Täydennän vielä vähän: Iso-Britannian kansallisarkistosta (The National Archive), jonka nettiarkistot ovat todella loistavat, löytyi tarkemmat tiedot tästä ruotsalaisesta merimiehestä: Peter Johnson, ikä 28 vuotta, syntynyt Karslkrona, Ruotsi. Laiva jossa palveli: HMS Bellerophon. Sotilasarvo: matru...

Tallennan tämän ketjun perään tällaisen detaljin ja linkin: Britannian sotalaivaston riveissä taisteli miehiä, jotka eivät olleet alkuunkaan brittejä. Dokumentissa Unohdetut merisankarit (Trafalgar's Unsung Heroes) keskitytään Bellerophon-alukseen. Aluksen miehistössä oli muun muassa tanskalainen so...

Gagarin on myyttinen sankari ja kuuluu aikakauteen, jolloin kaksi maailmanmahtia taisteli kutakuinkin tasapäisesti maailman herruudesta ja vähän avaruudenkin, ja hänestä katsoo ilokseen elävää kuvaa. Seurasin 1961 avaruuden tapahtumia vaatimattomilla optisilla laitteilla. 9-vuotiaan nuoren miehen mu...

Barbaarivaltio vs barbareskivaltio En pitäisi vanhahtavaa barbareskivaltiota kovin hyvänä ilmaisuna nykypäivän suomenkielisessä asiatekstissä, vaikka se esimerkiksi Sadeniemen Nykysuomen sanakirjaan (1961) sisältyykin. Niin tuttu kuin se alan ihmisille onkin, saatta se olla lukijalle yleistajuisen t...

Ruotsin kaupallinen toiminta Välimeren alueella näyttää olleen varsin huomattavaa tuon ajan olosuhteisiin nähden. He satsasivat tosissaan ulkomaankauppaan ja sen laajentumiseen, minkä osoittaa tuo 1700-luvun jälkipuoliskon todella reipas konsulaattien perustaminen merireitin varrelle. Itseasiassa ar...

Imperialistinen Ruotsi taisteli kuningas Kustaa IV Adolfin johdolla juuri itsenäistyneen Yhdysvaltojen rinnalla Tripolin (nyk. Libya) pashan, Jussuf Karmanlin, ”Nuubian kiljuvan leijonan” johtamia paikallisia rosvoruhtinaita ja meriterroristeja vastaan vuosina 1801-1802. Nälkävuosien ja merisulkemuk...

En hevin juuttuisi terminologiaan, mutta totean kuitenkin, että Suomen ja Norjan valtiollinen asema toisen maailmansodan tuoksinoissa oli lähtökohtaisesti varsin samankaltainen. Molemmat olivat pieniä pohjoismaisia demokratioita, jotka joutuivat ekspansiivisen diktatuurin hyökkäyksen kohteeksi: Suom...

Lisään tähän nimilistan Norjassa toisen maailman sodan jälkeen käydyissä oikeudenkäynneissä tuomituista ja teloitetuista maanpetokseen tai sotarikoksiin syyllistyneistä. Yksityiskohtaisempia tietoja kaipaaville vinkkaan Legal purge inNorway after WW II -sivustoja. Oslon yliopistossa on toteutettu la...

Jatkan vielä pienellä kuvauksella itse tapahtumakulusta Moskovassa; Reijo Nikkilä antoi ystävällisesti vinkin venäläislähteestä, jossa ruoditaan hautajaispäivän tapahtumia. Liitän karkean raakakäännökseni tähän. Venäjänkieliset voinevat perehtyä asiaan hakeutumalla alempana olevan lähdetiedon avulla...

Mullistavat ajat nostavat syvällä ollutta ainesta pintaan. Jylhät voimat heittävät esille, ja hyvinkin merkittäviin paikkoihin pieniä ihmisiä, täydestä tuntemattomuudesta. Ja samaan ”tuntemattomaan” nämä hetken airuet usein myös painuvat. Venäjän syksyn 1917 kumoustoiminnan esiin nostamia miehiä oli...

Olen tehnyt "vuosipäivityksen" tähän suhteellisen laajaa huomiota saaneeseen kuriositeetti-monografiaan. Olen tänään lisännyt listalle neljö uutta nimeä: Hannes Järvimäki, Aleksandra Kollontai, Lauri Salo sekä Taisto Sinisalo. Sisällytin tunnetun diplomaatin, Kollontain listalle hänen suom...

https://agricolaverkko.fi/vintti/kuvitus/stalinhautajaiset.jpg Huomenna tulee kuluneeksi tasavuosia Stalinin hautajaisista Kremlissä maanantaina 9.3.1953. Generalissimus oli menehtynyt edellisenä torstaina 5.3.1953. Useissa lähteissä mainitaan että hautajaispäivänä, joka oli yleinen vapaapäivä, run...

Vielä itäblokin mahdin romahduksesta. Erkki Tuomioja esittelee uusimmassa kirjavinkissään teoksen; Evgeny Morozov: The Net Delusion. How Not to Liberate The World , 2011. http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=books&category=3 Ex-ulkoministeri kertoo joitain vuosia sitten aihetta käsitelle...

Suomen marsalkka Mannerheim in äskeisen 60-vuotiskuolinmuiston tiimoilta voisi pohtia Suomen sodan jälkeisiä sotasyyllisyys- ja sotarikostutkimuksia loppuratkaisuineen vertailemalla niitä meille lähimpään vertauskohtaan, Norjaan. Tunnetusti Mannerheim pelkäsi Moskovan pitkää kättä, mutta pelko osoit...

Ihan triviana totean, että Time nimesi vuoden 1938 nimeksi Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitlerin, jonka meriittiinä oli mm. Munchenin sopimus, jossa hän juoksutti seinään koko Euroopan, ja tarkoituksella kiihdytti Stalinin paranoiaa. Nämä vuoden ja vuosikymmenen ja vuosisadankin listat ovat sikä...