Itä-Karjala -teemaa jatkaakseni, vähän irrallisesti kylläkin, kerron että etsin kirjastossa karjalaisesta "monitoimitalosta" kertovia teoksia sen vuoksi, että isovanhemmillani on ollut sellainen. Rakennus tai edes valokuvia ei ole säilynyt. Vanhukset eivät enää muista, että osaisivat sen p...

Hautausmaista on pysyvimmän muistijäljen jättänyt kolttien hautausmaa kesäkuisessa jäkälillä koristellussa vaatimattomuudessaan Sevettijärvellä.
Ristien päivämääristä voi päätellä paljon pienen kansan tilanteesta.

Luettuani koko joukon yleisesti tunnettuja alkuperäisdokumentteihin perustuvia historiateoksia en väheksyisi mitenkään Jatkosodan pikkujättiläisen arvoa. Minullakin oli esim. Martti Häikiöstä kuva turhan yksioikoisesti porvarillisen näkemyksen totuudentorvena, mutta tuon kirjan artikkelit monipuolis...

Ohjelma ei väittänyt Talvelan osallistuneen itse Laatokan sotatoimiin, vaan idean viemiseen Saksan ylimpään sodanjohtoon ohi päämajan ja merivoimien esikunnan niin että nämä yllättyivät, kun Saksa ilmoitti keväällä suostuneensa Suomen pyyntöön. Pikkujättiläisessä mainitaan Talvelan tavanneen Hitleri...

Mielenkiintoinen juttu sinänsä. Lainasin tuon Jatkosodan pikkujättiläisen eikä siellä olevassa aineistossa ja ohjelmassa ollut kovinkaan silmiinpistäviä poikkeamia. Suomalais-saksalais-italialialainen yhteistyö on kuitenkin merkittävä asia. Eikä sitä seikkaa, että aloite hankkeelle tuli suomalaisilt...

Kun voi nyt tuli puheeksi, niin Olli Korjuksen kirjassa Hamina 1918 mainitaan, ettei separaattorin tultua koyhempi väki enää nähnyt täysmaitoa ja voi meni vientiin. Tulokset nähtiin armeijan alokassyynissä. Vuonna 1928 kutsunnoissa hylättiin 40 % syynätyistä, toinen puoli vajaaravitsemuksen, toinen ...

Lähes 50 v. sitten tavaliseen koulutuntiin kyllästyneenä korjasin pulpetissa omia aikojani koulun havaintovälineistä pienen höyrykoneen ja mikroskoopin sekä polttomoottorihavaintomallin, jossa pieni lamppu syttyi tulppaa kuvaten. Minua oli harmittanut, kun niitä ei ollut rikkinäisinä käytetty opetuk...

Noiden kahdeksan rikkeistä Ylikangas kirjoittaa jo aikaisemmin lainaamassani tekstissä seuraavasti: "Toisekseen, luovutetuilla ei ollut kontollaan sellaisia rikoksia, jotka olisivat oikeuttaneet turvapaikkaoikeuden peruuttamiseen. Yksi juutalainen liikemies oli tuomittu salakuljetuksesta 10 kuu...

Agricolan viitatulla artikkelisivulla on kirjoitettu luovutettujen/karkotettujen suomalaisuudesta ja sukulaisten vapaaehtoisuudesta: HEIKKI YLIKANGAS: SATTUMALTAKO JUUTALAISPAKOLAISET LUOVUTETTIIN? AGRICOLA (Julkaistu Kanava-lehdessä 7/2005) Viljan saaminen oli tärkein syy, miksi Suomesta luovutetti...

Vilho Tahvanaisen kirjasta Leo Mirala http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Sota/Vilho_Tahvanainen.htm on todennut ilmeisen oikeaan osuvasti kirjan olevan fiktiota ja ettei Tahvanainen ole edes käynyt Salmin Manssilassa. No jos sitten kuitenkin hiukan Tahvanaisesta, vaikka voidaan sopia, että kirja on ...

Luin tässä peräjälkeen Vilho Tahvanaisen ja Erkki Hautamäen kirjat, jotka pohjautuvat ns. Mannerheimin salaisen kansion aineistoon. Vaikka ei nyt otettaisi käsiteltäväksi niiden todellisuuspohjaa, on niille yhteistä suomalaisemigranttikommunistien merkityksen esiinnostaminen v. 1918 -sodasta aina ja...

Osmo Jussila on seminaariesityksessään käsitellyt lännen tavoitetta "lyödä Suomi ulos sodasta" ennen varsianaisia loppuselvittelyjä. http://www.kaapeli.fi/svs/historiaseminaari.htm Samassa seminaarissa on Lars Westerlund maininnut v. 1941 rauhantarjouksen, josta parissa muussa säikeessä ke...

Kiitokset arvokkaasta aikalaisnäkemyksestä. Muistan, että vielä vuosia sodan jälkeen meidän lasten piti kerätä asutustilan pellolta katkeilleet tähkäpäät koriin, vaikkei sillä enää ollut käytännön merkitystä. Sota-aika vaan oli opettanut. Jos rauhantarjous olisi hyväksytty, ei aivan heinäntekoon, mu...

Ilmeisesti rauhanneuvottelijat saivat kuvan normaalista junaliikenteestä - Ruotsiin! Oliko se sitten rautamalmia. joten oliko NL:n uhka pohjois-Ruotsin rautamalminsaannille oli ratkaiseva tekijä ? Suomen neuvottelijat sähköttivät hallitukselle 11.3.1940 Moskovasta: "-- Lisäämme, että he jo edel...

Kuusisen hallituksen viime päiviltä löytyi dokumenttitietoa, joka osoittaa aiemmin käydyn sanailun oikeansuuntaiseksi. Ohto Manninen-Kauko Rumpunen, Murhenäytelmän vuorosanat, s. 154. Ilmeisesti tuolloin ei vielä kannettu huolta Muurmannin radan uhasta, kun suomalaiset olisi hyväksytty sen viereen k...