Historiallisen Aikakauskirjan ensimmäinen numero menee tänä vuonna painoon varsin poikkeuksellisissa tunnelmissa, kun COVID-19 -pandemia on jotakuinkin sulkenut yliopistot ja siirtänyt niin akateemiset työntekijät kuin opiskelijatkin etäyhteyksien pariin. Nähtäväksi jää, miten pitkäaikaiset jäljet u...

Kirjassaan Samaan aikaan – Suomi ja maailma 1968 Henrik Meinander viittaa muun muassa väitöskirjaani ” Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia.” Sukupolvihegemonian kriisi 1960-luvun suomalaisessa kulttuurissa [1.] ja kirjoittaa: ”Marja Tuominen ja Matti Virtanen ovat kuvanneet [Vanhan Ylioppilastalon] ...

Näkökohtia Diplomatarium Fennicum -tutkimustietokantahankkeen toteutukseen Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 3/2019 tutkijat Olli-Pekka Kasurinen, Lauri Leinonen ja Sanna Supponen esittelevät Diplomatarium Fennicum (DF) -verkkopalvelun toteutusta ja sen toiminnallisuuksia. [1.] Tämä Kansallisa...

Vastine Miikka Voutilaisen Nälkävuodet 1867–1868 -teoksen ”Suomen voi ei kelpaa kuin kärrynvoiteeksi”- artikkelia koskevaan kritiikkiin Miikka Voutilaisen Nälkävuodet 1867–1868 -teokseen kohdistuvan kritiikin (HAik 2/2019) mukaan vertailevan kansainvälisen kulman puute on jokaisen artikkelin heikkou...

Keskeisenä hollantilaisen kulttuurihistorioitsija Johan Huizingan (1872–1945) nimen ja merkityksen korostajana oli Suomessa jo 1940-luvun alusta mentorini Eino E. Suolahti, ja Historiallisen Aikakauskirjan (3/2019) artikkelissa ”Sata vuotta Keskiajan syksyä”, kirjoittajina Sakari Ollitervo, Teemu Im...

Tätä kirjoitettaessa takana on viidennet valtakunnalliset Historiantutkimuksen päivät, joiden järjestämisessä kunnostautuivat Oulun yliopiston historian ja arkeologian oppiaineet yhteistyössä Suomen Historiallisen Seuran kanssa. Historiantutkimuksen päiviä on järjestetty vuodesta 2010, ja tämänvuoti...

Historiallisen Aikakauskirjan numeron 2/2019 teemana oli kaupunkihistoria. Johdantoluvussa Tanja Vahtikari, Matti O. Hannikainen ja Samu Nyström esittelivät modernin kaupunkihistorian linjoja. Pikakatsaus suomalaiseen tutkimustraditioon väheksyy melkoisesti menneiden sukupolvien tutkimuksia ja antaa...

Historiallinen Aikakauskirja julkaisi vuonna 2016 historian didaktiikan teemanumeron, jossa käsiteltiin historian opetusta lukiossa. (1) Mielenkiintoisten näkemysten lisäksi se sisälsi myös käsityksiä ja avauksia, joiden oikeellisuudesta ja hyödyllisyydestä voidaan olla perustellusti eri mieltä. Ke...

Kiitän Miikka Voutilaista, että hän on ottanut arvioitavakseen teoksen Nälkävuodet 1867–1868 (HAik 2/2019). Voutilaisen paikoitellen kärkäs arvio sisältää arvokkaita näkökulmia, mutta kaikin osin en tunnistanut siitä itse kirjaa tai sen yksittäisiä artikkeleita. Arvostelunsa alussa Voutilainen totea...

Lähteiden ja tulkintojen esiin nostaminen suomalaisia SS-miehiä koskevassa keskustelussa on tervetullut avaus (HAik 1/2019) apulaisprofessori Mikko Karjalaiselta. Kirjani Hakaristin ritarit on toiminut alkusysäyksenä aiheesta käydylle populaarille (ja ajoittain vulgaarille) debatille, jossa on keski...

Historiallisen Aikakauskirjan kolmannessa numerossa käydään monenlaista keskustelua keskiajan historiasta ja sen lähteistä. Referee-artikkeleissa käsitellään keskiajan ja uuden ajan alun tutkimusta sekä uusia tutkimushavaintoja. Tulkintojen kohteina ovat niin vanhat latinankieliset lähteet, uudet di...

Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 3/2019 tulee ilmestymään André Swanströmin kommentti ja vastaus Mikko Karjalaiselle. Kommenttipuheenvuoro on luettavissa jo nyt HAikin Agricolafoorumilla: SS-miehet, tulkinnat ja tendenssit . Kommentti Mikko Karjalaiselle

Lähteiden ja tulkintojen esiin nostaminen suomalaisia SS-miehiä koskevassa keskustelussa on tervetullut avaus (Historiallinen Aikakauskirja 1/2019) apulaisprofessori Mikko Karjalaiselta. Kirjani Hakaristin ritarit on toiminut alkusysäyksenä aiheesta käydylle populaarille (ja ajoittain vulgaarille) ...

Pitkässä vastineessaan (HAik 1/2019) Ihalainen yrittää kuitata arvosteluni hänen kirjastaan The Springs of Democracy (4/2018) sillä, että välillämme on koulukuntaero. Arvosteluni käsitteli kuitenkin paljolti selviä virheitä, jotka eivät liene suotavia diskurssihistoriassakaan. Valitettavasti Ihalain...

Kiitämme Riitta Mäkistä kirjoituksesta, joka jatkaa keskustelua ”Kansalaisuus, politiikka ja laillisuus Mäntsälän kapinan jälkeen” (HAik 1/2018) -artikkelimme Maalaisliittoa ja Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta koskevasta sisällöstä. Emme enää näe tarvetta täydentää tai tarkentaa argumenttejamm...