Roslagen on ollut 1493 muotoa Rodzlagen. Alkuosa vastaa äänteellisesti riittävän tarkasti muotoa roz lainautuakseen ratsuksi ja Ruotsiksi. Vai onko tämä mielestäsi muuta kuin ratsua (laivaa) tarkoittava sana? Miksi hakea noin kaukaa, kun meillä on jo uskottavampi selitys ratsu-sanalle? Ja sen germa...

Roslagenin saaminen ruotsi sanan lähtökohdaksi ei edellytä muuta kuin, että keksii Rodenille sellaisen nimimuodon, jossa ässä esiintyy. Niin helppoa se on. Voi ainakin itse olla tyytyväinen keksintöönsä. Tähän tarkoitukseen sopii 1400-luvun Rodzlagen, joka siis ääntyisi suomen kielessä Rodslagen/Ro...

Nyt ymmärsit väärin: tarkoitin, että miksi heimoisuus periytyisi juuri isälinjaa pitkin eikä mitään muuta geenilinjaa pitkin. Isälinjahan edustaa vanhempien tasossa 50 % geenilinjoista, isovanhempien tasossa 25 %, isoisovanhempien tasossa 12,5 %, isoisoisovanhempien tasossa 6,75 %, isoisoisoisovanh...

Vanhempi Roslagenin nimi oli toinen eli ilmeisesti pidät Ruotsia myöhäiskeskiaikaisena, jolloin venäjän ros oli jo ollut pitkään olemassa eikä niillä siten ole yhteyttä keskenään. Jos pidät ruotsia vanhempana nimenä niin silloin Roslagenin nimi oli Roden/Rothi jne, josta on hankalaa saada ruotsi ja...

Käsittääkseni se on todella outoa, että sanan alun genetiivikin olisi lainautunut ja siksi en uskokaan selitykseen, että Roslagenista tulisi suomen Ruotsi. Toisinpäin kuitenkin tietääkseni toimii eli suomen ruots lainautuu ruotsiin ros ja ehkä rot. Rosvikin nimen alkuosa selitellään ruotsalaisten t...

Ruotsalaiset selittävät tuon nimen alueen vanhemmalla nimellä Rodhi. Se z on kai sitten s-genetiivi kun loppuun on lisätty lagen. Aironlaki kai nimi olisi suomeksi. Viikinkiaikaan alue oli nimeltään Rodhi riimutulkintojen mukaan. Nykyään rodi- ja roti- ja rosi-alkuisia paikannimiä on muutama ja pää...

Tässä sorrut "omaan etymologiointiin", vaikkei valllitsevassa etymologiassa ole mitään vikaa. Suomen ratsu/ratsas-sanue tulee kantasuomen *raccas-asun [rattsas] kautta germaanin sanasta *raidjaz. Mitään suomalaista väännöstä *ruz/roz ei ole ollut, vaan skandinaavinen *rooþrs-vartalo on la...

Nyt kun tulkitsemme keikä olivat Roslagenia asuttaneet Rurikin sukulaiset, niin he olivat maallikon mukaan suomalaisia (siis N1c1-heimo), mutta Häkkisen mukaan he olivatkin germaaneja. Ei suomalaisuutta voi ulottaa taaksepäin ajassa niin, että käsite kattaa vieraskielisiä yhteisöjä. Muutenhan meidä...

Uskon tähän samaan eli Roderik on nimen Rurik vastine. Varhaisemman version uskon olleen Ruzikr, jossa näkyy tämä lakia merkitsevä loppupääte. Se ei näytä mahdolliselta, koska silloin jo kantagermaanissa olisi *z. Nimessä *Hrōþirīk(i)az oli kuitenkin *þ, joka ei liity kehitykseen *z > *R > r. Tuon ...

Häkkisen johtaa geeniväitteensä siitä, että nyky-Ruotsissa on henkilöitä, joilla on sama haplotyyppi kuin Rurikilla. Ei hän tiedä milloin tuo nimenomainen haplotyyppi on Ruotsiin joutunut eikä välitä tietääkään. Hänelle riittää, että sellaista esiintyy myös Ruotsissa, joten hän päättelee haplotyypi...

Håkan Stangin mukaan rus-sanan alkuperä on vepsän sana roč, joka luultavasti näkyy suomen sanassa ruso. Mikäli tuo vepsässä tarkoitti jotain tuleen/kaskiviljelyyn/punaiseen liittyvää olen pitkälti samoilla jäljillä siinä että sana rus kuuluu merkitykseltään samaan sanueeseen. Ratsu oli skandinaavie...

Olet näköjään saanut ujutettua Wikiartikkeliin (http://en.wikipedia.org/wiki/Rurik) mielikuvitusstuotteesi, jonka mukaan Rurikien haplotyyppi kertoo pohjoisgermaanisesta kielestä. Haploryhmä ei sinusta todista suomenheimolaisuudesta mutta haploryhmän alatyyppi muka kuvaa germaanikielisyydestä. Tuon...

Rurik-nimen valtavirtaselitys vaikuttaa pätevältä: se on mm. nimen Roderick vastine, ja kantagermaanissa nimen asu oli *Hrōþirīk(i)az ('rikas kunniassa'). http://en.wikipedia.org/wiki/Rurik http://en.wikipedia.org/wiki/Roderick Uskon tähän samaan eli Roderik on nimen Rurik vastine. Varhaisemman ver...

Ainakin kronikan kirjoittamisen aikaan varjaagia pidettiin siis yleiskäsitteenä skandinaaville (mukaan lukien skandinaaviperäinen asutus Englannissa). Myös Novgorodiin tulleen Rurikin nimi on skandinaavinen (Rørik). Lisäksi kaksi rusiahan omin sanoin kertoi Ingleheimissa vuonna 839 kuningas Ludvigi...

Joo, en voi sanoa olevani ensimmäinen asialla, joskin kylläkin omatoimisesti asiat löytäneenä. Sotien välissä eleli tälläinen hemmo kun Kurt Gerlach joka ihmetteli böömiläisten luostarien etc olevan toisistaan aina 11.1 km, 44.4 km välein jne. Olin toki ollut jonkinlaisella hajulla hänen oivalluksi...