Haku löysi 596 tulosta

Siirry tarkennettuun hakuun

Kirjoittaja ekyto
21.04.08 15:59
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Veteli-Kainu-Räyrinki-Finnilä-Lappajärvi
Vastaukset: 3
Luettu: 4061
 
Hyppää viestiin

Re: Veteli-Kainu-Räyrinki-Finnilä-Lappajärvi

Onko arvoisilla foorumilaisilla tietoa kuinka vanhoja nimiä nämä Vetelissä (Lappajärvellä) esiintyvät ovat? Milloin ruotsinkieli tuli ja vetäytyi(?) alueelle/-lta? Vaikka fennomaanit mielellään uskovat, ettei nyky-Suomen alueella asunut muita kuin suomenkielisiä ennen ristiretkiaikaa, viittavat ain...
Kirjoittaja ekyto
20.04.08 21:10
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Menetelmä
Vastaukset: 173
Luettu: 68334
 
Hyppää viestiin

Älä sure, olet hyvässä seurassa: aivan samoin on poistamatta palstan päätoimittajan viesti, jossa hän kutsuu minua vainoharhaiseksi. Heyno jatkaa tämän virheellisen väittämän levittämistä. Tapio Onnela: ”Jouko Heyno on kirjoittanut vuosien varrella Agricolaan yhteensä 36 julkaistua arvostelua, jote...
Kirjoittaja ekyto
19.04.08 16:16
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Toponyymien todistusvoima
Vastaukset: 95
Luettu: 43515
 
Hyppää viestiin

En ainakaan keksi, miten vetoköydestä päästäisiin uskottavasti kömpelykseen. Ehkä joku kömpelys oli joskus kompastunut vetoköyteen ja saanut siitä pilkkanimen, joka oli jäänyt elämään myös muilla kömpelyksillä. Samaan tapaan kerrotaan Norjan Raumarikin kuninkaan Raum Vanhan olleen niin suuri ja rum...
Kirjoittaja ekyto
19.04.08 15:59
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Toponyymien todistusvoima
Vastaukset: 95
Luettu: 43515
 
Hyppää viestiin

Näyttäisi nuorelta lainalta kainu(laise)sta: saamen á on näissä usein suomen a:n substituutti. Vielä sangen myöhään Suomen Pohjanmaata tai osia siitä kutsuttiin Kainuuksi. Julkun kirjassa olleen 1800-luvun puolivälistä olevan lähteen mukaan tuohon aikaan kansan suussa Kainuunmaaksi kutsuttiin nimen...
Kirjoittaja ekyto
19.04.08 15:35
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Menetelmä
Vastaukset: 173
Luettu: 68334
 
Hyppää viestiin

Hyvät nimimerkit Vetehinen ja ekyto, Jos keskustelukumppanin tyyli kirjoittaa ei sovi yhteen oman kanssa, ei keskustelua hänen kanssaan ole mitenkään välttämätöntä jatkaa - sillä silloin hyväkin keskustelu muuttuu pelkäksi kinasteluksi. Ideaalitilanne tällä keskustelufoorumilla on se, että myös its...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 20:04
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Menetelmä
Vastaukset: 173
Luettu: 68334
 
Hyppää viestiin

Kysyin eikö skandinaavi käsitä ruotsalaiset ja vastasit yleistämällä ihmiskuntaan ja spekuloimalla mitä skandinaaveilla voidaan mahdollisesti tarkoittaa. Tapasi kirjoittaa, kun olet kiperässä tilanteessa, muistuttaa erästä Tiede-lehden foorumille kirjoittavan Mooses-nimimerkin tyyliä. Oletko sama h...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 19:34
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Toponyymien todistusvoima
Vastaukset: 95
Luettu: 43515
 
Hyppää viestiin

Mistä kohtaa Julkun kirjaa (mistä kirjasta?) sinä Julkua lainaat? Julkun Kainuu - Kvenland kirjan sivulla 154 hän kirjoittaa ensin, että ruotsalaisia muutti 1300-luvun alkupuolella pohjoisimpaan Ruotsiin ja sitten "tämä muuttoliike ei suuntautunut tyhjään maahan, vaan siellä oli asutusta jo en...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 17:05
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Menetelmä
Vastaukset: 173
Luettu: 68334
 
Hyppää viestiin

Ruotsissa ei tietääkseni suomalaisista ole koskaan käytetty nimitystä kven vaan se on norjalainen nimitys. Enhän minä puhunutkaan mitään ruotsalaisista vaan muinaisislantilaisista ja skandinaaveista (joita ovat myös norjalaiset). Väität hallitsevasi faktat ja logiikan, mutta ainakin luetun ymmärtäm...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 15:17
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Menetelmä
Vastaukset: 173
Luettu: 68334
 
Hyppää viestiin

Oma oletukseni on, että sana finn viittaa sekä saamelaisiin että suomalaisiin. Sana kven viittaa vain suomalaisiin. Tällä perusteella voi selittää myös Finmarkin nimen ja monet muut finn-paikannimet Skandinaviassa. Suomalaisille kainuulaisille saamelaiset olivat "toisia" ja siksi heille o...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 13:53
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Toponyymien todistusvoima
Vastaukset: 95
Luettu: 43515
 
Hyppää viestiin

Olen mielestäni pystynyt keräämään aika vakuuttavan todistusaineiston siitä, että kainulaiset asuivat noin Taalainmaasta pohjoiseen olevalla alueella kunnes noin 1200-luvulta alkaen he joutivat väistymään tai sulautumaan pohjoiseen tulevien svealaisten tieltä. Se että se on vakuuttava omasta mieles...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 13:39
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Menetelmä
Vastaukset: 173
Luettu: 68334
 
Hyppää viestiin

Oma oletukseni on, että sana finn viittaa sekä saamelaisiin että suomalaisiin. Sana kven viittaa vain suomalaisiin. Tällä perusteella voi selittää myös Finmarkin nimen ja monet muut finn-paikannimet Skandinaviassa. Suomalaisille kainuulaisille saamelaiset olivat "toisia" ja siksi heille o...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 13:25
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Menetelmä
Vastaukset: 173
Luettu: 68334
 
Hyppää viestiin

Kannattaa varmaan unohtaa varjagiselitys, koska jos siinä olisi perää, olisi jossain varjageja koskevissa saagoissa mainittu edes kerran sana lappalainen. Ainoa maininta lappalaisista on kainulaisten yhteydessä, joka viittaa lappi-sanan suomalaisuuteen. Tuossahan ei ole mitään järkeä. Eihän lappala...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 13:20
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Menetelmä
Vastaukset: 173
Luettu: 68334
 
Hyppää viestiin

Olisi outoa, että varjageilla olisi kaksi sanaa samalle väestölle, joten todennäköisintä on se, että varjagien saamelaisista käyttämä finn-sana korvautui suomalaisella sanalla lappalainen. Ei olisi outoa. Monella asialla on kaksi tai useampaa nimitystä. Niitä kutsutaan synonyymeiksi. Etenkin saman ...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 13:17
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Menetelmä
Vastaukset: 173
Luettu: 68334
 
Hyppää viestiin

En ole koskaan kuullut saati lukenut, että suomalaiset olisivat kutsuneet saamelaisia jollain lappalainen nimeä edeltävällä nimellä, joka on edellytys sille, että suomalaiset olisivat lainanneet lappalainen sanan varjageilta. Ei ole edellytys. Ensinnäkään suuri osa muinoin käytetyistä sanoista ei o...
Kirjoittaja ekyto
18.04.08 08:39
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Toponyymien todistusvoima
Vastaukset: 95
Luettu: 43515
 
Hyppää viestiin

Wilsonin teoriat ovat saaneet myönteisen vastaanoton suomenruotsalaisissa äärikansalliskiihkoisissa piireissä. Heille on ollut tärkeää osoittaa pitkäaikainen suomenruotsalainen asutus Suomen rannikolla. Siis kuka kiihkoilee? Suomessa on elänyt ja elää sitkeästi myytti suomalaisesta rautakauden asut...

Siirry tarkennettuun hakuun