No mitenkähän suureen henkilökohtaiseen vaaraan Arthur Harris ja Viski-Winnie joutuivat määrätessään vaikkapa tuon Dresdenin pommituksen? Mitä tulee Puna-armeijan käytökseen, kannattaa lukea vaikkapa J. O. Hannulan "Maailmansodan historia", jossa on kuvauksia venäläisten käyttäytymisestä s...

Wikipedia, tai oikeastaan roskapedia, on täysin epäluotettava lähde. Tarkistin mitä kirjoittivat Jumo 213:sta, täyttä huubaa alusta loppuun (vetäisty suurinpiirtein suoraan Jane´sin v. 1946 painoksesta). Ne jotka vaativat Saksaa antautumaan jo 1944, ovat uskomattoman naiveja. Ei vihollinen ollut Hit...

Ei mennyt pitkään kun joku oikeaoppinen tempaisi esiin R-kortin eli itseruoskinnan suomalaisten "järkyttävästä" "rasismista". Ihmettelen miksi nämä maailmanparantajat vinkuvat rasismaista maassa, jossa valtaväestöstä poikkeavan värinen voi suurimmassa osassa maata tallustella mis...

Juuri tämä on ongelma: eri kulttuureissa on merkittävästi erilaiset moraalikäsitykset. On ihan turha väittää, että vaikkapa keskivertosuomalaisen ja keskivertokiinalaisen moraalinäkemykset ovat samat. Siksipä moralisoimaton historiakirjoitus välttää tämän hetteikön.

Miten puolueettomuus saavutetaan? Ennenkaikkea olemalla moralisoimatta ja antamalla kaikien osapuolten näkemyksille tilaa. Mitä tulee rahoittajien painostukseen, niin esimerkkini ei ole Suomesta vaan Saksasta, jonka virallinen sotahistoria DDRiZW ja etenkin sen Neuvostoliittoa koskevat osat ovat ait...

Jos tarkoituksena on tehdä laadukas tutkimus, lähdeaineiston saatavuus on taatusti merkittävä tekijä. Ajatellaanpa vaikkapa aihetta "GKO:n toiminta toisessa maailmansodassa". Jos tekijällä ei ole pääsyä venäläiseen arkistomateriaaliin, niin tuskinpa hän kovinkaan perusteellista tutkimusta ...

Millä perusteella aiheen valinta on ensisijaisesti moraalinen valinta eikä esim. henkilökohtaisen kiinnostuksen tai lähdeaineiston saatavuuden perusteella tehty valinta?

Moralisoinnin välttäminen on todella helppoa jos vaan tahtoa löytyy eikä oikeaoppisten laumojen riekunta pelota.

Juuri niin kuin Tylsimys sanoi. On aika huolestuttavaa tasapuolisen historiakeskustelun kannalta, jos aiheen legitiimisyys riippuu internetin hakukoneen osumalistasta, niin kuin apatiitti antaa ymmärtää. Oikeastaan Dresdeniä parempi esimerkki etenkin amerikkalaisesta ajattelusta siviilikohteita (sii...

Mitä sitten? Kokkeloipa "holocaust" ja valtaosa osumista johtaa juutalaisjärjestöihin ja muihin vastaaviin joitten olemassaolo (=rahoitus) vaatii kolohaustirummun jatkuvaa pieksämistä.

Voi voi. En tiedä sinusta, mutta ainakin meikäläisellä herää epäilys, jos viittauksia näihin kuuluisiin raivokohtauksiin löytyy etupäässä Hitlerin vastaisesta muistelmakirjallisuudesta (=oma lehmä ojassa) eikä esim. kokouspöytäkirjoissa taikka alkuperäisissä päiväkirjoissa. Ts. kun joku on kuollut j...

Sotilasaikakauslehdessä oli muuten äskettäin arvostely Dresdeniä koskevasta uudesta entisen DDR:läisen kirjoittamasta kirjasta. Arvostelu oli positiivinen.

Olikos Hannu Miettusella lähdeviitteitä tuohon "silmittömään raivokohtaukseen"? Tuntuu olevan jokin pakonomainen tarve monellakin taholla viitata silmittömiin raivokohtauksiin huolestuttavan köykäisellä lähdepohjalla.

Toivottavasti Arnstadt soveltaa samoja standardeja oman maansa suhteisiin intiaanien murhaajien (USA) kanssa.

Klaus, ko. arvostelun on kirjoittanut ye-eversti Sampo Ahto. Hän on myös kirjoittanut parhaan suomenkielisen esityksen Lapin sodasta (Aseveljet vastakkain, Kirjayhtymä 1980).

Tylsimys, eikö Jyväskylän kirjastoissa ole ko. lehteä? Siilinjärvellä ja Kuopiossa on ainakin. Joo, kyseessä oli tapaus Schörner, joka Jokisipilän mukaan teloitutti populaa "liukuhihnalta". Ahdon mukaan sodan jälkeen saksalainen tuomioistuin tutki hänen määräämänsä teloitukset ja huomasi h...