plundi
Viestit: 21
Liittynyt: 05.03.15 05:52
Paikkakunta: Helsinki

Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?

Klaus Lindgren kirjoitti:
25.04.21 23:04
Jonaksen mukaan Suomi oli siis sen omassa käsityksissä itsestään valtio, joka katsoi voivansa harjoittaa alueen määräävän suurvallan elintärkeistä turvallisuusintresseistä poikkeavaa politiikkaa.
Uskallan kyllä suuresti epäillä kyseisten intressien elintärkeyttä.
...
Tätä keskusteluahan on käyty aika monta vuosikymmentä. Joskus 1970-luvulla se pääsi siihen pisteeseen, että yhtäällä oli perinteisempi käsitys Suomen sankaruudesta ja toisaalla taas – nyt jo sekin varsin perinteiseksi muodostunut– kuva suomalaisten ja etenkin Eljas Erkon tyhmyydestä. Olisikohan aika päästä hieman eteenpäin tässä keskustelussa?
Havaitsin yllätyksekseni, että myös professori Alpo Rusi on eräässä Uuden Suomen Puheenvuoro blogissaan marraskuussa 2018 selostanut tilannetta samaan tapaan, johon minäkin päädyin kirjoittaessani.

Rusi kirjoitti näin:
Suomen ulkopoliittinen johto siirtyi Eljas Erkon käsiin, joka ei ymmärtänyt, että suurvallan intressi on usein ristiriidassa pienten valtioiden oikeuksien kanssa. Hitlerin natsi-Saksa ei välittänyt Suomen oikeuksista, vaan laskelmoi kylmästi, kuten 1918, Suomen roolia omien poliittisten intressiensä näkökulmasta.
Kts. Rusin kirjoitus: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/alporu ... talvisota/

Kannattaa huomata, että myös Rusi on tutustunut sekä professorien Kotkinin että Jonaksen teoksiin. Kotkin on Rusin mukaan perustanut näkemyksensä lähinnä arvioon Holstin ja Neuvostoliiton tiedustelun NKVD:n edustajan Boris Jartsevin ja Holstin keväästä lokakuuhun 1938 eri vaiheissa käymiin neuvotteluihin, joista tietoja saatiin yksityiskohtaisemmin vasta sotien jälkeen, vaikka hallituksen ylin johto niistä oli tietoinen ja niihin myös osallistui. Yllätyin myös siitä, että Rusi oli myös maininnut Saksan sekä vuonna -18 että -39 kuten minäkin mainitsin.

Huomaa, että VTT Erkki Tuomioja oli myös ilmeisesti eri mieltä joskaan hän ei maininnut mitenkään juuri nyt puheena olevaa asiaa. Tuomioja tietää jo oman kokemuksensa perusteella, että valtioiden välisten nimenomaan turvallisuusintressien ollessa vaakalaudalla, väistyvät toissijaisiksi käsitetyt moraali ym. näkökohdat. Silloin ovat niin pienten kuin suurtenkin aikeet aivan yhtä pahoja, joskin pienillä on harvemmin kuin suurilla mahdollisuus toteuttaa noita pahoja aikeitaan.

En tunne 70-luvulla käytyä keskustelua koska en silloin ollut läsnä sen enempää mailla kuin halmeillakaan historiantutkimuksessa. 70-luvustahan on jo kulunut puoli vuosisataa, joten olisi jo vallan ihme elleivät sen ajan teoriat olisi jo osittain vanhentuneita. Varmaan se käsitys, jota kutsut perinteiseksi, kuvastaa tai on ainakin peräisin sodanaikaisista propagandakäsityksistä, eikä lainkaan historiantutkimuksesta.

Kiitos joka tapauksessa kommenteistasi. On aina mukavaa, kun joku muu on myös kiinnostunut aiheesta, joka on minunkin kiinnostuksen kohde.

Tapio Onnela
Viestit: 4894
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?

plundi kirjoitti:
29.04.21 08:14

Teos oli siis, toistan tiedot nyt varmuuden vuoksi yksityiskohtaisesti, seuraava: Michael Jonas: ”Kolmannen valtakunnan lähettiläs - Wipert von Blücher ja Suomi” (saksankielinen alkuteos: ”Wipert von Blücher und Finland. Alternativpolitik und Diplomatie im Dritten Reich”), 432 sivua+alaviitteet ja liitteet, Ajatus Kirjat, Gummerus Kustannus Oy, 2010, ISBN 978 95120-7712-0). Lainattu teksti on teoksen sivulla 117.
Toivottavasti näistä tiedoista ilmenevät ne tiedot, jotka sinulta puuttuivat.
Hienoa. Suuret kiitokset! Tämä helpottaa keskustelua tuntuvasti keskustelua. En yrityksistäni huolimatta löytänyt teoksen tietoja tästä ketjusta, joka on paisunut vuosien varrella niin pitkäksi. Tuosta Jonaksen teoksesta ilmestyi vuonna 2011 Markku Jokisipilän arviokin Agricolassa: Merkittävä mutta paikoin kritiikitön elämäkerta Wipert von Blücheristä (Agricolan arvostelut 11.3. 2011)

Odotan vielä tarkempia tietoja "Stalinin vilpittömyydestä" joihin viittasit Kotkinin luennon yhteydessä. Linkkaamassasi Kotkinin luentotallenteesta en niitä juurikaan löytänyt. Ehkä siinä Kotkinin teoksessa olisi ollut enemmän todistusaineisto väitteelle, että Stalin oli Suomen suhteen "vilpitön" eikä ennen talvisodan syttymistä aikonut valloittaa ja sovjetisoida Suomea ja samalla palauttaa keisarikunnan vuoden 1914 rajat. Lukuisa joukko tutkijoita nimittäin kyllä on sitä mieltä. Näihin viittasin edellisissä puheenvuoroissani, mutta voin ne kyllä uudelleenkin listata. Stalinin "vilpittömyydelle" ei tunnu löytyvän perusteita.

Veikko I Palvo
Viestit: 1205
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?

Olisiko Talvisota voitu välttää? Olisihan Stalinin Neuvostoliitto yksinkertaisesti voinut haluta rauhaa propagandansa iskulauseen mukaisesti.

Stalin olisi voinut laskelmoida niinkin, ettei olisi liittoutunut 8.1939 Hitlerin kanssa ja laskelmoinut saavansa Neuvostoliiton "etupiirin" itselleen tullessaan puna-armeijoineen Saksan ja Lännen välisen sodan raunioille näiden uuvutettua toisensa sodassa.
Stalin olisi voinut olettaa Saksan hyökkäävän Puolaan ja Englannin ja Ranskan, joita oli petetty Mynchenissä 1938 , " rauha meidän elinajaksemme ", joka tapauksessa julistavan siksi sodan Saksalle, jota olisi siis jatkossa uhannut saksalaisten WW1-kokemustenkin johdosta pelkäämä kahden rintaman sota.
Toisen maailmansodan aloitus olisi siirtynyt ja Stalinin Neuvostoliitto olisi ehtinyt varustautua kauemmin, mikäli Stalin ja Hitler olisivat tehneet vain kauppasopimuksen: raaka-aineita Saksan sotataloudelle ja työstökoneita ja teknologiaa Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmien sotataloudelle.
Saksan lebensraum oli Puola: Puola 1939 rajoin tai Puola-Liettua ennen Puolan jakoja Smolenskin itäpuolisine rajoineen ja käsittäen Katariina II:n ja Potemkinin valloittaman Ukrainan, jonka saksalaiset olivat miehittäneet jo 1918.

Ja
sitten Saksan ja Lännen välisessä sodassa heikentyneeseen Keski-Eurooppaan ja länteen olisi voinut toteuttaa suurhyökkäys Grozan tai ehkäpä olisi voinut tyytyä käyttämään ainoastaan `poliittisia ja rauhanomaisia keinoja´ eli kominterniä valloituksiin?


Tosin maailman vallankumousjärjestö Komintern jäsenpuolueineen oli maaliskuussa 1919 perustettu Moskovan Kremlissä nimenomaan bolshevistisen vallankumouksen väkivaltaiseen levittämiseen, ennen Neuvostoliiton perustamista vuodenvaihteessa 1922/1923.
"Kaikkien maiden proletaarit - liittykää yhteen!"

Puolassa Tuhatsevski Varsovan laidalla ja Stalin Etelä-Puolassa epäonnistuivat 1920 maailmanvallankumouksen viennissä ja syyttelivät myöhemmin toisiaan tappiosta, kunnes Stalin 1930-luvulla lopetti tuon kinastelun. Stalinin henkilökulttikin oli nostettu kommunistisen propagandan keskiöön ja Stalinin henkilökultti esitettiin sotaisana ja voitokkaana.

Komintern julisti kansanrintamadoktriininsa ja Espanjassa se saavuttikin menestystä, sai aikaan sisällissodan 1936 - 1939. Ja nyky-Venäjän historiassa ihmetellään, miksei Stalinia kutsuttu 1938 Mynchenin konferenssiin ja "menneisyyteen kaadetussa politiikassa" sanotaan Stalinin olleen siksi pakotettu solmimaan Hitlerin kanssa toisen maailmansodan aloittanut MR-sopimus, johon liittyvillä kauppasopimuksilla Stalinin Neuvostoliitto raaka-ainetoimituksin mahdollisti Saksan sotatalouden ja Ranskan valloituksenkin.
Stalinin oli "pakko" saada ne etupiirit heti.

Kominternin periviholliset esitetään tässä 1920 perustettua Kansainliittoa, League of Nations, kuvaavassa julisteessa vuodelta 1920 ja
http://sovietposters.com/posters/the-le ... 20#gallery
samat periviholliset nähdään ilmeisesti yhä Nyky-Venäjääkin piirittämässä?

Veikko Palvo

plundi
Viestit: 21
Liittynyt: 05.03.15 05:52
Paikkakunta: Helsinki

Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?

Kovin kiintoisaa on ollut tutustua professori Kotkinin esitykseen suomalaisten käsityksistä Moskovan neuvottelujen ajoilta. Ne menivät seuraavasti, lainaan:
Professori Stephen Kotkin mainitsi luennollaan: kirjoitti:The Finns never believed him. When Stalin was making concessions, the Finns thought it was a trick. They thought:
“You now, this guy, he is trying to trick us somehow. We don’t know exactly how, but Stalin making concessions, oh no. No! Can’t be true.“
“It’s a trick! We can’t do it!”
Eli sama suomeksi:

Professori Stephen Kotkin mainitsi luennollaan: kirjoitti:”Suomalaiset eivät koskaan uskoneet häntä. Kun Stalin teki myönnytyksiä, suomalaiset uskoivat että kyse oli jujuttamisesta. He ajattelivat:
”Hei, tämä kaveri yrittää jujuttaa meitä jotenkin. Emme tiedä kylläkään ihan tarkasti miten, mutta Stalin, suostumassa myönnytyksiin, ei sentään. Ei! Ei voi olla totta.”
”Kyse on jujusta! Emme voi myöntyä.”


Näin raskaan ironisesti professori Kotkin esitti Suomen hallituksen kannanotot. Ymmärrän kyllä, miten hän ajattelee, ja ymmärrän myös, että ne, jotka ajattelevat vanhalla tavalla, eivät hevin luovu mielipiteistään, jotka kai ovat, voisin kuvitella, vuosien saatossa muotoutuneet samanlaisia raiteita pitkin vastaamaan professori Kotkinin edellä varsin hauskasti esitettyä kuvausta.

Sitten on vielä niitäkin, jotka ajattelevat, että Stalin - jo neuvottelujen aikana - aikoi valloittaa Suomen. Mitään dokumenttia tai muutakaan evidenssiä sellaisesta ei ole kuitenkaan esitetty, eikä professori Kotkin edes noteeraa sellaisia salaliittoteorioita.

Päinvastoin, nykyisin on käytettävissä 14.10.39 pidetyn poliittisen toimikunnan pöytäkirja, jossa ei ole - siinäkään - mitään mainintaa mistään sellaisen suunnittelusta. Sen sijaan siinä ovat kyllä neuvottelutavoitteet mainittu siinä muodossa, jossa ne neuvotteluissa esitettiin suomalaisille.

Jos nimittäin halutaan niiden yli 80 vuoden kuluttua, jotka nyt on kuluneet talvisodasta, epäillä vilpillisyydestä eikä osata esittää dokumentteja saati edes sanoa, mitä tai miten olisi yritetty jujuttaa, niin minusta on vain luonnollista, että pikkuhiljaa joku astuu pakostakin esiin, joka sanoo ironioiden saattelemana, kuten professori Kotkin, että Stalin ei yrittänytkään jujuttaa suomalaisia, vaan hän neuvotteli ihan vilpittömästi - ainakin sillä kerralla.

Vielä vähemmän professori Kotkin saattoi käsitellä kuviteltuja suunnitelmia valloituksesta, joiden on väitetty olleen neuvottelujen taustalla. Niistä uskomuksista ei ollut mitään sanottavaa. Ne jäivät vain esittäjien omiksi uskon asioiksi, sille ei voi valitettavasti mitään.

Suomessa olisi opittava suhtautumaan myös omaan hallitukseen kriittisesti eikä käyttää silloisen NL:n aggressiota omien poliitikkojen tekemien virheiden peittelemiseen. Talvisota päättyi 80 vuotta sitten. Se olisi ollut vältettävissä, siitä minusta ei voi olla enää epäilystäkään.

Veikko I Palvo
Viestit: 1205
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?

plundi kirjoitti:
03.05.21 09:19

-

Stalinin ja Hitlerin MR-sopimus allekirjoitettiin 23.8.1939
ja
Neuvostoliiton ja Viron YYA-sopimus 28.9.1939 klo 24.00 Kremlissä
Neuvostoliiton ja Latvian välinen YYA-sopimus allekirjoitettiin Kremlissä 5.10.1939
Neuvostoliiton ja Liettuan YYA-sopimus allekirjoitettiin 10.10.1939

Aikanaan meillä on oltu tietoisia noista "yya-sopimuksista" Suomen saadessa 5.10.1939 neuvottelukutsun Moskovaan ja
J.K.Paasikivi saapui Moskovaan 11.10.1939, päivää myöhemmin kuin Liettuan YYA-sopimus allekirjoitettiin.

Baltian maiden kohtalo on tiedossa sekin ilman Moskovan arkistotietojakin, Stalinin salaisia kansioita ja samoin Suomen Talvisota, jota ilman ei olisi ollut jatkosotaakaan.
Moskovan arkistotietoja, Varjo Suomen yllä ( Stalin ) arkistoja on paljon enemmän kuin mitä kirjassa on julkaistu ja ne ovat Kansallisarkistossa,
mutta ilmeisesti erityisesti Talvisodan aikojen kohdalla saaduissa arkistoissa on aukko, tietoja Moskovasta ei ole haluttu antaa.
Mutta ei tuo aukko todellisuutta muuta.
Ja kaikkia asioita ei ole aikanaan kirjattukaan eikä arkistoitukaan.

http://jkpaasikivi.fi/book/valtiomiehen ... yo-1939/3/ Vuonna 1939 J.K.Paasikivi oli eläkkeelle jäänyt pankinjohtaja ja Suomen lähettiläs Tukholmassa ja takana oli vuoden 1918 kuningashanke, valtiomies Paasikivestä tuli sotien jälkeen, aluksi pääministerinä.

Seuraava on kenties yksityiskohtaisempikin kuvaus "neuvotteluista" Kremlissä,
erilaisia uhkauksia ja kiristyviä vaatimuksia, "syöttinä" virolaisille on ollut kauppasopimus Viro-NL, mutta siitä ei näytetä keskustellunkaan syyskuussa 1939 ja välillä Tallinnassa käytyään, Shelter on Pätsin valtuuttamana allekirjoittanut sopimuksen "Viron tukikohtamiehityksestä."
Stalin on Viro-Neuvostoliitto YYA-sopimusta laadittaessa ollut mukana 27.9.1939 alkaen:
1939 Estonian - Soviet negotiations:
http://lituanus.org/1968/68_2_03Doc4.html
Ulkoministeri K.Selterin-V.Molotovin neuvotteluista syyskuussa 1939 Moskovassa myös mm.: books google : Communist aggression investigation, tekijät United States, Congress House, sivu 1436 alkaen, 1st meeting 24.9.1939 mr. Shelter, mr Rei

"Neuvottelut" Kremlissä näyttävät olleen lähinnä kysymyksiä ja vastauksia YYA-sopimuksen artikloista, sekä Tallinnan, Paldiskin jne soveltuvuudesta maa- ja meritukikohdiksi Neuvostoliitolle. Myöskin puna-armeijan miehitysvahvuudesta Viron "tukikohtamiehityksessä"
( täydellinen miehityshallinto kesällä 1940 ) on "neuvoteltu": onko 35000 punasotilasta vaiko 25000 sopiva määrä.

Neuvostoliiton ja Suomen YYA-sopimushan solmittiin sitten sotien jälkeen 6.4.1948 Stalinin vaatimuksesta Neuvostoliiton turvallisuuden varmistamiseksi Suomen suunnalla, Kylmä sotakin kun oli käynnistymässä.

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko I Palvo, 04.05.21 09:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Klaus Lindgren
Viestit: 1156
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?

Suomessa olisi opittava suhtautumaan myös omaan hallitukseen kriittisesti eikä käyttää silloisen NL:n aggressiota omien poliitikkojen tekemien virheiden peittelemiseen. Talvisota päättyi 80 vuotta sitten. Se olisi ollut vältettävissä, siitä minusta ei voi olla enää epäilystäkään.
Penkomatta asiaa yhtään sen enempää huomaan, että Suomessa suhtauduttiin oman hallituksen toimiin hyvin kriittisesti jo vuonna 1978, siis yli neljäkymmentä vuotta sitten. Silloin ilmestyi tv-sarja "Sodan ja rauhan miehet", jossa varsinkin Eljas Erkko esitettiin varsin kriittisessä valossa. Heikki Ylikangas palasi asiaan vuonna 1986 kirjassaan "Käännekohdat Suomen historiassa", jossa hän sanoi suoraan suomalaisten arvelleen Venäjän bluffanneen ja syytti suomalaisia likimain tyhmyydestä. Jotta sikäli Plundin esittämä näkemys on kaukana uudesta, itse asiassa se on vuosikymmeniä vanha.

Se, mitä olen yrittänyt tässä sanoa, on, että jokohan sitä voisi pohtia asioiden kulkua ja eri osapuolien edellytyksiä ja mahdollisuuksia sen sijaan, että vuosikymmenestä toiseen vain etsittäisiin syyllisiä? Eli ilmeistä on, että Stalin ei osannut ajatella pienen valtion olevan mitään muuta kuin suurvaltojen pelinappula- Siksi hän ei voinut uskoa suomalaisten halutessaankaan voivan estää jonkun suurvallan, Saksan tai länsivallan, hyökkäystä Neuvostoliittoon. Ja uskoi jonkun väistämättä ennen pitkää hyökkäävän. Stalinin taustan ja siihenastiset kokemukset tietäen varsin ymmärrettävää. Toisaalta taas suomalaiset ymmärsivät myös suurvaltojen pitävän pieniä valtioita pelkkinä pelinappuloina, eivätkä siksi voineet uskoa Stalinin vilpittömyyteen. Miten olisivatkaan voineet, vastahan Chamberlain oli uskonut Hitlerin vilpittömyyteen ja miten kävi? Sitä paitsi sikäli kuin suomalaiset tiesivät, Stalin oli edelleen kommunisti ja piti päämääränään kaikkien porvarihallitusten kukistamista ja maailmanvallankumousta. Tämän siis suomalaiset tiesivät tai uskoivat tietävänsä, eikä heidän tiedossaan ollut mitään, joka olisi tätä tietoa muuttanut.

Yhtäältä siis Stalin ei voinut uskoa suomalaisten kykyyn puolustaa maataan eivätkä suomalaiset voineet mitenkään uskoa Stalinin vilpittömästi haluavan vain sitä, mitä hän sanoi haluavansa. Kummallekin osapuolelle on helppo keksiä paljon ikäviä luonnehdintoja, mutta ne eivät juurikaan auta ymmärtämään sitä, mitä tapahtui. Ihmisiä olivat Stalin ja Erkko ja muut asianosaiset ensinnäkin, vajavaisia kuten me kaikki. Toiseksi he olivat myös omien valtarakennelmiensa huipulla ja siten myös niiden sitomia, kuka enemmän, kuka vähemmän.

Veikko I Palvo
Viestit: 1205
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?

Klaus Lindgren kirjoitti:
03.05.21 18:12


Penkomatta asiaa yhtään sen enempää huomaan, että Suomessa suhtauduttiin oman hallituksen toimiin hyvin kriittisesti jo vuonna 1978, siis yli neljäkymmentä vuotta sitten. Silloin ilmestyi tv-sarja "Sodan ja rauhan miehet", jossa varsinkin Eljas Erkko esitettiin varsin kriittisessä valossa.

`Sodan ja rauhan miehet´ vuodelta 1978 on mielestäni esitys yya-ajan historiannäkemyksestä, jossa Talvisodan syitä käsitellään lähes yksinomaan Kremlin ja Helsingin välisenä erimielisyytenä Stalinin Neuvostoliiton ´legitiimistä´ turvallisuudesta vaikkapa sitten Suomen aluemenetysten kustannuksella.
Tapahtumat muualla Euroopassa olivat sivuosassa kun asioita tarkasteltiin ja muisteltiin yya-idänpolitiikan pohjalta.

"Erkon sota" on kenties Paasikiven tokaisu ja samoin Tannerin Stalinille sanoma "minä olen edelleen menshevikki", eivätkä ainakaan Tanner ja Paasikivi olleet vihamielisiä toisiaan kohtaan lukemani mukaan, mutta molemmat ovat olleet melkoisia itsetietoisiakin "töksäyttelijöitä."

Helsingin Sanomat 21.9.1939:
"Pääministeri Cajander ja ulkoministeri Erkko palanneet Kööpenhaminasta Pohjoismaiden pää- ja ulkoministerikokouksesta" eli olihan hallituksessa muitakin ministereitä kuin ainoastaan Erkko ja vaikuttajia oli valtioneuvoston ulkopuolellakin.

HS kirj. 1.10.1939 otsikolla:
"Viron ja Neuvostoliiton sopimus - ratifiointiasiakirjat vaihdetaan ti:na" ( 2 pv:n kuluttua )
"Ulkoministeri Shelter palasi Moskovasta Tallinnaan. Venäläinen sotilasvaltuuskunta saapunee sitten Tallinnaan. ( sivu 9. )
"Tallinnassa laaditaan sitten lisäsopimus Neuvostoliitolle luovutettavia alueita koskevista seikoista."
"Väliaikaisesti tulee Venäjän laivasto käyttämään Tallinnan satamaa varuskuntiensa muonitukseen."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 889?page=1
"Lietuvos Aidas:
"Liettuan lehdistö on tänään ensi kerran julkaissut lausuntoja saksalais-venäläisen sopimuksen johdosta, johon sisältyvä * etupiirien *
jako
on synnyttänyt tavatonta huomiota ja melkoista epävarmuuttakin Liettuassa." Stalin-Hitler-sop. ja e t u p i i r i j a k o on ollut aikanaan ennen syksyn 1939 Moskovan neuvotteluja tiedossa Suomessa ja suomalaisilla 30.9.1939. Ja Tukholmasta arvattavasti ulkoministeri Erkon kutsuma lähettiläs J.K.Paasikivi lähti 11.10.1939 ensimmäisen kerran Moskovaan Suomen saatua neuvottelukutsun 5.10.1939.

Oli uskottu meilläkin bolshevismin ja kansallissosialismin ideologioiden sotilaallisen uhan `kauhun tasapainoon´, joka mahdollistaisi puolueettomuuden ja olihan NL:n kanssa `kolminkertaiset sopimuksetkin´, kuten Paasikivi sotien jälkeenkin kirjoitti päiväkirjaansa.
Kansainliitto ei ollut pystynyt estämään Italian sotaa Abessiniassa, eikä Espanjan sisällissotaa Stalinin ja Hitlerin ase- ja sotilasavulla, oli
ainoastaan perustettu puuttumattomuuskomitea.
Suomi taisi olla Kansainliiton NL:n tuomitsemista ja lakkauttamistakin vastaan, Talvisodan rauhaan johtavia neuvottelureittejä kun Suomesta etsittiin kaikista mahdollisista suunnista?

HS 21.9.1939:
"Englannin parlamentti koolla. Chamberlain antoi raportin: On liian aikaista esittää lausuntoa Neuvostoliiton väliintulon motiiveista ja seuraamuksista.
Chamberlain mainitsi neuvostohallituksen Puolan suurlähettiläälle esittämän nootin....nootin jäljennös annettiin Englannin lähettiläälle yhdessä kirjelmän kanssa, jossa vakuutettiin neuvostohallituksen tulevan jatkamaan puolueettomuuspolitiikkaansa Isoon-Britanniaan."
Englannin hallitus jatkaa tarmokkaasti sotaa."

"Vilnan kohtalo. Keskusteluja Moskovassa ja Kaunasissa, Neuvostoliiton vaikutus kasvaa Baltian maissa.
Saksalaiset antavat idässä tilaa puna-armeijalle.
Näytelmän päähenkilöitä, Edouard Daladier."

Englanti ja Ranska julistivat 3.9.1939 Puolan johdosta sodan Saksalle, eikä Puolaan 17.9.1939 hyökänneelle Neuvostoliitolle.
Mitä länsiliittoutuneet Englanti ja Ranska oikein odottivat?

Edellisen juoksuhautasodan johdosta oli rakennettu Maginot-linja ja siellä sitten noin 8 kuukautta tiukasti ja passiivisesti nyhjötettiin.
Phoney war, Sitzkrieg
Kiirunan rautamalmireitin katkaisusuunnitelma, "avuntarjous Suomelle Talvisodassa, taisi olla länsiliittoutuneitten ensimmäinen hyökkäyksellisiä sotasuunnitelmia ja ilmahyökkäyssuunnitelma Bakuun Saksan öljynsaannin katkaisemiseksi taisi olla varsinainen syy Stalinille pyrkiä rauhaan Talvisodassa?

Englannilla ja Ranskalla oli 110 divisioonaa ja Saksalla 23 divisioonaa Maginot-linjalla ja Saksan ilmavoimat ja panssarit olivat Puolassa.
Länsiliittoutuneitten hyökkäyksellinen offensiivi olisi oletettavasti ollut menestyksekäs.
Ranska ja Britannia olisivat voineet sitoa merkittävän Saksan armeijaa länsirintamalle saksalaisten pelkäämään kahden rintaman sotaan, mutta "länsirintamalta ei kuulunut mitään uutta" ennen Ranskan romahtamiseen johtanutta Saksan blitzkriegiä.

Stalin olisi varmaan yrittänyt joka tapauksessa Suomen valloitusta, joka johti Talvisotaan ja Baltian maiden ja Neuvostoliiton yya-sopimukset olisi tehty nekin.
Mutta entä jos Stalinin NL olisi tuossa Saksan kahden rintaman sota-vaihtoehdossa halunnut Saksan hyväksyvän Neuvostoliiton O.V.Kuusisen nukkehallituksen, olisiko Saksa tehnyt niin? Julistihan Englantikin sitten 1941 itsenäisyyspäivänä sodan Suomelle Stalinia miellyttääkseen.
Ja
olisiko Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon ainakin siirtynyt myöhäisemmäksi ja NL:n valtavat ihmis- ja materiaalitappiot jääneet pienemmiksi?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”