Paavo Talvelan kirjassa "Sotilaan elämä" on kohta, jossa hän keskustelee syksyllä 1941 Engelbrechtin kanssa siitä, että venäläinen väestö pitäisi itä-Karjalasta siirtää kokonaan muualle ja seutu asuttaa kunnollisilla sotilastalonpojilla!?, joille annettaisiin niin hyvät edut, että he voisi...

Antti Laine sanoo tuon Savon Sanomien jutun yhteydessä, että NL evakuoi suomalaisten miehittämältä alueelta Itä-Karjalasta noin puoli miljoonaa ihmistä. Ratsuväen historia II:sta luin, että esim. Sunkuniemeltä ei evakuointi onnistunut, ja sinne jääneitä asukkaita oli rauhoitettu jäämään sanomalla, e...

Suomen sotainen historia on saanut uuden juhlan. Savon Sanomat uutisoi tänään näyttävästi, että Karjalan tasavalta juhlii 30. syyskuuta suomalaismiehityksen loppumista "fasistisista miehittäjistä vapautumisen päivän" nimellä. Sotilaalliset juhlallisuudet keskittyvät Petroskoihin.

Sotaisen historiamme yksi erikoisimmista vaiheista ovat ns. heimosodat. Luin juuri Jouko Vahtolan vaikeastiluettavat kirjat "Suomi suureksi - Viena vapaaksi" ja "Nuorukaisten sota". Ensimmäinen Vienan ja jälkimmäinen Aunuksen retkestä kertoen. Historiatietämyksen suhteen lukeudun...

Talvisodan pikkujättiläisessä sota-ajan taloudesta väitellyt Ilkka Seppinen kirjoittaa sivulla 838: "..hallitustasolla siellä (Saksassa) sodan sytyttyä pidettiin selvänä, että Suomi sortuu nopeasti. Niinpä Saksa siirsi heti kaikkien taloudellisten etujensa valvonnan Moskovaan, jossa se kävi kau...

Tähän ja M/R-sopimuskeskusteluun vähän irrallisena liittyen Edvin Linkomies kertoo muistelmissaan, että kun marraskuussa 1939 suomalais-saksalaisen yhdistyksen puheenjohtaja B, Wuolle ja johtokunnan jäsen Yrjö Kilpinen yrittivät saada Saksasta tukea Neuvostoliiton pyyteitä vastaan, verraten korkeass...

Saksan asenteessa tapahtui pehmennys (22.2.1940) vasta sen jälkeen kun Suomi alkoi harkita lännen tarjousta. Murhenäytelmän vuorosanoissa mainitaan Saksan keskustelleen Molotovin kanssa rauhasta Suomessa jo aikaisemmin: "Saksan diplomatia oli vältellyt puhumista Suomen puolesta. Lähettiläs Shu...

Eikös noihin vaihtoehtoihin pitäisi lisätä Ylikankaan teesi eli pikainen rauha, jonka asetelmista rakennettaisiin yhdessä Saksan kanssa uutta sotaa. Ylikankaan kirjoitukset ovat poistuneet netistä, mutta Tuomiojan blogissa on asiaa käsitelty Kivimäen kirjeen löytymisen yhteydessä. http://www.tuomioj...

Juhani Suomi vertaa Suomen Afganistanin osallistumista Saksaan turvautumiseen v. 1941. Verkkoapila.fi 6.8.2009 "Taisteluja käydään päivittäin raskailla aseilla ja ruumiita syntyy. Täytyy olla melkoinen humoristi luonnehtiakseen sitä kriisinhallinnaksi. Jos generalissimus J.V. Stalin olisi halli...

Jatkan Jyrkisen lainausta kirjan sivulta 314: "Puolueettomuusvaihtoehto vaikutti näin todella epäedulliselta arvellun voittajan rinnalla seisomiseen verrattuna. Ilmeisesti se ei saanutkaan ketään merkittävää puolestapuhujaa, eikä se sen vuoksi esiinny lähteissäkään. Tässä asiaa on pohdittu vain...

Vastaus Jyrkiselle ja Emma-Liisalle: Ei pitäisi tulla tälle foorumille Kemppisen ja Jokisipilän blogien kautta. Tietynlainen hulvattomuus tarttuu. Minulla ei riitä kompetenssi alustaa asiasta uutta keskustelua, joten tyydyn viittaamaan kyseisten herrojen blogeihin. Kemppinen 10. syyskuuta 2007 ja Jo...

Kaupunginkirjasto meni säästösyistä kiinni muutamaksi viikoksi, mutta Jokisipilä näyttää aikaisemmin blogissaan kommentoineen Kemppisen skenaariota siitä, että Saksa itse asiassa olisi ollut talvisodankin takana ja että asia olisi kirjoitettu Jokipiin kirjaankin rivien väliin. Jo v.1918 sodassa ja S...

Krosbyn kirja nojaa saksalaislähteisiin ja siinä Halder kuvaa kesksuteluja kahden kenraalin ammatilliseksi jutusteluksi. Markku Jokisipilä oikoo herrasmiesmäisesti joitakin vanhempien tutkijoiden aikaansaannoksia, mutta kirja ei ole nyt käsissä. Pitäisi muutenkin lukea uudelleen.

Vaihtoehtoja, vaikkapa vain teoreettisiakin, luetteloitaessa Jokipiin Jatkosodan synty -teoksessa mainitaan vielä Heinrichsin keskustelu Iso-Britannian lähettilään kanssa mahdollisuudesta pyytää v. 1939 rajojen palautusta ilman sotaa. Tällaisia huhuja levisi yleisön keskuuteenkin ja tällaisesta kesk...

Tästä ei Mannerheim kysymyksen sotilaallisesta luonteesta johtuen halunnut jatkaa keskustelua vaan ohitti sen lyhyesti ja sivuutti kysymyksen lyhyesti vastaamalla, että eikö se ole kansan tahto? Vastaus oli lähinnä retorinen tapa saada aihe käsitellyksi." En ole perehtynyt asiaan lainkaan, mut...