Mutta palkkion vaatiminen museaalisten alojen ammattilaisena tai vaikka alan yliopisto- opiskelijana osoittaisi lähtökohtaisesti heikkoja ammattieettisiä ja moraalisia valmiuksia. Jos palkkiota ajatellaan esim. kulukorvauksena (kuten sormuksen yhteydessä on ehdotettu) niin miksi se sellaista osoitt...

historioija kirjoitti:Kyllä minun puolestani saa palkita, kunhan ei palkita kaksinkertaisesti.

Siinä tapauksessa olet Halisen kanssa periaatteessa samaa mieltä.

Vetehinen kirjoitti:Tuntuvat palkkiot olevan erityisen tärkeitä juuri arkeologeille.

Kuten jo aiemmin totesin, palkkiot eivät mielestäni ole tarpeen. Kyse on ollut koko ajan siitä, että kritiikkisi perusteet olivat kovin huonot.

Minä olen tässä ajatellut luvallisia ja virallisia kenttätutkimuksia ja niistä laadittavia raportteja. Lieneekö muunalaisia Museovirastossa ja muissa alan laitoksissa nähtävänäkään. Inventointi ja uusien kohteiden löytyminen ei ole luvanvaraista toimintaa, sitä saa tehdä kuka tahansa. Kysymys kuulu...

historioija kirjoitti:Vapaat arkeologit ilmeisesti toimivat sopimusten varassa, ja velvollisuudet määritellään niissä, periaatteessa samaan tapaan kuin työssä.

Nyt puheena on tilanne, jossa ei ole minkään sortin sopimusta. Voit vaikkapa unohtaa arkeologit hetkeksi, löytäjä voi olla kuka tahansa.

Luonnollisesti voidaan sopia (lisä)palkkiosta, jos työ ei sisälly varsinaiseen työhön tai tehtävään. Muuten on esimiesten velvollisuutena huolehtia siitä, että alaiset, myös vakinaiset viranhaltijat, ovat jatkuvassa työn touhussa ja tekevät työnsä oikeassa järjestyksessä ja muutenkin tarkoituksenmu...

Eiköhän raportoinnin olisi kuuluttava sille, joka asiaan maastossa perehtyy. Mutta johtajat voinevat osoittaa tai tarjota sitä kenelle tahansa, jopa asettaa tai sopia määräajan. Jos tällainen ei onnistu, jossakin järjestelmässä on vika tai rahat ovat kerta kaikkiaan lopussa. Siinä tapauksessa se vo...

Ymmärrämme kaikki, että on vaikea kirjoittaa tarkastuskertomuksia kohteista, joista arkeologi ei tiedä, mutta liittäessäsi tietämättömyyden lisäpalkkiotoiveisiin annat vaikutelman, että tietoa arkeologeilta voisi löytyä, jos he saisivat lisää rahaa. Nyt yrität laittaa sanoja suuhuni. Vastaukseni ko...

wejoja kirjoitti:No niin, vihdoinkin lähestytään ydinkysymystä, eli kenellä on oikeus arkeologiseen tietoon ja kulttuuriperintöön...? (Halinen 2012).

Tähän on helppo vastata: meillä kaikilla.

historioija kirjoitti:Tässähän lienee kysymys siitä, että jos tutkimusraportin teko kuuluu jonkun työhön tai tehtävään, palkkausmuodosta riippumatta, niin raportti olisi tietysti laadittava mahdollisimman pian.

Entäpä silloin kun se ei kuulu?

Ymmärrämme kaikki, että on vaikea kirjoittaa tarkastuskertomuksia kohteista, joista arkeologi ei tiedä, mutta liittäessäsi tietämättömyyden lisäpalkkiotoiveisiin annat vaikutelman, että tietoa arkeologeilta voisi löytyä, jos he saisivat lisää rahaa. Nyt yrität laittaa sanoja suuhuni. Vastaukseni ko...

Vetehinen kirjoitti:Museovirastossa on kai arkeologeja kuukausipalkalla tai muulla palkkausmallilla.

Toki. Heidän on vaan hieman vaikea kirjoittaa tarkastuskertomuksia sellaisista kohteista, joista eivät tiedä.

wejoja kirjoitti:Tosi on, freelancer ei voi viivytellä raporttejaan sillä työt loppuisivat alta aikayksikön...

Asian ei tarvitse liittyä työtehtäviin millään lailla, kohteita voi tulla vastaan "vahingossa" vaikkapa viikonloppuisin luonnossa liikkuessa.

Vetehinen kirjoitti:Minusta tuo Halisen ajatus on hyvin merkillinen, koska kai arkeologilta voi edellyttää, että hän kuukausipalkkansa vastineeksi tekee tarkastusraportit.

Kaikki arkeologit eivät suinkaan ole töissä Museovirastossa, maakuntamuseoissa tms. saati kuukausipalkalla.

Ymmärrän myös miksi haluat väliin pidentää tai lyhentää mittapistettä tunturienlaelle, jotka kiistatta ovat varmastikin isoja ja laakeita. Laet ovat looginen paikka, koska pisteen on tarkoitus näkyä moneen suuntaan. Kuinka sinä tiedät ne oikeat paikat? Ja millä perusteella 11,1, 16,65 ja 22,2 km mi...