Kiitoksia jatkuvuus vs. jatkuvuusteorian selvennöksellä. Ja muustakin. Yamna ja kuoppahautakulttuurilla tarkoitan nuorakeraamisen ajan edeltäjää. Näillä lienee kulttuurinen yhteyskin ja aika laaja esiintymisalue. Ei varmaankaan yhden kieliryhmän sisäinen? Jos hyväksytään, että suomalaiset ovat oppi...

Indo-iranilaisten sanojen lainautumisen pääsyyksi arvelen heiltä opittuja elinkeinoja, karja- ja maataloutta sekä uskontoa tämän mukana. Esim. saamenkieleen on lainautunut aivan eri sanoja kuin suomenkieleen. Siis myös elinkeinon ja uskonnon, ei pelkästään sijainnin, avulla voidaan selittää lainoje...

Minulla ja Jaakko Häkkisellä näyttää olevan perustavanlaatuinen käsitysero asutuksen vaiheista Pohjoismaissa ja Baltiassa. Olen ulkomaalaisista (skandinaavisia) lähteistä lukenut näistä idästä tulleista kulttuureista, Suomessa asuneiden naapureita, myös indo-iranilaisia vaiheita. Jos ne pitävät pai...

Miksi ruotsalaiset eivät käyttäisi adra / edra johdannaisia jokien nimistä, jos kontaktien jatkumo olisi, vaan käyttävät joki (å / ahva jne) nimeä? Entäpä, jos Aura onkin monikon åar tms. johdannainen (tällainen monikko on)? Ei ollut mitään kielijatkumoa, vaikka kontaktit jatkuvia olivatkin. Tänne ...

Paikannimistön kannalta muodot Eurankylä tai Aurankylä tai vs. on olennainen vaatimus (ajatuksesi kannalta). Eivät tietenkään ole! Mihin ihmeeseen perustat omituisen väitteesi? Germaaninen selitys edellyttää, että Eura ja Aura olivat alkuaan joennimiä, siinä kaikki. Asutusnimi voi aivan hyvin olla ...

(jatkoa edelliseen, tämä unohtui) Nominatiivi - genetiivi esimerkki: - Lahdenkylä on nimikeksintö lahden rannalla olevalle asutukselle, asutusnimi. Näitä on reilut 20 kpl maantieteellisesti rajatulla alueella. Ainakin yksi näistä on nykyisin Lahti (Lahden kaupunki, Lahtis (by)). Taipuu lahti-lahdes...

Kiitoksia taas. En missään vaiheessa ole esittänyt, että Suomessa olisi elänyt indo-iranilaisia, vaan että on heidän kielestänsä lainasanastoa, joka näkyy paikannimistössä. Okei, kiitos selvennyksestä. Sitten en ihan hahmota tavoitettasi... Eli kun kantauraliin on Keski-Volgalla lainattu sanoja, ja...

Kiitoksia Jaakko Häkkiselle vastuksesta. En keksi kielihistoriaa omasta päästäni, vaan olen ne lähteistä lukenut. Jos olen lukenut virheellistä tai vanhentunutta tietoa, niin kiitos oikaisusta. Myös ajoitukseni varmaan ovat pielessä, mutta näitä s -h muunnoksia on paikannimissä, mm. Oksjärvi, Ohlen...

jatkoa::: s-h muunnos esiintyy myös kantasuomen kielen ja nykysuomen välillä. Ei todellakaan, olet ymmärtänyt jotain väärin. Ks. edellinen viestini. Hollolan murteen diftongit tekevät esim. pitie, menie, tulie vaikeuttavat vanhojen kielien arviointia? Ei vaikeuta, diftongit ovat selvästi myöhäsynty...

Eura -sanalla on skandinaavisen kielen olemassa oleva vastine Ören (luoto, tavanomaisesti merkitys luonnollisesti äyri), siis Euransaari. Eura ja miksei Aurakin, voisi tarkoittaa myös "äyrinmaata" (jolloin ören - oura -aura?). Näillä alueilla on vanhimmat ruotsalaisten verottamat maat. Lö...

Ymmärrän, että Euranniittu - vs. niitty u-y on eri asia, kuin ensimmäisen osan hypoteettinen vokaalin muunnos, mutta murteissa tai kielihistoriassa esiintyy muitakin, esim. Evattu - Evätty. Lisäksi Eura taipuu kuten asutusnimet Eura - Eurassa. Käsitykseni mukaan Euran kk on vesi- ja maaväylän riste...

(Eura), Kuinkahan germ. eyrr (äyrä) kääntyisi saamenkieliin, joissa ei kaiketi ole ollut y-vokaalia? Paikannimistössä eura- ja äyränimet ovat usein (ranta)töyräitä ja keskenään samanlaisia paikkoja, joten tällaista voi epäillä. Konsonantin edellä *y on korvattu lainasanoissa saamen v:llä. Mitäs Eur...

Vokaalimuunnoksesta, eura - äyrä vrt. keuru - käyrä. Mitä todisteita on ylipäätään siitä, että nuo eri vokaaliasut liittyisivät mitenkään toisiinsa? Et voi vain päättää sitä. Kuten sanottu, suomen murteiden äännehistoriassa ei ole tapahtunut noiden vokaaliyhdistelmien sekoittumista, joten niillä ei...

...jatkoa: Arrajärven nimiryppäässä Nastolassa on Arrastie, talonnimi, joka on otettu käyttöön isojaon 1800 jälkeen, välillä myös Arraste. On Immilästä Artalahteen johtaneen polun (tien) päässä. Entinen Ardaslahdenkallio on nykyisin Arrastienvuori. Arrastie on taivutettu kuten Merrasjärvi Nastolan ...

Teuvo Hahl-Marjakorven kirjassa "Jäämeren tarinoita" (WSOY, 1984) on sivuilla 135 -138 noin sadan sanan sanaluettelo "Ruijalaista arkisuomea". Luettelon toinen sana on "aure", joka ko. kirjoittajan mukaan tarkoittaa taimenta. Tuosta pääteltynä: Aurajoki = Taimenjoki? T...