Aihetta on kyllä käsitelty lukuisissa kirjoissa., esim. Ian Kershawin Hitler-elämäkerrassa luvuissa "Kanslerista diktaattoriksi" ja "Rajattoman vallan varmistaminen". Tiivistettynä kehityskulku meni suurin piirtein siten, että Hitlerin tultua nimitetyksi tammikuussa 1933 valtakun...

Wikipedian artikkeli maanluonnoista selventää asiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanluonto "Täyden rälssin oikeuksia nauttivat tilat olivat joko sätereitä, rälssikarjataloja tai piiritaloja. Ominaista sätereille oli, että ne erityisen, aatelin oikeuksia suojaavan määräyksen kautta vapautetti...

Hallitsijoiden ja muidenkin nimien kääntämisen taustalla on pikemminkin ollut vanha käytäntö kääntää kaikki etunimet käytettävän kielen mukaiseen asuun. Ruotsiksi kirjoitettaessa käytettiin siis muotoa Gustaf, suomeksi Kustaa, ranskaksi Gustave ja latinaksi Gustavus. Puhekielessä voitiin käyttää Gös...

Tutkin asiaa vielä hieman tarkemmin, ja löysin oheisen artikkelin: Beyond “caution, pragmatism and cynicism”? France’s relations with the Eastern Baltic in times of crisis (1918–1922; 1988–1992) Una Bergmane, Louis Clerc http://ojs.utlib.ee/index.php/EAA/article/view/AA.2016.3-4.03 Seuraavassa joita...

Ehkä Ranska ei enää laskenut mitään Venäjän liittolaisuuden varaan. Bolshevikit olivat solmineet aselevon joulukuun puolivälissä, ja Venäjän tilanne oli muutoinkin sekasortoinen ja sotamenestys jo tätä ennen heikkoa, joten ei ole oletettavaa, että siltä suunnalta olisi ollut odotettavissa merkittävä...

Suomi ei varsinaisesti ollut oma hallinnollinen kokonaisuutensa 1500-1700-luvuilla kuin korkeintaan tilapäisesti (esim. kun joku oli nimitetty Suomen kenraalikuvernööriksi). Periaatteessa maallinen hallinto toimi lääneittäin maaherran alaisuudessa, ja maaherrat olivat puolestaan Tukholman keskushall...

Turun akatemiaan ei varsinaisesti ollut tarkasti määriteltyjä pääsyvaatimuksia. Akatemiaan pyrkivän oli yleensä esitettävä todistus aiemman koulunsa rehtorilta, ja lisäksi oli suoriuduttava suullisesta kuulustelusta. Käytännössä vaatimuksena oli riittävän hyvä latinan taito, että opiskelija pystyi k...

Wikipedian artikkelista "Nimimerkki" löytyy seuraava kirjallisuuslistaus (ellei ole jo ennestään tuttu): Ellilä, E. J.: Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä. 2., täydennetty painos. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1966. Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit. Helsinki: BTJ, ...

Ulkoministeriön sivuilla on Jyrki Paloposken lyhyt artikkeli Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, ja siinä sanotaan seuraavaa: "Suomi oli joulukuun alkupuolella pyytänyt itsenäisyytensä tunnustamista meneillään olleen maailmansodan kaikilta osapuolilta. Ranskan ja Saksan välille syntyi asiasta...

Kysymys on hyvin laaja, mutta yritän vastata lyhyesti. "Grimbergin klassinen teksti on tarkistettu ja ajanmukaistettu tuoreimpien tutkimusten tasalle" on todennäköisesti enemmänkin kustantajan mainoslause. Olen itse vuosien saatossa lueskellut Grimbergin uudempia ja vanhempia painoksia, en...

Etsin vielä netistä vertailukohtaa Toivo Kuulan nuottikirjoituksesta ja löysin seuraavan Kansalliskirjaston Instagrampostauksen Juhlamarssin käsikirjoituksesta: https://instarix.com/media/BKsvDf-D1Ka Kuulan nuottikäsiala näyttää siinä varsin samanlaiselta kuin Nuijamiesten marssin luonnoksessa. Must...

Kyseessä voisi olla jonkinlainen luonnos, sillä nuotit loppuvat kesken, bassolinja puuttuu kokonaan eikä sanoja ole kirjoitettu nuottien yhteyteen. Yläkulman nimikirjoitus on hyvin samanlainen kuin Toivo Kuulan, mikä puhuu sen puolesta, että kyse voisi olla hänen tekemästään luonnoksesta. Jos joku m...

Olettaisin, että reitti Sveitsistä Suomeen olisi voinut kulkea Venäjän liittolaisten Ranskan ja Englannin sekä puolueettomien maiden Norjan ja Ruotsin kautta Tornioon. Torniosta muodostui ensimmäisen maailmansodan aikana vilkas rajakaupunki, jonka kautta kulkivat yhteydet länsivaltojen ja Venäjän vä...

Täydennän aiempaa vastaustani, kun etsin käsiini Keinosen kirjan "Huipulla" ja tarkistin mainitsemani kohdan Koiviston ylentämisestä. Kekkonen ja Keinonen keskustelivat reserviin kuuluvien ylennyksistä uudenvuodenvastaanotolla 1.1.1969, ja siinä yhteydessä myös Koiviston ylennys tuli puhee...

Muistaakseni Yrjö Keinosen muistelmissa "Huipulla" kerrotaan Koiviston ylentämisestä alikersantiksi Keinosen ollessa puolustusvoimain komentajana. Jos muistan oikein, niin juttu meni siten, että Koivistoa ei "kehdattu" ylentää sotamiehestä kuin alikersantiksi, kun hän ei ollut kä...