyt ja häpeissään tilanteesta. Toinen osa myötäilee: onhan tämä nyt kauheaa, niin. Mutta entäs ne vuodet, jotka Donbassin venäläinen kansanosa on saanut asua taistelujen keskellä, kun fasistit ovat pommittaneet rauhallisia siviilejä? Olipa jo aika panna sillekin…
Kun viime vuoden lopussa kävin läpi kotimaan uutisia 1600-luvun lopun Posttidningarista yllätyin Ruotsissa järjestetyistä kiitosjumalanpalveluksista voitoille kaukana Euroopassa. Teema tuli uudestaan vastaan Anna Maria Forssbergin kirjan The Story of War. Church and Propaganda in France and Sweden 1610-1710 (2016) sivuilla 186-191, joten koossa on ainekset muistiinpanoon.Ottomaaneista eli turkkilaisista oli luotu täällä vihollista katolisten rinnalle jo 1640-luvulla. Kolmekymmentävuotisen…
Salpalinja Suomen suoja -kirjani herätti Suomi-Venäjä -seuran aikakausilehden Venäjän Ajan kiinnostumaan Salpalinjasta. Lehti julkaisi viiden sivun jutun numerossa 1/2022 helmikuun puolivälin jälkeen viime viikolla. Juttu on hyvä muistutus Suomen maanpuolustustahdosta reilun 80 vuoden takaa. Samalla se nostaa esiin sotiemme veteraanien huikean maanpuolustustyön ja maanpuolustusperinnön.Jutun julkaisusta oli sovittu marraskuun alkupuolella 2021. Kuin sattumaa se julkaistiin juuri ajankohdassa,…
Suurvalta Hyvä ystäväni ja Suomen ystävä, hiljattain edesmennyt Andrei Nikolajevitš Saharov oli lähes kolme vuosikymmentä Venäjän tiedeakatemian Venäjän historian instituutin (IRI RAN) johtaja. Rauhan hänen muistolleen. Muistan, miten eräässä kansainvälisessä konferenssissa hän esitteli minut muille läsnäoleville: ”Tässä tulee todellisen suurvallan edustaja, professori Vihavainen Suomesta!” Olihan siinä henkevyttä, jota kuulijat eivät taatusti heti ymmärtäneet,…
Poikkesin pitkästä aikaa SukuForumille, jossa kyseltiin lähdekritiikin kestäviä tietoja Paavali Juusenin tyttären Anna Juustenin lapsista. Kysyjä oli saanut muutamia "kyllähän ne on jo tutkittu" -vastauksia, mutta tosiasia on, että Suomen sukututkimusseuran varhaisissa julkaisuissa ei käytetty lähdeviitteitä eli työtä on tekemättä.Jossain vaiheessa kuvittelin, että työhön riittäisi minun muskelini, mutta olen tullut järkiini. Innostuin kuitenkin kurkkaamaan keräämääni…
Mitä tulee mieleen 1950-luvusta? Ainakin olympialaiset ja Armi Kuusela sekä kellohameet, lättähatut, Brylcreem ja rock’n’roll. Kaikki nämä ajan ilmiöt olivat tuttuja myös Turussa. Suuret ikäluokat tulivat 1950-luvulla kouluikään, joten lapsia oli paljon ja koululuokat täynnä. Nuorisokulttuurin nousu hämmensi vanhempia: yht'äkkiä nuorilla oli oma musiikkinsa ja muotinsa.Turkua purettiin ja rakennettiin kiivaaseen tahtiin, joten yhä useampi pääsi…
Perinteiden jatkaja Uunio Saalas, Muistelmia lapsuuteni ja nuoruuteni ajoilta, WSOY 1963, 402 s. Uunio Saalas (Sahlberg) oli hyönteistieteilijä jo neljännessä polvessa ja toimi alan professorina yli neljännesvuosisadan ajan. Hänen isoisänsä isän matkapäiväkirjasta on ollutkin jo puhetta https://timo-vihavainen.blogspot.com/2022/02/laivalla-ja-hevosella.html. Kaikki muistanevat Muumilaakson asukkaan nimeltä Hemuli, joka on hyönteistieteilijä kutsumukseltaan ja reviisori temperamentiltaan ja juoksentelee…
22.2.2022
Tasan kaksi vuotta sitten, juuri ennen korona-aikaa, Brinkkalan galleriassa päättyi kaupunkiarkeologinen näyttely, jossa esiteltiin Turun Katedralskolanin peruskorjauksen yhteydessä tehtyjen arkeologisten tutkimusten (2014–2015) tuloksia. Näytteillä oli esinelöytöjä, luita ja kasvijäänteitä. Kävijöitä kertyi yli 5000. Kaupungin 790-vuotisjuhlavuoden kunniaksi pystytetyn näyttelyn ajatuksena oli hiukan ravistella pinttyneitä käsityksiä ja tuoda Kattanin kautta esille tuoreimpia arkeologisia tulkintoja Turun kaupungin syntyyn, kasvuun…
Aikakautensa kuvaaja Aleksandr Kuprin, Syyskukkia ja muita kertomuksia. Suomentanut Kaarina Turja. Ex Libris Helsinki, s.a. 364 s. Aleksandr Kuprin (1870-1938) kuuluu venäläisiin klassikoihin. Hänen tekstinsä sattuivat usein kipeästikin aikakauden hermoon, mikä tietenkin herätti myös pahaa verta. Näin kävi hänen kuuluisimman teoksensa Kaksintaistelu (Pojedinok) kohdalla. Kaksintaistelu, joka oli aiemmin Venäjälläkin ollut kiellettyä, vaikka…