Tässä taitaa nyt olla kaksi toiveikasta teoriaa kehissä: joidenkin (tieteen valtavirran ulkopuolisten) suomenruotsalaisten halu esittää, että Suomen etelärannikolla on asunut ruotsinkielistä väestöä mahdollisimman kauan, ja toisaalta taas (yhtä lailla tieteen valtavirran ulkopuolisten) suomenkielis...

Ensin selvennys: Pääasiallinen lähde on Grünthal, mutta lappi-sanan kääntymisen ja lainautumisen aika ja paikka varjagioletuksineen on omani; vaikken voi vannoa, ettei joku olisi sitä aikaisemminkin esittänyt. Kannattaa varmaan unohtaa varjagiselitys, koska jos siinä olisi perää, olisi jossain varj...

Mitäs Klaus sanot näistä paikannimistä, joissa ilmeisesti esiintyvät suomenkieliset sanat päre ja perä ruotsalaisissa paikannimissä? Namn Län Kommun Namntyp 1 Päragubbtjärnen Norrbottens län Jokkmokk Naturobjekt 2 Päragärdet Kalmar län Västervik Naturobjekt 3 Pärakroken Blekinge län Karlshamn Naturo...

Ruotsin kielestä löytyy ainakin 'rusk'=sadesää, kurjasää ja 'ruska'=1.risu, karahka, vitsakimppu ja 2. ravistaa, pudistaa, pyristellä, ravistella. Ruskemossen voi siis olla risusuo tai kurjankelinsuo, tiedä häntä. Eli tämän sanan kohdalla on tarjolla kaksi mahdollista kieltä, ja se ruotsin kieli va...

Olisi outoa, että varjageilla olisi kaksi sanaa samalle väestölle, joten todennäköisintä on se, että varjagien saamelaisista käyttämä finn-sana korvautui suomalaisella sanalla lappalainen. Ei olisi outoa. Monella asialla on kaksi tai useampaa nimitystä. Niitä kutsutaan synonyymeiksi. Etenkin saman ...

En ole koskaan kuullut saati lukenut, että suomalaiset olisivat kutsuneet saamelaisia jollain lappalainen nimeä edeltävällä nimellä, joka on edellytys sille, että suomalaiset olisivat lainanneet lappalainen sanan varjageilta. Ei ole edellytys. Ensinnäkään suuri osa muinoin käytetyistä sanoista ei o...

Wilsonin teoriat ovat saaneet myönteisen vastaanoton suomenruotsalaisissa äärikansalliskiihkoisissa piireissä. Heille on ollut tärkeää osoittaa pitkäaikainen suomenruotsalainen asutus Suomen rannikolla. Siis kuka kiihkoilee? Suomenruotsalaisten joukossa on noita kansallissuuskiihkoilijoita, joille ...

Hitis-Rosalan viikinkiajan kauppapaikan arkeologisten tutkimusten alullepanija ja viikinkikylän perustaja Paula Wilson on syksyllä julkaissut Suomen rannikon paikannimiä käsittelevän kirjan "Röster från forntiden". Hiittisten viikinkikylän turistioppaan Paula Wilson teoksen kaksi arvostel...

Lisäksi Etelä-Suomessa on saamelaisperäisiä paikannimiä, ja paikannimistön todistus yhdessä edellä käsitellyn etnonyymin kanssa sallii meidän käyttävän nimitystä ”saamelainen” jo Etelä-Suomen saamenkielisestä väestöstä. Voidaan myös hyvin olettaa täälläkin juuri saamelaisiin viitatun nimityksellä ”...

ekyto kirjoitti:Ei ole, ennen kuin selität miksi ne selitykset, joihin sinä olet mieltynyt ovat parempia kuin ne, mistä sinä et pidä.

Siksi että niille on perustelut. Katso edellä olevasta.

-

Koska Ruotsista ei ole voitu osoittaa vanhaa uralilaista paikannimikerrostumaa eikä ruotsista vanhaa uralilaista lainasanakerrostumaa, on päädyttävä kohtaan kolme: kielellistä vaikutusta ei ole ollut. Niin. Eikö saman toistamisen voisi jo lopettaa ja esittelisit lappi-sanan germaanisen alkuperän, j...

Sana puka esiintyy mm paikannimissä Pukala (useita), Pukali, Pukaluoto, Pukalus, Pukalussaari, Pukama, Pukamäki, Pukanlampi, Pukara, Pukari, Pukaro. Etymologinen sanakirja ei osaa kertoa mitään pukasta eikä guuglettamallakaan löydy tietoa. Google antaa ensimmäisenä osumana sanalle "puka" ...

ekyto kirjoitti: Ei rusk mikään suomalainen sana ole. Esimerkiksi norjassa sillä on useitakin merkityksiä:

1. lohen vonkale
2. roska, rikka
3. hullu

Olet kai kuullut suomen sanoista ruskea ja ruska?

Ruskemossen = Ruskeasuo

Ruskavorsberget = Ruskavuorenvuori

-

Niitä ei kuitenkaan ole Gotlannissa vaan siellä on aur-paikannimiä. Erikoista ettei Gotlannissa ole tapahtunut muutosta aur->ör. Ei se ole mitenkään erikoista. "Riikinruotsista" diftongit, kuten au, ei, etc. katosivat noin 900-luvulla, ne eivät kuitenkaan kadonneet esim. Ruotsin Jämtlanni...

Miksi se olisi vaikeaa? Onhan jo Suomen paikannimet Aura ja Eurakin osoitettu germaanisella sanalla, ja lisäksi todettu Suomessa asuneen kantagermaaneja. Olisi ihme, jos he eivät kielen lisäksi olisi vaikuttaneet myös muihin paikannimiin kuin edellä mainitut. Miten tuo "kantagermaanien" a...