Voidaan siis verrata vain Joupen mainitsemaa (itä!!!)skandinaavia ja SU kantakieltä. Eipäs nyt innostuta huutomerkkaamaan. "-itä-" tarkentaa tuossa kontekstissa vain sen, että kyseessä on muoto jossa umlautia ei näy. Länsiskandinaavissa a:n tilalla oli syntynyt tai säilynyt pyöristetty ke...

Bartleby mainitsee "Old Norse *lagu, lag-", jonka se johtaa muodosta "Germanic *lagam". Loppu-m on yksikön neutrin varhainen protgermaaninen nominatiivi-/akkusatiivi-pääte. Muinaisskandinaavin "lagu", josta englannin laina lähtee on saman originaalin myöhemmän edustaja...

Antamiesi linnkien esityksistä taas on todettava, että ne ovat oiva esimerkki tukemaan toisaalla esittämääni, että historia on tärkein oppiaine, juuri lähdekritiikkinsä ja metodiikkansa takia. http://www.bartleby.com/61/roots/IE268.html Tässä esitetty on yksinkertaisesti ja vastaansanomattomasti ep...

ile kirjoitti:Jouppe, tuo jälkimmäinen linkki ei johda minnekään. Onkohan siinä jokin pielessä, vai onko pdf poistettu hiljan?

-ile

Korjasin linkin. Kyseessä on erittäin kiinnostava artikkeli fennisteille ja suorastaan uranuurtava saamen kielen historiasta kiinnostuneille.

Mistä on peräisin suomen sana "tarve"? Islannissa sen vastine on "þörf", joka ainakin maallikosta näyttää vähän samalta, kun taas ruotsin ja norjan vastine "behov" ei näytä. http://en.wiktionary.org/wiki/%C3%BE%C3%B6rf Kyllä islannin sana on edustettuna myös ruotsissa,...

Vetehinen : Siika kalan nimi on toisaalta balttilainen laina. Lähteenä muistaakseni Häkkinen. Ruotsissa sig/sik mainitaan sen sijaan slaavilaiseksi lainaksi, tai balto-slaavilaiseksi. Venäjäksi siika on sig, bulgariaksi chudski sig = tsuudien siika (viittaa ilmeisesti Peipsjärveen, joka on Chudski ...

Henrik: Ollijii: Onkos mitenkä selvitelty vanhojen baltialaiskielien vaikutuksia suomenkieleen ja suomalaiseen nimistöön? Alkuun pääsee: - Häkkinen, Kaisa 1990: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. SKS. Ehkä myös (en ole lukenut): - Häkkinen, Kaisa 1996: Suomalaisten esihistoria kielitiete...

Ilmeisesti kansainvaellusaikanakin on ollut v. 535-536 tulivuorenpurkauksesta aiheutunut kylmä jakso: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos_535-536 Kiitos erittäin mielenkiintoisesta linkistä. Voi olla, että juuri tuon ajan mahdolliset katovuodet sopivat paremmin muinaisskandinaavien "fi...

Omistan Tietolipas sarjan pokkarin nro 180 "Ennen, muinoin; Miten menneisyyttämme tutkitaan" Toimittanut Riho Grünthal. Matti Eronen kirjoittaa tässä kirjassa artikkelissaan "Ilmaston vaihtelut jääkauden jälkeen" siitä, miten 90-luvulla kerättiin Lapin metsärajavyöhykkeen järvist...

Miksi sen pitäisi olla juuri ruotsinkielen puolella? Muinaisskandinaavissa esimerkiksi puu näyttää olevan viðr. Käsittääkseni ð vastaa kutakuinkin th-äännettä. Ehkä suomessa tuosta on säilynyt h-äänne, toisin kuin englannin sanassa wood, missä se on muuttunut d:ksi? Mistähän muuten paikannimi Vermo...

Suomeksi ruotsin lind on lehmus. Onko muunnos lim <-> lehm mahdollinen jompaan kumpaan suuntaan? Ei ole. lehm- antaisi => lem- (tai läm- ), ei ** lim- Vertaa Vehmaa on ruotsiksi Vemo [veemu]. http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/ortnamn4.html Mistä tiedämme, että Vemo on johdettu Vehma...

Suomeksi ruotsin lind on lehmus. Onko muunnos lim <-> lehm mahdollinen jompaan kumpaan suuntaan? Ei ole. lehm- antaisi => lem- (tai läm- ), ei ** lim- Vertaa Vehmaa on ruotsiksi Vemo [veemu]. http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/ortnamn4.html lim antaisi => liim- (ennen keskiaikaista v...

Ruotsiksi sekoittumista ei näytä tapahtuneen: http://runeberg.org/svetym/0498.html Mistähän nimi Linné tulee? Tuossa linkissä mainittiin Linne kalkhamn. Limhamnista sama teos sanoo: http://runeberg.org/svetym/1355.html Linné använde dock, utom Kalkhamn, även namnformen Limnhamn Voisiko Limn muuttua...

Ruotsissa on paikka nimeltään Lindesberg, missä on Lindbo niminen kalkkikivikaivos: http://www.geology.neab.net/minerals/hornblen.htm Kuitenkin Wiki väittää Lindesbergin nimen olevan peräisin linden-puusta: http://en.wikipedia.org/wiki/Lindesberg Uskoisin jollain menneen puut ja kivet sekaisin. Eng...

Yhteenvetona tähän astisesta, että aika paljon löytyy todennäköistä itämerensuomalaista paikannimistöä Ruotsista. En ole vielä nähnyt mitään tällä palstalla esitetyn, jossa olisi käsitelty mitään muuta kuin pintapuolista samannäköisyyttä. Kaipaan edelleen argumentaatiota, joka olisi asetettu ruotsa...