Jussi Karjalainen kirjoitti (HS 21.11.); ”Waltarin varhaisia poliittisia kannanottoja käsitellään nykyään ultrapehmein silkkihansikkain, niin tekee Waltarin elämäkerturi Panu Rajalakin. Natsikortin voi pitää taskussa, mutta IKL-kortti on Yö yli Euroopan -näytelmän yhteydessä nostettava.” http://www....

Panu Rajala on julkaissut nettipäiväkirjansa yhteydessä tiiviin arvion Mika Waltarin aikanaan pimentoon jääneestä näytelmästä ”Yö yli Euroopan” (1934). Artikkelin otsikko on ”Waltari ja fasismi”. http://www.saunalahti.fi/panu/kirj16.htm Tri Rajala on käsitellyt Waltarin näytelmää aiemmin päiväkirjas...

Parisen viikkoa sitten oli Karjalan Sanomissa uutinen, jonka mukaan Karjalan Tasavallassa on päätetty pystyttää Kostamukseen Urho Kekkosen ja hänen neuvostoliittolaisen vastaparinsa, Aleksei Kosyginin patsaat. Valmista pitäisi tulla muistaakseni 2014, kun tulee kuluneeksi (?) tasavuosia Kostamusproj...

Albrt Ravila on epäilemättä oikeilla jäljillä kyseenalaistaessaan vänrikki Simo Häyhän nimiin pantujen tarkka-ampujana tuhottujen vihollisten määrän. Kysymys sinänsä ei ole uusi, sitä on pohdittu eri tahoilla varmasti Talvisodasta lähtien, etenkin piireissä, joissa on käytännön kokemusta sniperin ty...

Suomen televisiossakin pariin kertaan esitetyn dokumentin mukaan Persian imperiumin 2500-vuotisjuhlissa Persepoliksessa vuonna 1971 presidentti Kekkonen istui juhlaseremonian aikana eturivissä presidentti Podgornyin rinnalla. Voidaan hyvinkin ajatella, että molempia osapuolia - ja kenties myös kolma...

Huomenna on Antinpäivä. Silloin tulee kuluneeksi 73 vuotta Talvisodan syttymisestä 30.11.1939. Suomi tekee kunniaa Talvisodan taistelijoille. Alle liitän taannoin laatimani kirjoituksen Suomen sodanjohdon hädästä talvisodan sytyttyä "yllättäen". Stalinin puna-armeijan sotilaalliseen painee...

Mannerheimin operointi suomalaisten rekrytoimiseksi Venäjän armeijaan ajoittui vuoteen 1916 - pahoittelen epätarkkaa rinnastutani. Tästä sinänsä mielenkiintoisesta episodista on melko vähän kirjoitettu, ja sen motiiveita pohdittu. Kirjoitin siitä 15.11.2008 Agricolassa; "Runsaslukuinen Mannerhe...

Suomelle oma armeija kesällä 1917? Aivan oma, erityinen juttunsa tässä yhteydessä on se, että sekä Miljukov että Kerenski esittivät toukokuussa 1917 - kun väliaikaisen hallituksen suhtautuminen Suomeen oli vielä suopeaa - suomalaisille mahdollisuutta perustaa oma armeija. Edellytyksenä oli tietenkin...

Tässä linkki Stanford Magazinen juttuun vuodelta 2001, jossa pakomatkasta: http://alumni.stanford.edu/get/page/magazine/article/?article_id=38883 Kerenskin oma versio teoksessa Katastrofi, vuodelta 1927: Esim. luku XVII Gatchina; http://www.marxists.org/reference/archive/kerensky/1927/catastrophe/ch...

Kiitos, mielenkiintoisia paikallismuistoja. Näitä ehkä voisi löytyä enemmänkin. Ainakin netin anglo-saksisilla sivuilla kerrotaan, että Kerenski seilasi joulukuu 1917 - kesäkuu 1918 -välisenä aikana useamman kerran ainakin akselilla Moskova-Pietari-Helsinki. Luotan melko vahvasti tuohon aktivisti Wo...

Kerenski ja Suomi – Venäjän kumoushomma 95 vuotta sitten Väliaikaisen hallituksen pääministerin suhteista Suomeen. Lyhyt kurssi. PROLOGI Historia järjestää joskus kummallisia suhteita. Kun I maailmansota pitkittyi, Venäjän keisarikunta joutui yhä pahempaan myllerrykseen. Maaliskuun vallankumouksen 1...

Kahden valtasuunnan taistellessa ihanne tietysti on molempien toimintalogiikan ja järjestelmien täydellinen valaisu, mutta kuten toteatkin sellaiseen ihannetilaan ei monestikaan ole mahdollisuuksia. Niinpä vajavuuksien maailmassa monesti joudutaan tyytymään sen tiedon esiintuontiin ja kääntelyyn, jo...

PUNAISEN TSHEKAN SUOMALAISET, Osa I Gyllingin Karjalan Tseka – synty ja luonne Muuan varhainen, vähän esillä ollut lähde kertoo Punaisen Tshekan alkuvaiheista ja kehkeytymisestä sekä sen organisatioissa palvelleista suomalaisista. Maksanee vaivan esitellä tämä suhteellisen vakuuttava, mutta tavallis...

Emma-Liisa; On hyvä muistaa Ruotsin sisäpoliittinen tilanne tuolloin. Ådalen 1931 oli vielä kiepänä muistoissa ja Hanssonin ensimmäinen hallitus oli tullut valtaan 1932. Sosialidemokraateilla ei epäilemättä ollut mitään intoa tuolloin lähteä - esimerkiksi pääministerin ominaisuudessa - Lutzeniin mui...

Lisäisin vielä pari pointtia: Jutusta ilmenee oikein kouriintuntuvasti se varsin epävakaa ja mielipiteitä jakanut asema, joka kenraali Mannerheimilla vielä syksyllä 1932 oli - vuotta aikaisemmin tapahtuneesta paluusta, nimistyksestä puolustusneuvoston puheenjohtajaksi, huolimatta. Tai ehkäpä se oli ...