I maailmansota jätti Ranskaan mitä ilmeisimmin todella syvät arvet. Syvemmät kuin vapaussota / kansalaissota / sisällissota Suomeen. Tuolloin Ranskan suurvaltamaailma järkkyi perusteellisesti, kun sen avuksi tarvittiin brittien lisäksi vielä USA:kin. Ranskalaiset eivät enää voineet katsoa olevansa a...

Eihän Suomea vastaan ollut koko puna-armeija. Eikä Saksa hyökännyt Maginot-linjan kautta vaan kiersi sen. Ranskan maasto sopi salamasotaan, eikä perääntymistilaa ollut kuten NL:ssa. Omassa viestissäni yritin kuvata lyödyn maan kansalaisen tuntoja, josta seurasi miehityksen alisteinen hyväksyntä val...

Ennen sotaa Ranska oli ollut poliittisesti hajaantunut ja kansalaiset kyllästyneet politiikkaan. Ranska oli tavallaan henkisesti lyöty jo etukäteen ja altis alistumaan. Ranskan oma armeija murtui reilussa kuukaudessa mikä on tuntunut raskaalta epäonnistumiselta ja vaikuttanut masentavasti kansakunta...

Vielä viimeinen tässä yksinpuhelussani. Sotakorvaukset Sotakorvausasia veti vyön kireälle. Zdanov Paasikivelle: "Tämä on poliittinen asia. Tämä Suomelle edullisempi kuin sodan jatkaminen. Tämä Stalinin oma päätös..." Paasikiven kysyttyä, että "...antaako Sovjet myös meidän ostaa vuode...

Minä ajattelin De Gaullen Ranskaa ja Saksan peukalon alla olevaa Ranskaa, mutta tuo kolmijako on kieltämättä tarkempana parempi. Oli mielessä jokunen kohtaus hiljakkain esitetystä D-Dayn valmisteluja kuvanneesta elokuvasta. Aika-ajoin olen ihmetellyt, että kuinka Saksa kykeni pitämään Ranskaa ottees...

Lienee käytännössä mahdotonta vetää raja "aidon" ja "epäaidon" liiton välille. Oman edun tulkinta riippuu siitä kuka osapuoli sitä tulkitsee. Rajanveto on ilman muuta subjektiivista. Arkipäivän elämässä voidaan yleensä todeta että "on liitto" tai että "ei ole liit...

Liittolaisuus käsittää toiminnan yhteisen päämäärän hyväksi; Suomi alkoi hyvin aikaisessa vaiheessa käydä sotaa omien päämääriensä hyväksi. Tämän määritelmän mukaan NL ja länsivallat eivät olleet liittolaisia. Puhumattakaan Ranskasta, joka de Gaullen mukaan "vapautti itse itsensä"- Ensimm...

Aivan samalla tavalla suomalaisilla ei ollut mitään epäilyksiä katkaista sen alkuperäisen Murmanskin radan. Vasta sodan aikana selvisi, että oli rakennettu toinenkin haara, ja sen katkaisematta jättämisestä pidettiin sodan jälkeen paljon melua. Argangelin radan olemassaoloa on ihmeen usein pidetty ...

Ribbentrop-sitoumus hyödytti Saksaa kahdella tavalla: 1) se nöyryytti Suomea ja osoitti sille sen oman paikan ravintoketjussa ja lisäksi 2) se jyrkensi Nliiton ja lännen suhtautumista Suomeen minkä Saksa saattoi laskea vaikeuttavan Suomen rauhanpyrkimyksiä. Nämä olivat Saksalle täysin toisarvoisia ...

Liitot eivät ole pyyteettömiä. Tarkoitukseni oli sanoa, että aidossa liitossa yhteinen asia ohjaa toimintaa ja sivuseikat ratkaistaan pääasian, ei ahtaasti tulkitun oman edun kautta. Saksalla ei ollut identtiset päämäärät tai intressit minkään liittolaisensa kanssa. Se, että ne suostuivat yhteistyöh...

Syvärile asti riitti kansallinenkin päämäärä, mutta siitä yli oli ehkä yhteistä, laajempaa sodankäyntiä, jossa Saksan tavoitteet korostuivat. Suomalaisten eteneminen Syvärille toteutti suomalaisten omaa etua (eli työntää rintamalinja kauas Suomesta), mutta se myös toteutti yhteistä suunnitelmaa (kä...

Kyllä kommentoida voi, vaikka ei olisi kirjaa lukenutkaan. Juutalaiskysymys 17.3.43 10) Ehrnrooth : Juutalaisten kansalaisoikeus. Valtiollinen poliisi ei ole halunnut juutalaisia Suomen kansalaisiksi. [Edellinen sisäministeri Toivo] Horelli ollut samalla kannalla. Kasaantunut hakemuksia. Ehrnrooth o...

Jokisipilän väitöskirjan keskeisimpiä tutkimustuloksia on se, että 1944 sopimus olisi ollut pelkkä ulkoministeri Ribbentropin oma irtiotto, kuten sopimuksella kiristämiset aiemmin, keino saada takaisin menettämäänsä valtaa. Vastaavasti Hitlerille se ei ollut tärkeä, vaan hän olisi halunnut jatkaa e...

... voihan olla, että yhteiskunnalliset epäkohdat, korruptio ja ympäristöongelmat käristyvät niin pahasti ja nopeasti, että maassa syntyy jonkinlainen yhteiskunnallinen kriisi. Väkivaltaisuuksien syntyä voisi hyvinkin edesauttaa esim se, että maassa on 24 miljoonan miehen ylijäämä, eli näin monta m...

Miten sovitat yhteen Blücherin vaatimuksen liittosopimuksesta ja toisaalta oman käsityksesi siitä, että erityisesti Saksa mielsi asian siten, että Suomi jo oli sen liittolainen? Sitä ei ollut tarpeen eikä tapana mainita. Totean, että jos liitto olisi katsottu olemassa olevaksi ja se olisi vain halu...