Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Menehtyneitten rekisteri ei ole raamattu eikä virsikirja!

10.04.13 23:02

Martti Tapio Pelho kirjoitti:Menehtyneitten rekisteriin on kirjattu 154 Moilasta.
Siis kaikkiaan löytyy tuo määrä koko tietokannasta, mutta aikavälillä 20.6.1944 - 4.7.1944 löytyy vain 7 Moilasta ja mikään niistä ei tunnu sopivalta (esim. JR 49).

Aikaväli on helppo rajata juhannuksesta 1944 - Wahlbeckin kaatumispäivään saakka.

Lyhennetty linkki

http://tinyurl.com/czvu2yh

Emma-Liisa
Viestit: 4932
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: RUK:n johtaja eversti Linnakko sensuroi Paavo Rintalan haastattelun!

10.04.13 23:19

Martti Tapio Pelho kirjoitti:Toimin vuonna 1976 KymJP:n aliupseerikoulun jälkeen Haminan varuskunnallisen ruokalan talousaliupseerina.

Tuolloin RUK:n kurssikirjan päätoimittajaksi valittiin taistolaisten valtaaman Sosialistisen opiskelijaliitto (SOL) ry:n julkaiseman Sointu-lehden silloinen päätoimittaja Kari Toikka.

RUK:n kurssikirjan päätoimittaja Toikka haastatteli kirjaa varten kirjailija Paavo Rintalaa.

Rintala pohti Toikan haastattelussa mm. Sotilaitten äänet- kirjassaan (1966) ja Yleisradion haastateluissa esilletulleita karkureiden laittomia ampumisia rintamalla, rintaman takana ja selustassa.

RUK:n silloinen johtaja eversti Linnakko sensuroi kurssikirjasta pois tämän kirjailija Paavo Rintalan haastattelun.

Toikalle eversti Linnakko perusteli Rintalan haastattelun sensurointipäätöstään näkemyksellä, jonka mukaan “karkurit saivat osakseen oikeat ratkaisut eikä Rintalalla ole lupa näitä ampumisia julkisesti arvostella.
Ja mitenkähän Linnakko olisi Rintalan julkisen arvostelun estää? Eihän hänellä ollut valta sensuroida kuin kurssijulkaisia, mutta tunnettina kirjailijana Rintalalla oli mahdollisuus kirjoittaa asiasta kirja tai ainakin artikkeleita, jotka varmasti olisi julkaistu. Kirjoittihan Turjakin sotamies Hytistä näytelmän.

En muuten muista, että Rintala olisi näin tehnyt. Pelho varmaan antaa Sotilaiden äänistä sivunumeron. Samoin kuin sen Yleisradion lähetyksen päivämäärän, missä ko. haastattelut on kuultu.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Onko tämä kirja Pelholle tuttu?

11.04.13 01:35

Jostain syystä Vuorikosken Annelin kirja, Viipurin viimeinen poliisipäällikkö, on jäänyt melko vähälle huomiolle. Kirjahan kertoo Viipurin viimeisen poliisipäällikön Eemil Kokon vaiheista ja samalla oikoo eräitä häneen liittyviä väittämiäkin, lähinnä kesää 1944 koskien.

Kokonhan on jossain jutuissa (s. 331) kerrottu olleen syyttäjänä väitetyissä sotilaskarkurioikeudenkäynneissä, missä Tapanaisen on väitetty toimineen tuomarina. Sellainenkin juttu on sattunut jossain silmiini, missä Kokon on kerrottu vaatineen, että hänen kuoltuaan pitää kesän 1944 päiväkirjat haudata hänen mukanaan samassa arkussa. Mitä sitten tarkoittaakaan tämä kirjan kirjoittajan kommentti
"minulla on ollut käytettävissäni Eemil Kokon osittain säilyneet alkuperäiset päiväkirjat"
Viipurin viimeinen poliisipäällikkö -kirjan lopussa on useat, siis väitetyt kesän 1944 teloituksiin liittyvät, salaliittoteoriat käyty pikaisesti läpi, alkaen Etelä-Saimaan kirjoituksista ja päätyen "ullakon papereista" aina "syväkurkkuun" saakka. Onpa kirjassa mukana "kesken kiivaimman Huhtiniemi-kohun (2006) yllättäen löytynyt ns. Heinrichsin tappokäskykin". Tämä kaikki oli tässä kirjassa siis jo vuonna 1996.

Monet tutkijat näyttivät olevan pahasti myöhässä (2006) "löytöineen", sillä tässä Viipurin viimeinen poliisipäällikkö -kirjassa oli on JO VUONNA 1996, sivuilla 328-329, sanasta sanaan tuo samainen "sensaatiokäsky".

http://jokisipila.blogspot.fi/2006/10/s ... sksky.html

Kirjan päähenkilö on Viipurin viimeinen poliisipäällikkö Eemil Kokko (ja puoliso Jenny) ja kirjan kirjoittaja on hänen tyttärensä Anneli Vuorikoski. Kirjan esipuheessa (s.7-8) Eemil Kokko esitellään mm. näin:
"Talvi- ja Jatkosotien aikana kapteeni Kokko kantoi hänelle määrätyt vastuut mm. poliisipäällikkönä, sotapoliisipataljoonan komentajana, Viipurin sotilashallintopiirin päällikkönä. Tänä päivänäkin kiistellyissä ja osittain salaisiksi epäillyissä sotakarkuruus- oikeudenkäynneissä hänellä oli päämajan määräämä rooli. Virallista tunnustusta hän ehti saada mm. marsalkka C. G. Mannerheimin ja presidentti J. K. Paasikiven myöntäminä."
(s. 8)
"Arkisto- ja lehtitietojen lisäksi minulla on ollut käytettävissäni Eemil Kokon osittain säilyneet alkuperäiset päiväkirjat."
(s. 9)
"Ammatiltani olen toimittaja, puolustusvoimiemme kouluttama TK-Tiedotuskillan, Karjalan Liiton Karjala-Klubin- ja Wiipurin Arkistoyhdistyksen jäsen. Näistä syistä sekä oman ammattiliittoni Suomen Journalistiliiton etiikan mukaisesti tunnen vastuuta tekstieni oikeellisuudesta."
Kirjassa on mielenkiintoinen luku kesän 1944 sotilaskarkuruuteen liittyen (s. 319 - 341 )

VIII VIIPURIN JÄLKEEN


Se koostuu seuraavista osista: Lopputilitys, Ryssän petikaveri, Jatkosodan karkurit, Sotahistoria ei tunne tätä, Ullakon salaiset paperit, Imatran jäljet, Todistettua toimintaa, Uudet urakat.

Jatkosodan karkurit

(s.328) Sivulla on esitetty tekstimuodossa tämä "Heinrichsin tappokäskynäkin" tunnettu, "uudelleenlöytymisensä aikoihin (2006)" kovasti valtakunnan lehdissä julkisuutta saanut käsky ja suluissa hieman erikoinen kommentti yliviivausta koskien.
"Ylipäällikkö on käskenyt, että (Konekirjoitustekstiin kynällä yliviivattu, joko alun alkaen tai myöhemmin) "Kaikki rintamalinjojen takana kiinnisaadut..." "
(s.329)
"Er.SPol. Osaston esikunta jakoi PM:n viestin joukoilleen 21.6. erikoistehtävänä karkureiden pidättäminen. "... Syynä tähän on ollut pelkuruus, hermojännitys tai muu vastaavanlainen syy. Jotta moiselle epäisänmaalliselle toiminnalle saataisiin nopea sulku aikaan..." Velvoittakoon tämä tehtävä jokaista Er.SPol. Osastossa palvelevaa sotilasta äärimmäisiin ponnistuksiin, jotta mahdollisimman moni tähän häpeälliseen rikokseen itsensä syypääksi tehnyt nopeasti saataisiin edesvastuuseen teoistaan..."

Imatran jäljet

(s. 333 - 334)
"Totta on, että kapteeni Kokko ja luutnantti Kärkkäinen olivat komennettuina Lappeenrantaan. Totta on myös se, että Kokko ilmoittautui pian Viipurista lähtönsä jälkeen Päämajan Sotilashallinto-osaton esikunnassa, joka toimi Imatran Valtionhotellissa ja hän kuului kyseisen osaston alaisuuteen 20.6. - 31.7.44. kesäkuun loppujakson ajan hän työskenteli poliisin uudelleen järjestelyasioiden parissa esikunnassa Imatralla ja Lappeenrannassa. Hän oli ilmeisesti Imatralla 21.6. alkaen, jolloin tarinan mukaan (23. - 26. päivien välisenä aikana) väitetään Päämajasta tulleen sotatuomari Tapanaiselle viesti (fakta? fiktio?) saapua heti Imatralle Valtionhotelliin. Imatran kokouksessa olivat läsnä Tapanaisen ja Kokon lisäksi ainakin kenraalit Heinrichs, Svensson ja Oesch. Kenraali Heinrichs luki läsnäolijoille suullisen viestin ylipäälliköltä. Viestissä käsiteltiin erityisesti Viipurin edustalla 20.6.1944 pakokauhun valtaan joutuneen pataljoonan kohtaloa. Se kuului 20. Prikaatiin ja siinä oli erityisen paljon karkureita. Ylipäällikön tahto oli, että karkureita tulee kohdella mahdollisimman ankarasti. Svensson oli samaa mieltä. Heinrichs esitti kantanaan, että annetaan kiinniotetuille mahdollisuus palata omiin joukkoihinsa tai siirretään toiseen joukko-osastoon. Ellei tämä sovi, niin vasta sitten toimitetaan tuomittavaksi kenttäoikeudessa. Tämä kanta tuli päätökseksi. Kenraali Oesch ei ollut puhunut kokouksen aikana mitään."
(s. 334)
"Eemil Kokon puoliso Jenny Kokko vakuuttaa, ettei hänen miehensä koskaan maininnut mitään pikaoikeudesta tai tuomioista; hän oli saanut vain "uudet tehtävät". Kesän 1944 "ratkaisevassa vaiheessa" oli Jennyn mielestä outoa vain se, että hän ei yrityksistään huolimatta saanut kokonaiseen kuukauteen yhteyttä mieheensä. - Eemil oli kuin kadonnut, mutta nehän olivat kaikille miehille kovia aikoja, jolloin ei vapaa-aikoja sallittu, hän muisteli myöhemmin."

Todistettua toimintaa


(s. 336)
"Mahdollisten fiktioiden jälkeen palaamme faktoihin. Lappeenrantaan, jossa Eemil kokko puhui Poliisiosasto 1200:n miehistölle järjestämässään tilaisuudessa 1.7.-44 klo 19.45. Hän korosti erikoisesti nykyisen sotatilan poliisimiehille asettamia vaatimuksia. "Nykytärkeitä tehtäviä ovat mm. 1)sotarosvouksen estäminen, 2) aiheetta kaupungilla liikkumisen estäminen, 3) ilmasuojelukurin aikaansaaminen väestön ja sotilaiden keskuudessa ja 4) liikenteen ohjaaminen, 5) sotilaskarkurien pidättäminen. Puhuimme samalla hieman partiotoiminnasta..." "
Sivulla 337 esitellään 2.7.1944 Pol.os 1200:n raporttia, jossa on mm. 68 kiinni otettua sotilaskarkuria, 51 harhautunutta sotilasta, 15 lomansa ylittänyttä sotilasta, 80 ilman lupaa varuskunta-alueella liikkunutta jne...

-

Aika mielenkiintoinen on tuo Vuorikosken kommentti koskien YLIVIIVAUSTA ja sen mahdollista ajankohtaa.

Kukahan oikein muutti tuon "Heinrichsin tappokäskynä" tunnetun käskyn sanamuotoa?

Zoomattaessa kuvaa enemmän huomaa, ettei käskypaperiin tehtyjä korjauksia ole tehtykään samalla kynällä ja musteen jälkikin on eri sävyistä allekirjoituksessa ja korjauksissa se eräissä muissakin merkinnöissä.

http://www.jarmonieminen.fi/historia/wp ... y_1200.jpg



Vuorikoski Anneli Viipurin viimeinen poliisipäällikkö
Karisto, 1996, 367 s., 1.painos
ISBN 951-23-3599-9


Aiheesta on täälläkin juttua:

viewtopic.php?f=10&t=4099&p=21709#p21694

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

11.04.13 09:24

Mikähän 20.6.1944 annetun puhelisanoman status oikein oli. Ilmo Kekkonen kirjoitti jossain tämän ketjun alkupuolella, ettei sitä ollut edes tarvis noudattaa. Lindstedt kirjoittaa (Teloitettu totuus, sivu 104): "Päämaja antoi 4.7.1944 käskyn sotilaskarkurien käsittelemisestä - helposti muistettavalla numerolla 5000. Siinä määrättiin karkurien syytteeseenpanosta sitä aiemmin annetut käskyt kumoten muun muassa seuraavaa: ..."
(Sivu. 106. ) "Myöhemmin kesän aikana ei enää annettu uusia ohjeita karkurien käsittelystä. "Kesänaikaiset erikoisohjeet karkurien käsittelystä" kumottiin syyskuun lopulla. Kumottuja olivat muun muassa käsky n:o 5000 ja jäljempänä käsiteltävä käsky 5200. Heinricshin sähkettä 20.6.1944 ei sen sijaan kumottu. Ilmeisesti sitä ei pidetty luonteeltaan "erkoisohjeena".
(sivu 127. -128.) "Päämaja antoi 14.7 käskyn n:o 5200 esimiehen aseenkäyttöoikeudesta karkureita kohtaan... Toisaalta käskyssä ei nimenomaisesti oteta sellaista kantaa, että se kumoaisi 20.6.1944 annetun käskyn. Kesällä 1944 annetut karkureita koskevat erityismääräykset kumottii vasta syykuun lopulla. Kumoamiskäsky ei koskenut 20.6.1944 annettua käskyä.

Toinen asia liittyy siihen mitä todisteiden puuttuminen todistaa. Sivulla 120 Lidstedt kirjoittaa:" Ylikangas kiinnittää suurta huomiota asiakirjojen polttamiseen. Hän väittää, että ankarampia rangaistuksia tavalla tai toisella koskevat asiakirjat - käskettiin polttaa, ja antaa ymmärtää, että polttamismerkinnät olivat hyvin yleisiä. Lähteiden valossa syntyy aivan toisenlainen kuva. Päämajan kesällä 1944 teloituksista ja ampumisista antamissa käskyissä ja kirjelmissä vain yhdessä on käsky polttamisesta. ...poltetttava heti sen jälkeen kun saatettu kenttäoikeuden puheenjohtajan ja virallisen syyttäjän tietoon."

Maallikolle tuo pikemminkin todistaa, että polttamiskehoituksia oli ja että niitä noudatettiin, koskapa arkistoon ei po asiakirjoja jäänyt. No joo! tämä liittyy koko keskustelun teemaan kummanko puolen on todistettava kantansa oikeaksi silloin kuin todisteita ei löydy ja kumpikin todistelee sillä löytymättömyydellä omaa kantaansa.
Olen lukenut molempien puolien kirjat ja vastineet ja Ylikankaan puolustukseksi näin lukijan kannalta on todettava ainakin se, että hän tuo lähtökohtansa ja tavallisuudesta poikkeavan metodinsa avoimesti esille tieteellistä ja vähemmän tieteellistäkin jatkokäsittelyä varten.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

11.04.13 09:43

Keskustelu näkyy rönsyilevän erityisesti niihin sun näihin.
Muutama kommentti eri viesteihin.
---------
Tuo JR 49:n tapaus on avoin. Enempää todisteita ei ole löytynyt.
Todettakoon käsitteistä, että kyse ei ole selustasta, vaan rintamasta, eikä salaisesta teloituksesta, van mahdollisesta esimiehen aseen käytöstä.
Aika ihmeellistä, ettei tieto tällaisesta olisi levinnyt laajalle. Nyt esimerkiksi JR 49:n historiatoimikunta ei ole käsitellyt asiaa lainkaan.
-------
Pelholle totean jälleen kerran, että laittomia teloituksia ei ole tarvinnut salata, koska niitä ei ole tapahtunut kuin eräissä kuumenneissa aivoissa. Näin ollen niistä ei ole voitu anta vääriä henkilötietojakaan. Kaatuneiden ja kuolleiden luettelot ovat kokonaisuutena erityisen täydellisiä. Henkilötietojen yksityiskohdissa on puutteita.
------
Eemil Kokon tyttären kirjaa en ole lukenut. Sen tiedot eivät vaikuta yksinomaan uskottavilta.

Imatralla toimi Päämajan hallinto-osasto, joka hoiti takaisin vallatun Karjalan asioita. Suurhyökkäyksen alettua sen päänsärkynä oli evakuointi.
Karkuruus kuului Päämajan järjestelyosaston sotilashallinnollisselle toimistolle.
Imatralla pidetyksi väitettyyn kokoukseen en tällä istumalla usko. Henkilötkin vaihtuvat aina kertojan mukaan.Tietääkseni esimerkiksi Hcs istui koko kesäkuun tiukasti Päämajasssa.
Kokko on tietysti voinut käydä Imatralla evakuointiasioissa.

Kokko ei ole voinut antaa tehtäviä Er.Spol.Os:n henkilöstölle. Se oli Päämajan
alainen sotilaspoliisijoukko. Kokko toimi eversti Veistaron alaisena tämän johtamassa IV AKE:n ilmasuojeluesikunnassa sen poliisitoimista vastaavana.Poliisin tehtävät olivat juuri ne, mitä hän esittää.
-----
Heinrichsin käsky on ollut tutkijoiden tiedossa jo ennen 1996. Se on nähty yhtenä yrityksenä tukea joukkoja karkuruuden kasvaessa.Siitä ruvettiin kohuamaan Huhtiniemen huhun paisuessa.Kohussa on kokonaan sivuutettu käskyn varsinainen sisältö eli karkureiden palauttaminen yksiköihinsä aiempien ohjeiden mukaisesti.Unohdettu on myös, että karkureiden käsittely ei ollut minkään HTK:n "elimen", vaan tähän työhön rutinoituneiden sotapoliisien vastuulla. Päällystö oli lakimiehiä ja poliiseja siviilissä.Myös rivimiehissä oli ammattipoliiseja.

Tekstiä on voinut korjailla lähinnä Heinrichs itse. Ilmoittamista koskevan lisäyksen on todennäköisesti tehnyt viestin lähetettäväkseen saanut upseeri, ehkä Hcs:n adjutantti.Sekin poistaa pohjan väitteeltä, että kyseessä olisi ollut valtuutus salaisiin teloituksiin. Mitään sellaistahan ei käskyssä ole, vaan aseenkäytöstä piti ilmoittaa.

Hcs:iä voidan tietysti kritisoida turhasta asiaan puuttumisesta, mutta ei hän mikään laittomuuksiin käskevä typerys ollut. Se on sitten eri asia, oliko aseenkäyttöoikeutta ääritilanteessa venytetty liian pitkälle.Ilmeisesti sanomaa laadittaessa ei ollut käytetty PM:n lakimiesten asiantuntemusta.Käskyn viimeistä kohtaa ei onneksi ole tarvinnut panna toimeen.

Martti Tapio Pelho
Viestit: 322
Liittynyt: 24.12.11 17:05

Sotamies Pentti Häkkinen ammuttiin 13.7.1944 - ei rekisterissä!

11.04.13 12:45

Ilmo Kekkonen ja Jarmo Nieminen-Ravila ovat Agricolan keskusteluissa tuoneet toistetusti esille armeijan perinteistä näkemystä, jonka mukaan päämajan 20.6.1944 antamaa ankaraa karkureiden teloituskäskyä ja sen soveltamisohjeita tai rintamakomentajien vastaavia käskyjä, joilla upseerit velvoitettiin rangaistuksen uhalla käyttämään asetta karkureita vastaan selustassa, ei jouduttu soveltamaan kertaakaan kesäkuussa tai myöhemminkään kesällä 1944.

Toisaalla Kekkonen&Nieminen-Ravila kirjoitusten kommenteissa ei näytä pohditun sitä olennaista seikkaa, miten päämajan antamaa karkureiden teloituskäskyä ja rintamakomentajien vastaavia omia käskyjä sovellettiin sotaväen rikoslain kovennuksen jälkeen 4.7.1944?

Lakkasiko päämajan käskyn 20.6.1944 täytäntöönpano 4.7.1944 jälkeen?

Ei lakannut.

Armeijan komentajat katsoivat päämajan käskyn 20.6.1944 olevan pätevä syyskuun alkuun 1944 saakka.

Rintamakomentajat ja upseerit tulkitsivat käskyn oikeuttavan heidät edelleen käyttämään tuomiovaltaa ja rankaisemaan karkuruuteen syyllistyneitä sotilaita akuutin tilanteen jälkeenkin niin rintamalla kuin selustassakin.

2. divisioonan kenttäoikeus tuomitsi 10.7.1944 JR 7:ssä palvelleen sotamies Pentti Häkkisen sotapelkuruudesta kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen.

Sen sijaan, että Häkkisen tuomio olisi heti toimeenpantu ja Häkkinen lähetetty linnaan, kenttäoikeus lähetti Häkkisen takaisin “rikospaikalle” eli joukko-osastoonsa saamaan “asianmukaista käsittelyä”.

III Armeijakunnan komentajan kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuon allekirjoittamassa sota-arkiston asiakirjassa kerrotaan Häkkinen ammutun kurin säilyttämiseksi 13.7.1944.

Siilasvuon asiakirjan liitteeksi on oheistettu kopio päämajan 20.6.1944 antamasta poikkeuksellisen ankarasta - ja selvästi laittomasta - karkureiden ampumiskäskystä.

Näin komentaja Siilasvuo on katsonut päämajan kyseisen käskyn pätevän ja olevan voimassa vielä 4.7.1944 toteutetun sotaväen rikoslain kovennuksen jälkeenkin.

Eli komentaja Siilasvuon tulkinnassa armeijan oma käsky syrjäytti edelleen eduskunnan juuri saataman tuoreen lain.

Menehtyneiden 30 vuotta vanha tietokanta ei tunne JR 7:ssä palvellutta sotamies Pentti Häkkistä.

Kuitenkin III armeijakunnan komentaja Siilasvuon allekirjoittaman asiakirjan mukaan JR 7:n sotamies Pentti Häkkinen on ammuttu omin asein 13.7.1944.

Uskoako rintamakomentaja Siilasvuon todistusta vai armeijan kokoamaa rekisteriä?

Kumpi mainitusta kahdesta tulkinnasta sotamies Pentti Häkkisen kohtalona on virheellinen?

Ilmo Kekkosen viimeisen kirjoituksen mukaan " Kaatuneiden ja kuolleiden luettelot ovat kokonaisuutena erityisen täydellisiä" !!!

Uskoako Siilasvuota vai Kekkosta?

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Viimeksi muokannut Martti Tapio Pelho, 11.04.13 14:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

11.04.13 13:27

Martti Tapio Pelho kirjoitti:Uskoako rintamakomentaja Siilasvuon todistusta vai armeijan kokoamaa rekisteriä?Kumpi mainitusta kahdesta tulkinnasta sotamies Pentti Häkkisen kohtalona on virheellinen?
Alla on esitetty faktoja tapahtumista. Lukija voi valita,uskooko niitä vai Pelhoa.
Martti Tapio Pelho kirjoitti:Ilmo Kekkonen ja Jarmo Nieminen-Ravila ovat Agricolan keskusteluissa tuoneet toistetusti esille armeijan perinteistä näkemystä, jonka mukaan päämajan 20.4.1944 antamaa ankaraa karkureiden teloituskäskyä ja sen soveltamisohjeita tai rintamakomentajien vastaavia käskyjä, joilla upseerit velvoitettiin rangaistuksen uhalla käyttämään asetta karkuruita vastaan selustassa, ei jouduttu soveltamaan kertaakaan kesäkuussa tai myöhemminkään kesällä 1944.
Täysin perätön väite taas kerran.Mitään 20.4. 44 annettua käskyä ei edes ole.
Heinrichsin 20.6. 44 antama käsky ei ole mikään "ankara teloituskäsky", vaan ohje karkurien käsittelystä painopiste joukkoihin palauttamisessa.

Upseerien aseenkäyttö karkureita ja kieltäytyjiä vastaan perustui Sotaväen Rikoslain 5 ja 38 §:ään.Aseenkäytöstä oli tehtävä ilmoitus.
Nämä tapaukset on esitetty teoksessa "Teloitettu totuus". En ole huomannut kiistäneeni sen tietoja.Tuskin Pelhoa ja Ylikangasta lukuunottamatta kukaan muukaan.
On tietysti mahdollista, että jokin yksitttäinen aseen käyttö on jäänyt selvittämättä.Sitä ei ole kukaan kiistänyt.

Sotamies Häkkisen tapausta ei ole mitenkään peitelty tai salailtu, kuten Pelho itsekin osoittaa.Todettakoon, että Häkkinen kieltäytyi sekä yksikössään että rykmentin komentajan edessä lähtemästä etulinjaan.Tällöin rykmentin komentaja eversti Adolf Ehrnroot määräsi Häkkisen ammuttavaksi ilmoittaen siitä myös divisioonan sotatuomarille. Kyse ei siis ollut karkuruudesta, vaan kieltäytymisestä ( TT-44 s.127) .Siilasvuo ei ole määrännyt ampumista.

Häkkisesta on tehty ilmoitus sodissa menehtyneiden tiedostoon T 19199/6. Kts TT-44 s 306.

Ruokkoamaton
Viestit: 45
Liittynyt: 29.10.09 09:47

Re: RUK:n johtaja eversti Linnakko sensuroi Paavo Rintalan haastattelun!

11.04.13 14:38

Martti Tapio Pelho kirjoitti: Toikalle eversti Linnakko perusteli Rintalan haastattelun sensurointipäätöstään näkemyksellä, jonka mukaan “karkurit saivat osakseen oikeat ratkaisut eikä Rintalalla ole lupa näitä ampumisia julkisesti arvostella.
Kursivoinnista voisi kuvitella että kyseessä on lainaus kirjallisesta lähteestä. Onko kyseessä kenties kurssijulkaisun päätoimittajan kirje Soihtu-lehden toimitukselle vuodelta 1976 vai jokin myöhempi kuvaus tapahtuneesta? Vai pitikö Haminan varuskunnan ruokalan tal.au. päiväkirjaa johon muistiin merkittiin mm. turnujen pöydistä kuultuja keskusteluja?

Toisaalta on toki mahdollista että Pelho yhdistää totta ja tarua. Ihmeellisintä tarinassa lienee se että Toikka olisi jostain syystä jättänyt hyödyntämättä haastattelumateriaalia muualla eikä olisi tehnyt juttua edes ym. sensurointipäätöksestä.

PS Kerrotaan että kokonainen kurssijulkaisu olisi sensuroitu joitakin vuosia aiemmin: toimitus olisi tehnyt kirjasta kaksi versiota joista toinen toimitettiin kurssin kuraattorin ja koulun johtajan hyväksyttäväksi ja toinen, yleispoliittisesi edistyksellinen, pasifismin ja kolmannen maailman asialla oleva, tehtiin salassa ja annettiin painoon - missä sitten juttu kärysi. Oppilaat saivat käteensä virallisen teoksen, mutta RUK-museosta löytyy myös sensuroitu versio jota siis ehdittiin jo painaa. Liekoö tarina tosi?

Martti Tapio Pelho
Viestit: 322
Liittynyt: 24.12.11 17:05

Ilmo Kekkoselle

11.04.13 14:52

Kirjoitat 11.4.2013:

"Häkkisesta on tehty ilmoitus sodissa menehtyneiden tiedostoon T 19199/6. Kts TT-44 s 306."

Kerropa tyhmemmälle, miten on mahdollista, että armeijan kontrolloima ja kokoama, täydelliseksi eilen Agricolassa väittämäsi menehtyneitten rekisteri, antaa 11.4.2013 asiasta kiinnostuneelle tiedon, jonka mukaan JR 7:ssä palvellutta ja 13.7.1944 omin asein ammuttua Pentti Häkkistä "ei löydy"?

Miksi armeija, veronmaksajien rahoittama orgaani, ei ole 69 vuoteen saanut merkittyä sotamies Häkkistä ylläpitämäänsä ammuttujen tai menehtyneitten rekisteriin?

Mihin me tämmöistä armeijaa tarvitsemme kun perusvirkavelvollisuudet ammuttuja ja heidän omaisiaan tai historiamme tutkijoita ja harrastajia kohtaan eivät tule yli puoleenvuosisataan hoidetuksi?

Useasti Agricolassa moittimassasi Heikki Ylikankaan "Romahtaako rintama?- Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944"- tutkimuksessa (2007) julkaistussa ammuttujen listassa sotamies Pentti Häkkinen on kyllä mainittu.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Sotamies Pentti Häkkinen ammuttiin 13.7.1944 - ei rekisterissä!

11.04.13 15:11

Martti Tapio Pelho kirjoitti:Menehtyneiden 30 vuotta vanha tietokanta ei tunne JR 7:ssä palvellutta sotamies Pentti Häkkistä.
Kuitenkin Häkkinen löytyy?

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index ... raportti=1

Jospa kyse oli tästä: JR7:n päiväkäskyssä nro 23/44 20.6.1944 AE sanoo mm. näin kannustavasti:

"Isänmaamme kestää helpommin leikkauksen, jolla se vapautetaan sotilasvalansa rikkoneista pelkureista, kuin tappion, johon armeijan kurittomuus johtaisi."



JR 7:n komentaja A. E. kuulemma kannusti joukkojaan henkilökohtaisesti.

Paavo Rintala Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967

Sivut 197-198: "Meitä palasi toistakymmentä JR seitsikon miestä sotasairaalasta ja meidän mukana tuli täydennysmiehiä rykmenttiin. Komentaja otti meidät vastaan ja jakoi kahtia niin kuin vuohet ja lampaat. Komentaja oli muutenkin aika jyrkkäpuheinen mies. Nyt se piti puhuttelun täydennysmiehille ja halusi kai kasvattaa niiden moraalia, kun ne tulivat suoraan siviilielämästä sotaan."

Se puhe alkoi näin: "Te Pohjanmaan miehet, te kesselimahat, te viljanpiilottajat! Nyt te jouduitte sellaiseen paikkaan, että jos vihollisen luoti ei satu, niin oma luoti sattuu varmasti!"

Pikkuisen muuttuu kuva koko kansan "sotasetä-Aatusta", joka vanhoilla päivillää äityi hyvinkin isänmaalliseksi sankarihahmoksi ja veteraanien ikoniksi. Oikeasti Aatu oli sotilaan surma, kummalla puolen linjaa ne sitten olivatkin!

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Sotamies Pentti Häkkinen ammuttiin 13.7.1944 - ei rekisterissä!

11.04.13 15:38

Niitä sun näitä kirjoitti:
Martti Tapio Pelho kirjoitti:Menehtyneiden 30 vuotta vanha tietokanta ei tunne JR 7:ssä palvellutta sotamies Pentti Häkkistä.
Kuitenkin Häkkinen löytyy?

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index ... raportti=1
Kappas, kappas, niinpä löytyy. Epäilen, että Häkkinen on ollut kaatuneiden tietokannassa jo pitkään. Luokitus vain ollut se usein mainittu "kuollut". Tietokannassa nyt oleva "teloitettu", on sekin vähän epätarkka. Teloittamisella kun tarkoitetaan (muussa kun arkikielessä) oikeuden määräämän kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa. Häkkistä ei kuitenkaan oltu kenttäoikeudessa tuomittu, vaan hänet määräsi ammuttavaksi JR 7:n komentaja, sotatuomaria ensin konsultoituaan. Tarkempi luokitus voisi olla vaikkapa "kurinpidollisesti ammuttu" tai "esimiehen päätöksellä ammuttu" tms. Mutta hyvä näin, kyllä tuokin kertoo kohtuullisen hyvin tietokannan käyttäjälle mistä on kysymys.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

11.04.13 15:39

Martti Pelholle
Martti Tapio Pelho kirjoitti:Kerropa tyhmemmälle, miten on mahdollista, että armeijan kontrolloima ja kokoama, täydelliseksi eilen Agricolassa väittämäsi menehtyneitten rekisteri, antaa 11.4.2013 asiasta kiinnostuneelle tiedon, jonka mukaan JR 7:ssä palvellutta ja 13.7.1944 omin asein ammuttua Pentti Häkkistä "ei löydy"?
Tyhmyydestäsi en ole vastuussa. Olen yrittänyt lisätä tietomäärääsi, mutta ei siitä juuri ole ollut apua. Menehtyneiden rekisterin puutteista en ole vastuussa.
Ilmo Kekkonen kirjoitti:Kaatuneiden ja kuolleiden luettelot ovat kokonaisuutena erityisen täydellisiä. Henkilötietojen yksityiskohdissa on puutteita.
Kuten totesin, luettelot ovat KOKONAISUUTENA erityisen täydellisiä.Niissä on noin
95 000 nimeä. Tietenkin joku yksittäinen tapaus voi puuttua.
Siitä voi huomauttaa Arkistolaitokselle, joka ylläpitää tiedostoa. Se ei siis ole armeijan vastuulla.Annat jatkuvasti virhetietoa.

Kuten TT-44 s. 306 todistaa, asianmukaiset ilmoitukset rekistereille on tehty.

Ylikankaan listassa mainitaan yhdeksi Häkkisen kuolintiedon lähteeksi "internet".Ilmeisesti se on silloin ollut tiedostossa.

Ylikankaan tietoja on turha mainostaa, Hänen listassaan on Lindstedtin ( TT-44 liite 4) mukaan 19 sellaista nimeä, joita ei ole teloitettu rintamakarkureina tai kieltäytyjinä, jotka eivät ole tapahtuneet rintamalla tai joiden tiedot eivät ole uskottavia.Lisäksi luettelossa on joukko virheitä, koska Ylikangas ei ole välittänyt perehtyä mm. armeijan organisaatiomuutoksiin.Nimien määrään (89) nähden virheiden määrä jo tässä yhdessä luettelossa on hyvin suuri.

Ylikankaan tietojen julistaminen sellaisinaan tosina on yhtä perusteetonta kuin kopioida Arposen kirjan ajat sitten perättömiksi todettuja väitteitä.

Ylikankaalla on oikeita tietoja lähinnä vain silloin, kun hän on lainannut jotain pätevää tutkijaa tai muuta luotettavaa lähdettä.Siinä on täysin perustellut syyt moittia hänen aikaansaannoksiaan.

Martti Tapio Pelho
Viestit: 322
Liittynyt: 24.12.11 17:05

Emma-Liisalle

11.04.13 16:10

Kirjailija Paavo Rintalalla - kuten aikaisemmin kirjailija Väinö Linnalla ja vähän myöhemmin kirjailija Veijo Merellä – oli eri kustantajiensa (OTAVA, WSOY, W+G) kanssa erilaisia ongelmia saada julkaistua alkuperäisten käsikirjoituksiensa tai ideoittensa mukaista tekstiä sensuroimattomana.

Tämä kustantajien “varjelu” päti varsinkin ns. arkoihin asioihin tai sotiemme salattuihin varjopuoliin.

WSOY oli pakotettu vuonna 2001 julkaisemaan – 47 vuoden viivellä - Väinö Linnan alkuperäisen “Sotaromaanin”.

Linnan ‘Sotaromaani’ olisi jäänyt todennäköisesti ikuisiksi ajoiksi sensuroiduksi salaisuudeksi WSOY:n arkistoon, ellei Yleisradion TV 1:n MOT-dokumenttiohjelman toimittaja olisi tehnyt ja julkaissut juttua Linnan sotaromaanin sensuroinnista.

Veijo Meri joutui liittämään vuonna 1980 Otavan julkaisemaan ‘Jääkiekkoilijan kesä’ -romaaniinsa esipuheeksi (sinäänsä käsittämättömän) tekstin, jossa kokenut ja arvostettu kirjailijamme pakotetaan vakuuttamaan lukijoille etteivät kirjassa kerrotut tapahtumat ole totta vaan ovat syntyneet ainoastaan kirjoittajan ja lukijan mielikuvituksessa.

Vastaavaan pystyi vain Stalinin aikainen Neuvostoliitto, jossa lahjakkaat ja osaavat kirjailijat pakotettiin antamaan moisia vakuutuksia mielikuvituksensa kaikkivoipaisuudesta!

Meren ‘Jääkiekkoilijan kesä’- romaanin keskiössä ovat rintamakarkuruus, Lappeenranta, karkureiden ampumiset, kantakorttien ja sotilaspassien väärennökset sekä Portinhoikan taistelu.

Meri laittaa kirjassaan Suomen armeijan kapteenin laskemaan univormussa kukkaseppeleen tapetun (tai murhatun) kaverinsa haudalle.

Kapteenin laskeman kukkaseppeleen teksti lyhykäisyydessään kuuluu:

Portinhoikan sankarille.”

Tapettu Portinhoikan sankarimme oli turhaan yrittänyt saada Lappeenrannassa esikuntaa korjaamaan hänen kantakorttiinsa ja sotilaspassiinsa merkintää osallistumisestaan Lappeenrannasta takaisin rintamalle toimitettuna karkurina Portinhoikan taisteluihin.

Paavo Rintalalle oli jäänyt Toikalle kertomansa mukaan jotain hampaankoloon kustantajaansa Otavaa kohtaan vuonna 1974 julkaistusta “Kesäkuu 44”- teoksesta poistetusta tekstistä.

Rintalan kirjassa julkaisematta jätetty teksti koski kesäkuun 1944 rintakarkuruutta ja sen suitsemiseksi armeijan käyttämiä rankaisutoimia.

Rintala kertoi maininneensa Otavan sensurointitoimista myös tasavallan presidentti Urho Kekkoselle.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Viimeksi muokannut Martti Tapio Pelho, 11.04.13 22:14. Yhteensä muokattu 5 kertaa.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Sotamies Pentti Häkkinen ammuttiin 13.7.1944 - ei rekisterissä!

11.04.13 16:19

Albert Ravila kirjoitti:Kappas, kappas, niinpä löytyy. Epäilen, että Häkkinen on ollut kaatuneiden tietokannassa jo pitkään. Luokitus vain ollut se usein mainittu "kuollut". Tietokannassa nyt oleva "teloitettu", on sekin vähän epätarkka. Teloittamisella kun tarkoitetaan (muussa kun arkikielessä) oikeuden määräämän kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa. Häkkistä ei kuitenkaan oltu kenttäoikeudessa tuomittu, vaan hänet määräsi ammuttavaksi JR 7:n komentaja, sotatuomaria ensin konsultoituaan. Tarkempi luokitus voisi olla vaikkapa "kurinpidollisesti ammuttu" tai "esimiehen päätöksellä ammuttu" tms. Mutta hyvä näin, kyllä tuokin kertoo kohtuullisen hyvin tietokannan käyttäjälle mistä on kysymys.
On se Häkkinen löytynyt niin kauan kuin itse olen näitä katsellut eli jo useita vuosia sitten.

Joskus vuosia sitten sieltä puuttui useitakin nimiä kuten esim. Arnd Pekurinen tai
toinen näistä 20.12.1941 Baranissa telotetuista ns. "Tuntemattoman sotilaan miehistä" Mäkeä ja Ahomäki. (2./jr 9). Silloin testailin asiaa tietämilläni tapauksilla. Tuo Pekurisen puuttuminen hämmästytti aikanaan, sillä hän lienee ollut ensimäisiä 1941 ammuttuja kieltäytyjiä ja nykyisin jonkinlainen pasifistien ikoni.

Nyt näyttää "Menehtymisluokka" tyhjää, mutta lisätitoihin on laitettu (monille) "teloitettu" tai "kuolemanrangaistus ampumalla".

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index ... raportti=1

Tässä tapauksessahan hautauspaikka lienee tiedossa eli sinne ne kuopattiin paikan päälle!

Jostain syystä kun laittaa suoran linkin, niin joskus täytyy painaa F5 eli "refresh" jos tiedot ei heti tule näkyville.

Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet -tietokannassa satunnainen "nettihakija" ei voi käyttää kovin monia hakuvaihtoehtoja, joten itse laitoin nimen Häkkinen ja kuolinaika välillä 13.7.1944 - 13.7.1944

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/

Tuo joukko-osasto -haku on hieman konstikkaampi käyttää eli pitää laittaa vaikkapa */jr 7 tai sitten 11./jr 7

-

Lisään vielä tämän kun huomasin hakuehtojen laajentuneen sitten viime näkemäni.

Kun laittaa hakuväliksi vaikkapa 9.6.1944 - 31.8.1944 ja hakuehdoksi pelkkä "kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva", niin tulee peräti 865 nimeä. Sitten ei olekaan enää mitään "kaatui, siunattu ja haudattu" -tekstejä...
Viimeksi muokannut Niitä sun näitä, 11.04.13 16:44. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

11.04.13 16:21

Martti Tapio Pelho kirjoitti:Veijo Meri joutui liittämään vuonna 1980 Otavan julkaisemaan ‘Jääkiekkoilijan kesä’ -romaaniinsa esipuheeksi (sinäänsä käsittämättömän tekstin), jossa kokenut ja arvostettu kirjailijamme pakotetaan vakuuttamaan lukijoille ettei kirjassa kerrotut tapahtumat ole totta vaan ovat syntyneet ainoastaan kirjoittajan ja lukijan mielikuvituksessa.
Mitäs ihmeellistä tuossa on? Pelhohan julkistaa jatkuvasti itse tosina tapahtumia, jotka ovat syntyneet vain hänen tai jonkun toisen mielikuvituksessa.
Erityisenä pinttymänä Pelholla on panna kuvitelmiaan toisten nimiin ja väittää sitten niitä virheellisiksi.

Pelholla taitaa myös olla hyvin epäselvää, mitä tarkoitetaan toimittamisella ja mitä sensuroinnilla.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”