Summamutikassa tekemäni haun ensimmäiseksi osumaksi tuli tämä Savon Sanomien arvostelu "Tampere tulessa 1918" -teoksesta. Mielestäni arvostelun ensimmäiset pari kappaletta viittaavat siihen, että oli kirjan tyyli karnevalisoiva tai ei, yleisö voi kokea kirjan ansiokkaaksi ja helposti lähes...

En ole lukenut Tapio Onnelan siteeramaa artikkelia saatika siinä arvosteltua kirjaa. Kommentoin siten ainoastaan tähänastista keskustelua, en em. artikkelia tai kirjaa. 1) Minkä tahansa sodan karnevalisointi on toki tappamisen sievistelyä. Toisaalta karnevalisoinnin kautta syntyvä julkisuus on väli...

1) Syyni jatkaa tätä keskustelua. Luin Jouko Heynon kirjoittamia kirja-arvosteluja täältä Agricolan foorumilta, ja toisin kuin tässä ketjussa, sain lukeakseni varsin selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä, joista kävi hyvin ilmi, koska arvostelija kommentoi teosta ja koska esitti omia ideoitaan siitä, ...

Vanhojen balttilainojen viestiketjussa 14.02.08 klo 13:10, Jouko Heyno suomenkielen termin "Itämeri" synnystä: Todellisuudessa taustalla on Ruotsin alueen kielihistoria. Itämerensuomalaisten ja pohjoisgermaanien (ja näiden edeltäjien) välinen kulttuuri- ja kieliraja on Ruotsissa sijainnut ...

Tässä vietiketjussa keskustellaan siitä, mistä suomenkielen termi "Itämeri" on peräisin. Olet esittänyt, että termi on nyk. Keski-Ruotsin alueella asuneen suomenkielisen väestön luoma, ja merkitsee sitä merta, joka tämän väestön näkökulmasta oli idässä. Sijoitit tämän suomenkielisen väest...

Jouko Heyno, Tässä vietiketjussa keskustellaan siitä, mistä suomenkielen termi "Itämeri" on peräisin. Olet esittänyt, että termi on nyk. Keski-Ruotsin alueella asuneen suomenkielisen väestön luoma, ja merkitsee sitä merta, joka tämän väestön näkökulmasta oli idässä. Sijoitit tämän suomenki...

Suomen maaperältä löytyvä 1600-luvun saksalainen keramiikka ei tee suomalaisista saksankielisiä. Miten jonkun aikaisemman keramiikan levinneisyys voisi yht'äkkiä kertoa kielisyydestä? Odotin juuri jotain tällaista. Nyt, jos vielä väität, ettei tuo "saksalainen keramiikka" liity saksan kie...

eikä arkeologiasta (arkeologinen jatkuvuus ei vastaa kielellistä jatkuvuutta) Tämä uskomaton väite vaatisi kykkö perustelun Esineitä on saatettu käyttää kielirajojen yli. Esim. Suomen maaperältä löytyvä 1600-luvun saksalainen keramiikka ei tee suomalaisista saksankielisiä. Miten jonkun aikaisemman ...

Joten selityksesi palautuu omaan teoriaasi, jonka mukaan Suomi < Svea = Sviones < Schwaben? Miten se kielihistorijoitsijoiden enemmistö perustelee teoriansa käännöslainasta Östersjön > Itämeri? Olisi ihan vertailun vuoksi kiva tietää, mistä se suuri enemmistö puhuu. :) Milläköhän nimellä karjalaiset...

Tässä toisessa viestiketjussa harhauduttiin pohtimaan sitä, miksi Itämeren nimi on suomeksi Itämeri, kun meri sijaitsee Suomesta katsottuna ihan muualla kuin idässä. Jos asiasta riittää keskustelua, kirjoitathan tähän viestiketjuun, etkä balttilainojen ketjuun! Jos joku osaa antaa kysymykseen Itäme...

Tämä on oikaisu. Tarkoitus ei ole viedä tätä ketjua väärille poluille. Jos Itämeren nimen synnystä vielä riittää sanottavaa, sille voinee keksiä oman ketjun. Ahkera moderaattori voisi kohtuu helposti leikata olennaisen Itämerikeskustelun irtikin... Edit: ainakin Heimskringlassa mainitaan "Läns...

Nimityksen "Itämeri" käytön kulttuurihistoria johtaa alasaksankieliselle ja skandinaaviselle alueelle. Näiden kielten puhujien näkökulmasta Itämeri oli idässä oleva meri. Suomenkielen sana lienee suora käännös ruotsista tai saksasta. En tiedä, koska se on vakiintunut. Juuri tässä ilmenee ...

Onkos mitenkä selvitelty vanhojen baltialaiskielien vaikutuksia suomenkieleen ja suomalaiseen nimistöön? Käsittääkseni tutkimusta on tehty. Itse muistan lukeneeni, että esim. sellaiset tutut sanat kuin mänty, hevonen, sata ja ehkä myös kirves ovat balttilainoja. Suomeakin on veikkailtu balttilaisek...

Öööh... Miten tuo nyt erityisemmin liittyy historiantutkimukseen? Natsi-Saksan ja juutalaisten historian tutkimus on elänyt vastaavien haasteiden kanssa jo 60 vuotta, ja hyviä ja puolueettomia tutkimuksia on saatu valmiiksi. On toki paljon asenteellistakin tutkimusta, mutta tuskin tämä suunniteltu k...

Puhutaan tietyn tieteenalan tutkijoiden "comfort zonesta": alueesta, jolla tieteellisen diskurssin oletetaan liikkuvan, ja aiheista, joista "saa puhua". "Comfort zonelta" voi joutua pois ainakin kahdella tavalla: puhumalla tavalla, jota establishmentti ei pidä tieteelli...