Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos

[Tapio Onnela]

Maailman väestö saavuttaa huippunsa, 9,7 miljardia ihmistä, vuonna 2064 ja laskee 8,8 miljardiin vuosisadan loppuun mennessä, kertoo The Lancet -lehden heinäkuussa julkaistu Global population 2100 -ennuste.

No, tuo väestöarvio oli arvostetussa The Lancetissa julkaistu vertaisarvioitu tutkimus. Löydätkö perusteita kiistää Lancetissa julkaistut tutkimustulokset?

En tietenkään kiistä, siihen ei ole tarvetta eikä tilastoteknistä kykyäkään, mutta maailman väestönkasvusta on monenlaisia arvioita YK:llakin.
Miten sitten lienee YK:n WMO:n ja YK:n ja WMO:n vuonna 1988 perustaman hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arvioiden laita, elävätkö ja muuttuvatko nuo arviot yhtä paljon kuin YK:kin maailman väestöskenaariot?

Tieteellisessä tiedossa on olennaista, että sen antama kuva maailmasta muuttuu kun tutkimusta tulee lisää. En osaa ottaa kantaa ilmastopaneelien kysymykseen. Jos niiden johtopäätökset ovat tieteellisiä niin toki myös ne voivat muuttua kun asioista saadaan lisätietoja.

Mitä tulee tuohon nimenomaiseen YK:n aikaisempien arvioiden kritiikkiin niin siitä TS:n mukaan YK:n väestöennusteita on kritisoidaan siitä, etteivät ne ole ottaneet huomioon kulttuurisia muutoksia riittävän hyvin:

"Bricker ja Ibbitson kirjoittavat, että kasvava määrä väestötieteilijöitä on alkanut kyseenalaistaa muun muassa YK:n väestöennusteita niiden vanhakantaisuuden takia. Nämä ennusteet huomioivat syntyvyyden, kuolleisuuden ja maahanmuuton, mutta jättävät huomiotta kulttuuristen muutoksien vaikutuksen.

Merkittävin kulttuurinen muutoksen ajuri on kaupungistuminen. YK:n arvion mukaan maailman ihmisistä vuonna 2020 kaupungissa asuvia oli noin 56 prosenttia. Vuosisadan puolivälissä kaupungissa asuisi jo 68 prosenttia ihmisistä.

Kaupungeissa naisilla on mahdollista päästä kouluihin ja töihin, joihin ei ole ollut mahdollisuutta muissa ympäristöissä. Naisten hallitessa paremmin toimeentuloaan he saavat myös paremman kontrollin omasta kehostaan. Tämän mahdollisuuden myötä monissa maissa naiset päättävät hankkia vähemmän lapsia.

Uskonnon ja pienyhteisöjen painostava vaikutus perheellistymiseen ja avioliittoon on kaupungeissa huomattavasti kevyempää kuin kaupunkien ulkopuolella.

Bricker ja Ibbitson haastattelivat tavallisia naisia Intian New Delhissä. Naiset kertoivat tyytymättömyydestä elämään ja pakosta taipua miesten valintoihin. Heidän odotetaan synnyttävän useita lapsia, etenkin poikia.

– Älkää kuvitelko, että voitte pakottaa köyhiä naisia. Köyhät naiset ovat nokkelia, muuten he olisivat kuolleita. Kun heillä on mahdollisuus perhesuunnitteluun, he lykkäävät lapsentekoa ja lastenteon tahtia, Ibbitson ja Bricker kirjoittavat.

Yksi vahvimmista aseista muutokseen on älypuhelin. Tätä kautta kehittyvien maiden naiset saavat koko maailman tiedot käsiinsä ja ymmärtävät, että elämällä voi olla muitakin suuntaviivoja kuin ison lapsikatraan synnyttäminen."

[Veikko I Palvo]

Mitä tulee tuohon nimenomaiseen YK:n aikaisempien arvioiden kritiikkiin niin siitä TS:n mukaan YK:n väestöennusteita on kritisoidaan siitä, etteivät ne ole ottaneet huomioon kulttuurisia muutoksia riittävän hyvin:

"Bricker ja Ibbitson kirjoittavat, että kasvava määrä väestötieteilijöitä on alkanut kyseenalaistaa muun muassa YK:n väestöennusteita niiden vanhakantaisuuden takia. Nämä ennusteet huomioivat syntyvyyden, kuolleisuuden ja maahanmuuton, mutta jättävät huomiotta kulttuuristen muutoksien vaikutuksen.

Merkittävin kulttuurinen muutoksen ajuri on kaupungistuminen. YK:n arvion mukaan maailman ihmisistä vuonna 2020 kaupungissa asuvia oli noin 56 prosenttia. Vuosisadan puolivälissä kaupungissa asuisi jo 68 prosenttia ihmisistä.



"

Brickerin ja Ibbitsonin "kulttuuriset muutokset" ja kehitysmaiden kaupungistuminen eivät näytä olevan täysin uusi asia:

Väestönkasvu kiihdyttää ilmastonmuutosta - otsikolla kirj. Tapani Vaahtoranta 2009 ja väestönkasvu on yhtä ajankohtainen asia 1.2021:kin.

"Väestökysymys on keskeinen ilmastonmuutoksen pahentaja. Siksi perhesuunnittelua maailman eri kolkissa edistävä tutkimuslaitoksen Population Action Internationalin ( PAI ) raportti on tervetullut julkaisu."

"Leiwen Jiangin ja Karen Hardeen raportti ei keskity pelkästään ihmisten lukumäärään, vaan analysoi kolmea muutakin tekijää:
kotitalouksien kokoa, kaupungistumista ja ikääntymistä. Kehityksen suunta on, että nousevien talouksien ja kehitysmaiden kaupunkien väkiluvut kasvavat rajusti.
Samalla väestö ikääntyy, ja yhä suurempi osa ihmisistä elää pienissä kotitalouksissa. Kaupungistuminen ja kotitalouksien koon pienentyminen ovat huonoja uutisia ilmastonmuutoksen kannalta, sillä molemmat lisäävät kasvihuonekaasujen päästöjä."
http://arkisto.ulkopolitiikka.fi/artikk ... nmuutosta/

Nousevat taloudet ja kehitysmaat pitävät esillä teollisuusmaiden "historiallista vastuuta" ilmastonmuutoksesta. Ensimmäinen teollinen vallankumoushan alkoi Englannissa noin vuoden 1700 tienoilta ja toinen 1800-luvun lopulla Saksassa ja USAssa. Suomessa sahailtiin vesivoimalla puutavaraa sahanpurun ja hiilidioksidien pöllytessä, mutta Suomella ei tuota kehitysmaiden väittämää "historiallista vastuuta" ilmastonmuutoksesta ole?
Erityisesti Englannin, mutta myös Ranskan, Italian, Saksan, Hollannin osalta kyse kehitysmaiden näkökulmasta näyttäisi olevan myöskin
siirtomaaisäntämenneisyydestä, josta esim. Kiina voi syyttää Venäjääkin; "Jaappanin sota" käytiin Kiinan Mantshuriassa ja imperialistiset internationalistit kaappasivat Kiinalta Mongoliankin Venäjän siirtomaaksi.

"Väestönkasvu kiihdyttää ilmastonmuutosta" palaten:

"Kehitysmaiden ja kehittyvien maiden omat päästöt lisääntyvät nopeasti ja puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee teollisuusmaiden ulkopuolelta." ( kirj. 2009 ja sama edelleenkin, ehkä lisääntyneenäkin? )
"Ja valtaosa päästöjen kasvusta tulevina vuosina tapahtuu muualla kuin teollisuusmaissa."

"Pelkät teollisuusmaiden päästövähennykset eivät enää riitä estämään ilmastonmuutosta."

"Kehitysmaat ensinnäkin käyttävät fossiilisia polttoaineita, kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Toinen syy on nopeana jatkuva väestönkasvu kehitysmaissa sekä Kiinan ja Intian suuret väestöt."

Pariisi 2015-sop. 194:stä allekirjoittajamaasta kehittyviä ja kehitysmaita on valtaosa, noin 150. OECD mm. käsittää 33 maata, teollisuusmaat, maksajat ilmastonmuutoksen vastaisuuteen kehitysmaissa kehitysmaiden mielestä ovat pieni vähemmistö allekirjoittajista , joiden vielä samaan aikaan on vähennettävä päästöjään toteutuneestikin mm. EU-Suomessa.




Kiina ja Intia, maailman suurin ja neljänneksi suurimmat päästöjen aiheuttajat vaativat mm. 17.9.2019 teollisuusmailta lisää rahaa korvaukseksi niiden vastuuksi sanotusta ilmastonmuutoksesta.

"Suurimpana kehitysmaana Kiinalla on oikeus saada raha-apua", julistaa Kiinan johtaja, mutta Kiina ja Intia eivät käytännössä sitoudu mihinkään konkreettisiin ilmastotoimiin päästöjensä vähentämiseksi."
http://climatechangenews.com/2019/09/17 ... un-summit/

Ja 8.2019 Kiina, Intia yhdessä Brasilian ja Etelä-Afrikan kanssa antoivat yhteisen julistuksen ja julkilausuman ja vaatimuksen
ilmastotoimiensa rahoituksen lisäämisestä vaatimuksena pohjoisen pallonpuoliskon teollisuusmaille.

"Pelkät teollisuusmaiden päästövähennykset eivät enää riitä estämään ilmastonmuutosta" näyttäisi pitävän paikkansa (lähi-?)tulevaisuudessakin?
Ja "Väestönkasvu kiihdyttää ilmastonmuutosta" tulevaisuudessakin?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

En tietenkään kiistä, siihen ei ole tarvetta eikä tilastoteknistä kykyäkään, mutta maailman väestönkasvusta on monenlaisia arvioita YK:llakin.
Miten sitten lienee YK:n WMO:n ja YK:n ja WMO:n vuonna 1988 perustaman hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arvioiden laita, elävätkö ja muuttuvatko nuo arviot yhtä paljon kuin YK:kin maailman väestöskenaariot?

Tieteellisessä tiedossa on olennaista, että sen antama kuva maailmasta muuttuu kun tutkimusta tulee lisää. En osaa ottaa kantaa ilmastopaneelien kysymykseen. Jos niiden johtopäätökset ovat tieteellisiä niin toki myös ne voivat muuttua kun asioista saadaan lisätietoja.

Mitä tulee tuohon nimenomaiseen YK:n aikaisempien arvioiden kritiikkiin niin siitä TS:n mukaan YK:n väestöennusteita on kritisoidaan siitä, etteivät ne ole ottaneet huomioon kulttuurisia muutoksia riittävän hyvin:

"Bricker ja Ibbitson kirjoittavat, että kasvava määrä väestötieteilijöitä on alkanut kyseenalaistaa muun muassa YK:n väestöennusteita "

Kanadalaisten Darrell Brickerin ja John Ibbitsonin Empty Planet, The Shock of global population decline ei välttämättä näyttäisi muuttaneen kuvaa maailmasta vaan paremminkin ehkä monipuolistaneen sitä. Ja Overpopulation-projektin Mc Keown kritisoikin tuota tutkimusta.
http://overpopulation-project.com/s=empty+planet ( search: Empty planet )

"Empty Planet´ssa optimistisista lähtökohdista siirrytään perusteettomiin johtopäätöksiin. Lähtöoletuksena on maailman väestömäärän huomattavasti YK:n medium-ennustetta pienemmäksi jäävä kasvuhuippu ja sekin nopeasti.

"YK:n keskimääräis-ennuste on 9,77 miljardia vuoteen 2050 ja 10,9 miljardia vuoteen 2100 mennessä."

"Darrell Bricker ja John Ibbitson ovat matkustelleet Brysseliin ja Souliin, Nairobiin ja Sao Pauloon, Mumbaihin ja Pekingiin, Canberraan ja Wieniin keskustellen nuorten kanssa yliopistokampuksilla ja tutkimuslaitoksilla, faveloissa ja slummeissa ja he sanovat mielipiteenään näiden keskusteluiden antaneen heille paremman käsityksen kuin YK:n ja muiden väestötieteilijöiden."
"Joitakin viitteitä kasvavasta hedelmällisyyden laskusta Bricker ja Ibbitson sanovat kylläkin esiintyvän tieteellisissä tutkimuksissa, mutta paremman käsityksen saa keskustelemalla `ruohonjuuritasolla´ eri maissa."

Overpopulation sivulla on June20 2019 mm. kirjoitus "Does Sweden need immigration to support its aging population"? Tätä samaahan jotkut ovat esittäneet tarvittavan Suomessakin ikääntyvän väestörakenteen korjaamiseksi.

Greta Thunbergin taustavoimat esittävät "tiede sanoo näin "-sanontoja, mutta olisikohan useinkin kyse ainoastaan tieteellisestä kirjoituksesta, joka voi olla yksipuolinenkin?
Ja olisikohan Brickerillä ja Ibbitsonilla kyse `empiirisestä tutkimuksesta ´ eri puolilta maailmaa matkustellen kerättyjen tietojen pohjalta?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Ihmisiä on jo liian paljon, joten ihan äkkiä maapallo ei tyhjene meistä ihmisistä, ellemme onnistu jotenkin myrkyttämään koko ihmiskuntaa tai lopullisesti pilaamaan elinehtojamme täällä. On kuitenkin aika selvää, että tarvitsemme pohjoismaihin lisää nuoria, työkykyisiä ihmisiä ja työpaikkoja elättämmän lukuisat eläkeläiset; pelkästään nurinpäin olevan väestöpyramidin kuva osoittaa sen. Ainakin jos haluamme elää hyvinvointivaltiossa, jossa veroilla rahoitetaan tätä yhteistä hyvinvointia.

Ilmastokriisi on pelottava, jos jo 2080-luvulle mennessä etelä-Eurooppa alkaa ollut aavikoitunut ja liian kuumaa viljeltäväksi, niin maaililman ruokahuolto todella tarvitsee laboratorioissa kasvatettuja proteiineja yms. eikä väestön radikaali väheneminen ole mikään murheen aihe. Oikeasti on syytä vähentää fossiilisia polttoaineita tosi pikaisesti. Ja suojella luontoa. Ja miettiä, minne asutetaan ne miljoonat ihmiset, jotka alkavat vaeltaa aavikoituvasta, liian kuumasta etelästä pohjoiseen... Toivottavasti tiede antaa meille rauhanomaisia keinoja selvitä näistä kriiseistä eikä tarvitse ryhtyä taistelemaan maapaloista ja vallasta; siis tappamaan toisia, missä ihmiskunta on usein kunnostautunut liiankin hyvin. Yllättävän nopeasti ihmisset ovat tällaisten suurten sotien ja puhdistusten jälkeen saaneet väestömäärän nousemaan, vrt. Suomeakin v1938 ja nyt, puhumattakaan niistä maista, joissa myös kotirintamalta pommitettiin siviiliväestöä raskaasti (esim Saksa). Olisi todella valtava historiallinen käänne, jos väestömäärät alkaisivat joka puolella vähetä merkittävästi. Tähän asti on näyttänyt siltä, että tällaista tapahtuu vain, jos ihmisten luotto yhteiskuntaan ja sen vanhustenhuoltoon on riittävän korkealla, ettei lapsia tarvitse oman vanhuutensa turvaksi. Kiinassa valtio yritti vähentää väestönkasvua yhden lapsen politiikallaan, sen tulokset eivät ole olleet kovinkaan onnistuneita.

Väestöennusteet ovat todella fiktiivisiä, sillä niihin taatusti vaikuttaa maapallon elinolosuhteet ja niiden muutokset - ja ne vasta ovat vaikea ennustaa, vaikka olisimmekin yhtämieltä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luontoon. Mutta sen vaikutus talouteen, yhteiskuntiin ja valtioihin on vielä monimutkaisempaa saati sitten eri alueiden valitsemiin arvo- ja politiikkalinjauksiin. Valitettavasti historia on pullollaan aika huonoja esimerkkejä ihmiskunnan teoista, eikä niistä juurikaan ole otettu oppia positiivisessa mielessä. Tiede on ainoa toivomme parempaan.

On kuitenkin aika selvää, että tarvitsemme pohjoismaihin lisää nuoria, työkykyisiä ihmisiä ja työpaikkoja elättämmän lukuisat eläkeläiset;

Ilmastokriisi on pelottava, ...........................................

Väestöennusteet ovat todella fiktiivisiä, .............. Tiede on ainoa toivomme parempaan.

Jos tarvitsisimme nuoria elättämään yhä lukuisammat eläkeläiset Suomessa, vaikka suuret ikäluokatkin kuolevat kohtapuoliin pois, tarvitsisimme epäilemättä lisää työpaikkojakin. Lienee siis turhaa haalia siirtolaisia EU:n ulkopuolelta ennen todellista työvoimatarvetta, voisimmehan sitten tarpeessa perustaa rekrytointitoimistoja vaikkapa filippiineille hoitajien palkkaamiseksi.

Tilastoissa ulkomaalaistaustaisista noin puolet lienee ns. pakolaisia ja heistäkin puolet asuu pääkaupunkiseudulla ja stat - fi:n mukaan pääkaupunkiseudun alle kouluikäisistä jo neljäsosa on ulkomaalaistaustaisia eli pääkaupunkiseudulla monikulttuurisuus näyttäisi Suomessa eniten toteutuneelta?
Ulkomaalaistaustaisten keski-ikä on 33,8 vuotta ja kantasuomalaisten 43,9 vuotta ja jälkimmäisten joukossa lienevät jo tilastoista kadonneet ulkomaalaistaustaisetkin. Tosin siirtolaisuus Suomeen alkoi vasta 1990-luvulla Neuvostoliiton romahdettua; inkeriläisten paluumuutto ja noin 1400 somalipakolaista Moskovasta ja Pietarista.
Suomen kaupunki- / maaseutujaostakin on kirjoiteltu, statin tilastojen valossa kaupunkialueilla ja niiden läheisellä maaseudulla asuu v. 2019
noin 80% suomalaisista ja maaseudun paikalliskeskuksissa, ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla noin 20 %.
Suomi näyttäisi "kaupungistuneen" ja maaseutu on oikeastaan kadonnut?



"Ilmastokriisi on pelottava." Jos pidättäydymme Suomen rajojen sisällä, niin ilmastonmuutoksen vastaista kehitystä on tapahtunut Suomen ollessa johtavia maita ko. asiassa; noin 200:sta maailman maasta ehkä noin 30 on tehnyt asian eteen jotain, kustannuksiahan siitä tulee ja eiköhän se liene esteenä vaikkapa maailman suurimman `päästelijän´ Kiinan toimimattomuudelle ilmaston muutoksen vastaisissa toimissa,
talouskasvustaan ja sen myötä asemahtinsa kasvusta Kiina tuskin tinkii. Lähes 3 miljardin asukkaan Kiina ja Intia on myöskin ydinasemaita, aseisiin rahaa niilläkin riittää, Intiankin on pelättävä ydinasemaa Pakistania ja tuollakin ilmansuunnalla näyttäisi vallitsevan paikallinen MAD-oppi.

"Oikeasti on syytä vähentää fossiilisia polttoaineita."
Suomi on jo vähentänyt poikkeuksena valtaosasta maailman maita fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä, 6 % yksin vuonna 2019 ja energiakäytön hiilidioksidipäästöjä vähennettiin Suomessa noin 5 % vuoteen 2018 verrattuna. ja nythän vähennetään turve kokonaan pois ja korvattaneen tuonnilla ? ( kivihiili + turve yht. noin 10,7% )

Kivihiilen käyttökin Suomessa loppuu lähivuosina mm. EU-Saksan jatkaessa kivihiilen käyttöään, savukaasuja voi tosin myöskin puhdistaa ja sitä mm. Kiina tekee vähäisessä määrin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi v. 2019 1 %:n ja uusiutuvilla katettiin 37 % Suomen energiakulutuksesta.
http://stat.fi/til/ehk/2019/04/ehk_2019 ... 01_fi.html

Sähkön nettotuonti Suomeen v. 2019 oli 5-6%:n luokkaa. Erilaisia energiatuotteita tuotiin 10,2 miljardin €:n arvosta , vähennystä 4% ja
noin 64 % Venäjältä. Energiatuotteiden vienti oli 5,6 miljardia €, lisäystä 3%:a.

"Tiede on ainoa toivomme parempaan" kuulostaa hieman samalta kuin Greta Thunbergin taustavoimien hokema "tiede sanoo niin" ja mitä tiede sanoo, jää epämääräiseksi. Toteutumaton Pariisi 2015-sopimuskin asetti `tavotteita´.
Suomi on vähentänyt toteutuneena fossiilisten käyttöään, toisin kuin valtaosa maailman maista ja Pariisi 2015-sopimuksen allekirjoittajista, joten olisiko syytä puhua Suomen ilmastonlämpenemisen vastustamisen saavutuksista, eikä
jatkuvasti hokea sitä, miten huonosti ja vähän globaalisti on tehty ja lopettaa "hysteerinen maailmanparantaminen" maailman väestöräjähdyksen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamasta "ilmastopakolaisuudesta" - EU:hun ja Suomeen?

Veikko Palvo