Arvon mekin ansaitsemme Monien historiantutkijoiden ja historian ystävien syksyä on värittänyt keskustelu siitä, miten yleistajuisessa tietokirjassa voi käyttää historiantutkijoiden aineistoja. Aihe on noussut esiin, kun tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota Suomen historian naisia käsittelevään ylei...

Aineistojen kirjoa Historiallinen Aikakauskirja tarjoaa alkusyksyn numerossaan monenlaista luettavaa aikakaudesta toiseen, ja aiheiden kirjon lisäksi huomiota voi kiinnittää tutkimusaineistojen ja tutkittavien ryhmien kirjoon. Käytössä on niin tiliaineistoja, taideteoksia, henkilökohtaista kirjeenv...

Maarit Leskelä-Kärki: Mihin menneitä elämiä käytämme? (HAik 2-2022) Historiallisen Aikakauskirjan edellisessä numerossa (1/2022) tutkijatohtori Rose-Marie Peake ja väitöskirjatutkija Saara Hilpinen jatkoivat dosentti Tuula Juvosen viime vuonna aloittamaa keskustelua kotimaisen historiantutkimuksen ...

Jyrki Vesikansa: Historiapolitiikkaa kolkkapojille Erinomainen artikkelisarja historian käytöstä poliittisiin tarpeisiin (Historiallinen Aikakauskirja 4/2021) toi mieleen suomenkielisen partioliikkeen kolkkapoikaohjelman, jota sovellettiin laajasti 1940-luvulta 1970-luvulle. Tuhannet 7–11-vuotiaat ...

Eino Murtorinne ja Pekka Visuri Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja Luimme monien muiden ohella hämmästyneinä VTT Tapio Tervamäen kirjastamme Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta: Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä (Docendo 2019) esittämän...

Ole mahdollisimman rohkea HAik 1/2022 Käsillä olevan Historiallisen Aikakauskirjan numeron 1/2022 artikkelit tarkastelevat Suomen historiaa keskiajalta 1900-luvulle. Antti Matikainen on artikkelissaan ottanut käsittelyyn Ylä-Savon keskiaikaiset rajat ja niistä tehdyt tulkinnat. 1800-luvun suomalaise...

Alex Snellman: Kolonialismi-keskustelun häivytetyt ristiriidat ja liberaalidemokratian tulevaisuus (HAik 3/2021) Viime aikoina Suomessa on virinnyt kiinnostava keskustelu kolonialismista ja useista siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä. Kirjoitin Historiallisessa Aikakauskirjassa (4/2018) (1.) ...

Anu Lahtinen: Tutkijat eivät vaienneet (HAik 3/2021) Syksyn Historiallinen Aikakauskirja tarjoaa luettavaksi kulttuuria, hyvinvointivaltion kysymyksiä ja maailmanpolitiikkaa. Jukka Sarjala jatkaa autonomian ajan tutkimusta artikkelissa, joka käsittelee kirjakulttuurin aineellisia ulottuvuuksia 1810...

Viisi vuotta sitten kaksi tutkijaa julkaisi esseen, jonka saatesanoissa todettiin: ”Innovaatio on yliarvostettua – ylläpito on usein paljon tärkeämpää”. (1.) The Maintainers -verkoston aktiiviset toimijat analysoivat kirjoituksessaan, miten helposti innovaation, uusien keksintöjen ja uusien ratkaisu...

Heikki Kokko: Lehdistön kansalliset juuret vai ylirajainen yhteiskunnallinen konteksti? (HAik 1/2021) Kaisa Kyläkoski kirjoitti Historialliseen Aikakauskirjaan (4/2020) keskustelupuheenvuoron, jossa hän arvostelee Historialliseen Aikakauskirjaan (1/2019) kirjoittamaani artikkelia Suomenkielisen jul...

Maarit Leskelä-Kärki: Empatia historioitsijan työvälineenä (HAik 1/2021) Vuoden 2020 viimeisessä Historiallisen Aikakauskirjan numerossa tutkijatohtori Anna Koivusalo kirjoitti kiinnostavasti tärkeästä aiheesta: ”arkistoihmisten” (kuten hän tutkimiaan henkilöitä kutsuu) aiheuttamista tutkijan tunte...

Aarne Mattila: Kolonialismi ja Suomi (HAik 1/2021) Aikakauden vallitsevat aatteet ja ajatukset vaikuttavat historiantutkimuksen näkökulmiin. Tieteenalan suurnousu 1800-luvulla tapahtui kansallisuusaatteen, nationalismin, valtakaudella. Nationalismi on edelleen voimissaan ja historiantutkimukseen si...

Historiallinen Aikakauskirja 2021 saapuu luoksenne violetissa sävyissä ja moninaisin aihein. Jo toinen tautikevät on käsillä, ja päivänpolttavaan kysymykseen, pandemiaan ja tautien historiaan, luo tässä numerossa syväluotauksen Elina Maaniitty. Käsillä olevassa numerossa on samalla monenlaisia muit...

Historiallisessa Aikakauskirjassa on runsaan vuoden sisään julkaistu Suomen 1800-luvun sanomalehdistä kaksi artikkelia. Heikki Kokko esitteli suomenkielisissä sanomalehdissä 1850-luvulta alkaen julkaistuja paikalliskirjeitä julkisuuden piirin luojina ja Satu Sorvali käsitteli yleisönosaston syntyä ...

Syyskuun 6. päivänä 1861 Kate Mearesin kymmenvuotias poika, Gaston, lähti kalastamaan ystäviensä kanssa kotikaupunkinsa, Pohjois-Carolinan Wilmingtonin, satamaan. Siellä poika kumartui liian pitkälle pienen soutuveneen laidan yli, putosi veteen ja hukkui. 158 vuotta myöhemmin, lokakuun 30. päivänä 2...