Ennen sotaa Ranska oli ollut poliittisesti hajaantunut ja kansalaiset kyllästyneet politiikkaan. Ranska oli tavallaan henkisesti lyöty jo etukäteen ja altis alistumaan. Yksi suurimpia syitä tähän olivat ensimmäisen maailmansodan veriuhrit, joita ei haluttu toistaa. Ranskan oma armeija murtui reilus...

Tuohon edelliseen liittyen voisi myös pohtia, että antisemitismi ei ollut Ranskallekaan vieras ilmiö, mikä voi osin selittää myös sitä, ettei Ranskassa sittenkään noussut mitään suuria kapinoita Petain'n hallitusta tai saksalaismiehitystä vastaan. Eero Kuparisen Antisemitismin mustan kirjan mukaan ...

Ketjun otsikko "kolme Ranskaa" kuvastaa varmaan aika pitkälti sitä tilannetta, joka Ranska-nimisen valtion territoriossa 1940-44 vallitsi. Hallinnollisesti etelää johti Vichyn Ranska, joka kutsui itseään Ranskan valtioksi, ja jolla oli myös jotain oikeuksia Saksan miehitysalueella. Tämä o...

Pätkäistään pitkää tekstiä. Edelleen, mielestäni on aivan perusteltua tutkia sitäkin, miten armeijan käytännöt jopa sota-aikana laahaavat järkyttävällä tavalla jäljessä itse tapahtumista, ja miten asiat kaikesta huolimatta käsitellään virallisessa järjestyksessä, meni siinä miten kauan tahansa. Omas...

Valpon puhtaaksikirjoittaja ei ole tiennyt lyhenteen "v." merkitystä sukunimen edessä. Siksi hän (ja näköjään sitten minäkin) on jättänyt sen pois puhtaaksikirjoitetusta henkilötietokaavakkeesta. Hippius kirjoitti niitä anomuksia siellä Palojärven suunnalla. Ainakaan omassa kuulustelupöytä...

Muistelmat on tietystikin kirjoitettu muistiin myöhemmin, sotapäiväkirjoja on täytetty kiireellä "turhia runoilematta." Veikko Palvo Miksi von Hippius? Ainakaan keväällä 1940 Valpon henkilötietokaavaketta täyttäessään ei ole itse käyttänyt "von" etuliitettä sukunimessään. Eikä m...

Ei voida tietenkään enää tyhjentävästi selvittää millaisia motiiveja ja ajatuksia kotinsa jättäjillä oli. Tästä on enintään viranomaislähteitä, joiden tiedot lienevät niukkoja ja rajallisia. Mutta jos tarkastelussa avataan jälkiviisauden tirkistysaukkoja, kuvamme lavenee. En tietenkään kiistä ettei...

Niin, tarkoitukseni oli esittää, että asia ei ollut sellainen itsestäänselvyys kuin se on meille tänään. Tuolloin ei Kainuussa eikä muuallakaan Suomessa ollut luettu vielä yhtään kirjaa talvisodasta. Kaikki evakuoidut eivät tienneet mistä oli kyse siinä mitassa kuin me nyt. Mitä he odottivat ja mit...

Jos Unto Seppäsen Evakkoon on luottaminen (ja käsittääkseni Seppänen toimittajana perusti kertomuksen paljolti tositapahtumiin), Kanneljärvellä kaikki tottelivat juuri ennen sotaa annettua lähtökäskyä - eräälle kaukana asuvalle perheelle unohdettin ilmoittaa lähdöstä. Lähtömääräys kuitenkin perutti...

Muutama perusolettama: Miksi olette niin varmoja, että kaikki "siviilit" olisivat reagoineet siihen tapaan kuin nykyisin kävisi. Sikainfluenssahysteriassa näkyy sotatapahtumien jättämä jälki. Mutta tuolloin ei ollut tietoa millaista sodassa tulee olemaan. Ei vielä eletty media-aikakautta,...

Interposolkaan 2/-40 siirretyiltä siviilisotavangeilta oli kerätty vilja- ja ruokatarpeet pääosin pois, samoin karja ja kotieläimet. Toukokuussa -40 Interposolkassa alkoi liikkua huhuja rauhasta ja kotiutus Suomeen tapahtui hieman sen jälkeen. Veikko Palvo No nyt tuli uutta tietoa. Saisiko vähän lä...

Kun hallituksessa ei riittävän vahvasti uskonut sodan syttymisen niin evakuoitava alue pysyi minimissään, huolimatta koko itärajan pituudelta tulleista siviili- ja sotilasviranomaisten pyynnöistä. Ylimmällä valtiojohdolla ja virkamiehillä ja sotilailla rajalla näyttäisi olleen sama tilanne siinä mi...

Kerrataan vielä. Sodan syttyessä päätösvalta evakuointien aloittamisesta (siis ei pelkästään väestönsiirron osalta) oli sisäministeriöllä. Kun jo sodan syttymishetkellä havaittiin, että komentoketju ei toiminut, ottivat sotilasviranomaiset asian hallintaansa. Tahdin määräsi sotatoimien edistyminen. ...

Evakuointisuunnitelmat oli laadittu vain sotatoimialueen evakuoimiseksi ja maaliskuussa 1940 toimintansa aloittaneen siirtoväen huollon keskuksen johtaja Urho Kekkonen kirjoittaa 10 000 evakosta Talvisodan syttyessä. Joissain kirjoituksissa mainitaan 45 000, joista osa oli palannut takaisin ja jois...

Jaahas. Jalonen ja Palvo näköjään siteeraavat Kämäräistä, joten jospa Kämäräinenkin sanoisi jotakin. Mitä olen omissa kirjoitelmissani sanoa, on ollut se, että puna-armeijan haltuun joutuneella alueella asuneiden siviilien toiminta oli samankaltaista, kuin missä tahansa muussakin toisen maailmansod...