Tänään tulee TV-2:lta klo 22:05 Mauno Jokipiin tutkimuksiin perustuva tunnin mittainen dokumentti jatkosodan synnystä otsikolla Soutaen vai ajopuuna. Viime tiistaina aiheena oli Panttipataljoona. Ohjelma oli yhtä sujuva ja täysipainoinen katsoa kuin Jokipiin kirjat ovat lukea. Tiedä vaikka tulisi uu...

Emma-Liisa viittasi jo Haavikkoon. Minä palaisin puolestani suurhyökkäystä edeltäneeseen tiedustelutilanteeseen. Haavikko syyllistää ankarasti Airon selkeiden ja varoittavien tiedustelutietojen "hämärtämisestä" ennen Päämajaan toimittamista. Liikehdintä tulkittiin jokakeväiseksi aktiviteet...

Paavo Haavikko kirjoitti v. 1999 Päämaja -kirjassaan Viipurin puolustajien epätavallisen suuresta kadonneiden määrästä, vaikkei varsinaisia taistelujakaan käyty. Hän epäilee erityistuomioistuinta ja todisteiden hävittämistä kuten Ylikangaskin ja pitää juuri todisteiden täydellistä puuttumista todist...

Siteerasin aikaisemmin Haavikkoa muistinvaraisesti ja lainaan tuota kohtaa nyt suoraan, ettei asia saisi virheellistä luonnetta. Haavikko viittaa Jokipiin Jatkosodan synty -teoksen sivuille 295-296, jossa on Airon muistio, joka Mannerheimin mukaan on ollut "sisärenkaan" tärkeässä neuvottel...

Kannattaa muistaa, että myös Ruotsi oli jonkin aikaa hyvin myötämielinen Saksalle. Sen tilanne oli kuitenkin merkittävästi Suomea helpompi. Se oli silti lähellä joutua Saksan hyökkäyksen kohteeksi 1942. Paavo Haavikon Päämaja -kirjassa on maininta, että kun Ruotsi torjui 163 D:n kuljettamisen jälke...

Voihan sen kuvitella saksalaisten harmin, kun suomalaiset kääntyivätkin Syväriltä pohjoiseen eivätkä lounaaseen. Mutta eikös talvisodan jälkeen, kun Laatokka jäi NL:n sisäjärveksi, Suomen pitänyt luovuttaa siellä oleva laivasto. Uuttakaan ei oikein voitu kuljettaa, kuten keskustelu italialais-saksal...

Ratkaisu oli ilmeisesti enemmän sotilaallinen kuin poliittinen, koskapa M vaikutti siihen erouhkauksellaan. Sen episodin yksityiskohdista ei minulla ole tarkkaa tietoa eikä siitäkään, miten tässä yhteydessä liiasta myöntyväisyydestä moititut (hallituksen jäsenet) olivat sitten ajatelleet jatkettavan...

Arvostan puolestani Jyrkisen neutraalia otetta. Tässähän on tarkoitus keskustella siitä, oliko oikeasti olemassa vaihtoehtoa, ei arvostella toteutunutta. Vaikea uskoa, että Saksa olisi Suomea luovuttanut kokonaan NL:n intressipiiriin takaisin eikä NL:lla olisi ollut syytä vaatia Suomea internoimaan ...

Minua onkin askarruttanut se, että luovuttiko NL jotenkin otteensa Suomesta sen jälkeen kun Molotov ei onnistunut marraskuussa 1940 saamaan lupaa hoitaa loppuun Suomen kysymys. Olisiko Suomen siirtyminen NL:n etupiiristä Saksan etupiiriin tapahtunut juuri tuolloin ja NL luovuttanut tosiasian edessä ...

Asiaa on käsitelty myös säikeessä "Jos emme olisi liittoutuneet Saksan kanssa 1941". Kun kirjallisuudesta ei tunnu löytyvän keskustelun pohjaksi ajatusmallia, jossa Suomelle olisi osoitettu toteutuneesta poikkeava toinen tie, Janssonin esittämän pohjalta voi ainakin yrittää. En tarkoita ny...

Ajopuuksi voidaan kutsua maata, jonka päättäjillä on käytännössä vain yksi vaihtoehto. Tässä mielessä Suomi oli ajopuu. Olen nyt useampaan kertaan lukenut Heikki Janssonin kommentit aikaisemmin käytyyn keskusteluun otsikolla "Suomen ja Saksan voimasuhteet 1941" ja minusta niitä voi pitää ...

Näistä radoista on kirjoitettu hyvin säästeliäästi. Uuksu - Mäkriä -rata on aivan normaali leveäraiteinen ja se on nykyään Venäjän rataverkkoa sen jälkeen, kun viimeinen pätkä rataa ja Syvärin ylittävä silta ovat valmistuneet. Sitä liikennöi nykyisinkin yksi junapari vuorokaudessa Lotinanpelto - Jän...

Kiitokset Veikolle vihjeestä! En lapsena saanut pienoisrautatietä, vaikka olisin halunnut. Siitäköhän tämä kiinnostus ratoihin johtuu. Wikipediassa on hienoja kuvia nimellä Ylä-Syvärin kenttärata.

Ilmo Kekkonen mainitsi omassa säikeessään rautateiden merkityksen, joten otan vielä esille Suomen vuosina 1942-43 rakentaman, 110 km pitkän Uuksu-Mäkriä -radan. Sen on melkoinen satsaus, jos aluetta ei aiottu pitää, mutta kauaksi menneen armeijan huollon takia ilmeisen tarpeellinen. Wikipedian mukaa...

UKK:n kaunistelematon puhe Ruotsissa v. 1943 antaisi ymmärtää, että Suomi oli saavuttanut tavoitteensa, mutta Saksalla homma on pahasti kesken. Eiköhän usko myötäsotijan kykyyn hoitaa osuutensa niin pohjoisessa kuin isolla rintamalla lopahtanut ja saanut suomalaiset vetämään liinat kiinni. Hannu Rau...