Ylikankaan kirja on täynnä virheitä. Perustavaa laatua on väite, että NL oli luopumassa vakavasta hyökkäyksestä jo 20.6. alkaen ja että panssarijoukkoja vedettiin muka pois jo 22.6. Kokonaan sivuutetaan se, että NL vaati käytännössä ehdotonta antautumista 28.6. Suomelle lähettämässään vastauksessa j...

Muutama kommnetti ilman erityistä tieteellistä tutkumista. Puna-armeijan perusdoktriini oli sodan siirtäminen vihollisen alueelle hyökkäämällä. Siksi sillä oli suunnattomat tykistö-, panssarivaunu- ja lentokonemassat, enemmän kuin koko muulla maailmalla tuolloin oli yhteensäkään. Sotamateriaalista o...

Odotellessa varsinaisten asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta sallittaneen Mannerheimin lyhyt tarkastelu sotilaan näkökulmasta. Ehkä se kirvoittaa ajatuksia liikkeelle? Mannerheimissä on monta kerrosta. Sisimpänä on (suomen)ruotsalainen aatelispoika. Sitten on venäläinen kenraali, joka keisarin arme...

Hyvä kysymys. Materiaalinen tilanne oli suorastaan hyvä. Ilmavoimilla oli ajanmukainen hävittäjäkalusto, noin 150 konetta. Vastaavaa ei ollut aiemmin koskaan. Armeija oli saanut rynnäkkötykkejä ja 15 ajanmukaista panssarivaunua sekä runsaasti muuta kalustoa ja tarvikkeita. Polttoaineesta oli tietyst...

Ralf64 on aivan oikeassa siinä, että NL:n päämäärä oli tuhota Suomen armeija. Ylikangas tuntee erittäin heikosti sotahistoriaa ja rakentaa siksi tapahtumat omien kuvitelmiensa varaan, Mikä ei sovi hänen ennakkoasenteeseens jätetään huomioon ottamatta. Siitä johtuu sotahistorioitsijoiden ja sotilasas...

Toteutumattomiin suunnitelmiin ja jälkikäteen selittelyihin nojaaminen ei selvitä tapahtumien todellista kulkua. Se oli se, että puna-armeijan Suomen armeijan tuhoamiseen ja sitä kautta maan antautumiseen tähtäävä suurhyökkäys pysäytettiin puna-armeijallekin suurin tappioin. Se avasi tien ulos sodas...

Neuvostoliiton sotaopin mukaan taistelun tarkoitus oli aina vihollisen voimien tuhoaminen. Maastolliset tavoitteet olivat sivuseikka. Kesän 1944 taistelujen tavoite oli siis tuhota Suomen joukot Kannaksella ja Itä-Karjalassa. Strategisena tavoitteena oli saada Suomi antautumaan. Mitä sen jälkeen teh...

Tulin ottaneeksi nimimerkin. Ei siinä sen kummempaa. Ylikankaan blogiin ei pääse vastaamaan. Hänen takanaan ovat vahvasti Hesari ja Yle. Upseerin on melko vaikeaa saada mielipiteitä ja kritiikkiä julki. Ylikangas on kirjassaan leimannut eri mieltä olevat asennevammaisiksi ja nimenomaan väärää isänma...

Copyrightin haltija tulee tietoineen julkisuuteen itse valitsemanaan ajankohtana. Äänitteen asioita on pääosin käsitelty edellä. Muutaman lisäyksen voin vielä tehdä. JUkka Lindstedt on siis oikeushistoriasta väitellyt juristi, joka on poikkeuksellisen hyvin selvillä karkuruudesta ja kuolemantuomiois...

Minulla ei ole copyrightia ko. äänitteeseen. Sen ja Ylikankaan blogin perusteella tuon esiin muutaman asian. 1. Ylikangas ei kykene erottamaan teloitettujen ja ammuttujen oikeustaustoja toisistaan. Hän väittää kesällä 1944 teloitetun noin 250 rintamakarkuria. Näistä olisi ainakin 150 salaa ja laitto...

Ylikangas yrittää taas blogissaan johtaa huomiota pois omista järjettömistä väitteistään. Hänen kirjansa ydin on, että henkilötäydennyskeskuksissa teloitettiin salaa ja laittomasti noin 150-160 karkuria. Näin pysäytettiin 10 km päivässä perääntyvät joukot. Tosin niille ei teloituksista edes ilmoitet...

Eräs Ylikankaan perusväittämä on sivulla 293: " Otaksun, että Lappeenrannassa toimi kenraali Heinrichsin käskyä seuraten HTK 1:n yhteyteen perustettu seulontaelin. Sen tehtävänä oli palauttaa siihen halukkaat karkurit joukko-osastoihinsa ja ampua ne, jotka kieltäytusuvät kahdesti toistetusta ke...

Eräänä varmimpana esimerkkinä laittomasta teloituksesta Ylikangas esittää ss. 239-244 sotamies Kalle Koskisen ( jatkossa KK) tapauksen. Lyhyesti: KK karkasi kolmannen kerran yksiköstään 14.6. 44 Kannaksella. Hänet pidätettiin 5.7. Pieksämäelle ja toimitettiin 15.D:n henkilötäydennyskeskukseen 13.7. ...

Majuri Lindgren toimi kesäkuusta 1941 I /JR 47:n komentajana. Se muokattiin uudelleenorganisoinnissa tammikuussa 1942 IV/3. Prikaatiksi. Lindgren määrättiin 26.6. 44 I/21. Prikaatin komentajaksi. 5.8. 44 lähettiupseeri toi JSP:lle paenneen stm Hytin pataljoonan komentopaikalle. Tämä oli paennut jo a...

Dosentti Juha Pohjosen arvion asioita on jo edellä monasti käsitelty. Otan tässä kertauksena niitä lyhyesti. 1. Ylikangas ei ole kyennyt esittämään karkureiden teloituksia "lähes varmoiksi". Ainakin 150 on jäänyt täysin todistamatta muuten kuin kirjoittajan omalla "sisäisellä lähdekri...