Jokin viime viikon neuvotteluissa siis meni pieleen ja Moskova päätti alkaa vyörytyksen. Kohta ei enää loppua näy ellei tilannetta pian saada katkaistuksijollain tavalla. Selvää on, että Venäjä joutuu luopumaan paljon enemmästä tavoitteitaan kuin vielä talvella olisi uskonut. On pakko keksiä jo läh...

Potemkin asutti tämän kutakuinkin aution maan niillä kuuluisilla kulisseillaan jotta saattoi sanoa siellä sen olevan asuttu, kun keisarinna tuli katsastamaan uusia maitaan. Asukkaita haalittiin kaikkialta, mm. kasakoita, saksalaisia ja serbejä. Venäläiset maaorjanomistajat taas eivät mistään hinnas...

On muistettava, että Venäjän todelliset motiivit eivät ole välttämättä ole sama kuin ne perusteet, joita se käyttää vakuuttaakseen kotimaisen yleisön. Ulkomaalaisista nuo perusteet vaikuttavat absurdeilta, sillä historian perusteella Suomi voisi vaatia luovutettua Karjalaa, Puola Valko-Venäjää ja U...

Kirjasesonkia pukkaa. huomioni kiinnittyi Juhani Suomen "kolmasti kirkastettuun" Talvisodan taustaan . Suomen väitöstutkimus ilmestyi ensi kerran 1973 melkoisen jälkikohun saattelemana, sitten 1989 talvisodan 50-vuotismuistoksi ja nyt kustantajaa vaihtaneena vielä kerran. Juhani Suomi näk...

Toisenlaisiakin näkökulmia on helppo löytää kirjallisuudesta. Lainaan Paasikiven päiväkirjaa: Refl. 10.9.44 : Jos olisi tehty rauha viime keväänä (huhti-toukokuussa): 1) Sodan kulku oli jo silloin selvä ja sotilaiden olisi pitänyt voida se nähdä. 2) Rauha olisi voitu tehdä. Jos Mannerheim , Ryti ja...

Ymmärsinkö ketjun sisällön oikein, että vuoden 1941 ajopuuteorian korvaajaksi on esitetty vuoden 1944 ajopuuteoria, jossa rauhaan päädyttiin ikään kuin olosuhteiden myötä vääjäämättä, vaikka ei oikeasti tahdottu? Eiköhän kyse ole siitä, olivatko Paasikivi ja Kekkonen 1944 rauhantekijöitä ja siihenh...

Historiantutkijoiden kuten tutkijoiden UPI:ssa ja Aleksanteri-instituutissa pääasiallisena työnä on varmaan jatkossakin syytä pitää perustutkimuksen tekemistä. Tämä ei sulje kuitenkaan pois tähän tutkimukseen perustuvaa taustoitusta ajankohtaisiin kysymyksiin, oli se sitten Ukrainan kriisi tai ilma...

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/2505/2324 Kun historiantutkijat ja -kirjoittajat ovat selvittäneet, mitä ja miksi, voidaan tuloksia käyttää ja soveltaa tarvittaviin tarkoituksiin. Historiatieteen pitäisi siis mielestäni tyytyä tuohon perustyöhön, jotta tulokset olisivat yhtenäiset j...

Mutta tiesiväthän "vastakkain" olleiden liittoumien johdot asioiden tilan. Oletettavasti Nato ja Varsovan liitto tiesivät asioiden laidan ja Kylmän sodan aikainen jakolinja sotilailla lienee ollut Pohjanlahdessa. Ehkäpä 6.1963 pidätetty 15 vuotta NL:n hyväksi vakoillut Ruotsin ilmavoimien...

"Ruotsin olisi ollut mahdotonta olla neutraali Naton ja Varsovan liiton välisessä sodassa ja Ruotsin asevoimat olikin suunnattu avoimesti Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan," kirj. tässä http://coldwarsites.net/country/sweden Kylmän sodan historiasivulla. "NATO-suhteet olivat Ruotsin h...

Vakavia rauhantunnusteluja tehtiin myös keväällä 1944, jolloin suurhyökkäyksestä ei tiedetty mitään. Ilman Mannerheimin myötävaikutusta niihin ei olisi voitu ryhtyä Toisenlaisiakin näkökulmia on helppo löytää kirjallisuudesta. Lainaan Paasikiven päiväkirjaa: Refl. 10.9.44 : Jos olisi tehty rauha vi...

Jos salaliittolaisten olisi onnistunut tehdä rauha, Suomi olisi ollut täysin NL:n armoilla. Toisaalta rauhan teon onnistuminen oli epävarmaa, sillä edes Englanti ei ollut ennalta sitoutunut siihen. Jos salaliittolaiset olisivat 20.7.1944 onnistuneet, seurauksena olisi ollut sisäisesti luhistuva Sak...

Kirjoitukseni katosi. Erfurth totesi 20.7.1944: "Surullinen päivä", saatuaan okw:n kautta illalla uutisen Hitleriä vastaan suunnatusta attentaatista ja vallankaappausyrityksestä. Kumpaa Erfurth lienee sitten mielessään tarkoittanut, onnistumista vai epäonnistumista? Ja mitenkähän onnistune...

Ja itse tapahtumahistoriasta: Helmikuun 29. päivänä 1944 eduskunnan suljetussa istunnossa rauhanehtojen hylkäämistä vaatinut vähemmistö (80) oli niin suuri, ettei hallitus katsonut voivansa hyväksyä NL:n asettamia ennakkoehtoja. Nyt Paasikivi vetosi Mannerheimiin. Apunen & Wolff 2009 : "Ai...

Professori Juhani Suomi onkin hiljan kirjoittanut (Kanava 3/2014): Mutta tultuaan valituksi tasavallan presidentiksi Mannerheim ei pitänyt enää mitään kiitettä rauhankontaktin aikaansaamisella, Suomelle vastasi Jaakko Itälä Kanavassa 4/2014: Ammattimiehelle uskomaton virhe Suomelle sattuu hänen kom...