Ympäristö, perimä ja historian kulku

[TTT]

Ehkä kaikkein informatiivisin historiallisen tapahtumisen selitys ei kuitenkaan ole se, että jotkut vain "haluavat" jotain. Ehkä sen haluamisen taustallakin on joitain tekijöitä. Rasistisesti voidaan tietysti ajatella, että jotkut kansat ovat vain huonompia kuin toiset, ja niin muodoin "haluavat" vääriä asioita, mutta itse en kuitenkaan usko tuollaiseen natsilöpinään. Ihmislaji on kaikkialla sama, ja erot eri maiden historioissa johtuvat olosuhteista ja ulkoisista tekijöistä, eivät kansojen tai yksilöiden "halusta" ja huonoudesta.

Siinä olet täysin oikeassa että sellaisilla selityksillä joihin viittaat ei ole mitään arvoa. On päätöntä esittää, että jos kaikki sotilaat olisivat ... [toimineet toisin kuin toimivat ] niin olisi ... [ tapahtunut toisin kuin tapahtui]. Entä sitten? - Myös siinäkin tapauksessam että kaikki alle 12-vuotiaat olisivat toimineet toisin kuin toimivat olisi tapahtunut toisin (esim. jos kaikki Branau am Innissä vuonna 1889 syntyneet 12-vuotiaat pojat (siis vuonna 1901) olisivat päättäneet tappaa silloin 12-vuotiaan Adolf Hitlerin niin olisi maailma eronnut monella tapaa nykyisestä - niikuin olisi. Mutta kas kummaa kun eivät päättäneet? Mitä tuostakin jää käteen? (jos kysymyksessö on jonkinlainen moraalifilosofinen kannanotta vastuun ulottumisesta / jakautumisesta yksilöön saakka, jääköön se arvoonsa),

Sen sijaan on minusta paljonkin järkeä yrittää hahmottaa historianfilosofiaa, saada vastauksia kysymykseen siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ja milläkn voimalla historian kulkuun. Tätähän sinäkin kyselit. Onko historian kulku ennalta määrätty, väistämätön. Osittain varmaan on. Olen melko mälli siitä, että esim. kristinuskon leviäminen Roomasta Länsi- ja Pohjoiseurooppaan oli kirjoitettu tähtiin jo varsin kauan ennen kuin se lopullisesti tapahtui. Auttoiko siis Jeesus - mahdollisesti Jumala vielä valttikorttina hihassa - roomalaisia kristittyjä pakanoita vastaan, osallistuiko hän peliin - ehkä pukeutueneena sotilaaksi? Vai mikä on selitys. (Minulla on oma teoria siitäkin, josta lisää jos on aihetta). Miksi kapitalismi levisi? Entä kommunismi? Oliko syy kommunismin leviämiseen se, ettei Neuostoliiton jokainen sotilas ollut eri mieltä ja päättänyt toisin? Tarkentaen, mitkä ovat historian kulkuun vaikuttava/vaikuttaneet tekijät ja mikä on niiden keskinäinen suhteellllinen painoarvo. Miksi luku- ja kirjoitustaito levisi 1800-luvulla, eikö aiemmin tajuttu laittaa skidejä kouluun? Oliko Uno Cygnaeus niin clever että hän keksi huutaa "Nyt kaikki skidit skoleen!" - ja sitten ihmiset tjusivat, että Cygneaeushan sen keksikin? Vai mikä oli perussyy, mitkä vaikuttavat mekanismit. Siis syvälleluotaavaa historianfilosofiaa.


Sitten, se, että, kuten kirjoiti "Ihmislaji on kaikkialla sama, ja erot eri maiden historioissa johtuvat olosuhteista ja ulkoisista tekijöistä, eivät kansojen tai yksilöiden "halusta" ja huonoudesta." on kyllä oma uskomuksesi. En siihen muutoin puutu kuin kysymällä ketkä ovat ne kansat joita pidät "huonoina" (tarkoitatko pahoina - vrt. aiemmin vietiketjussa esitetyt käsitykset siitä, että pahuuden maalliset demoonit, Stali ja Hitler, ovat olleet syypäitä "pahuuteen" historiassa? - paljosta kahta alle 180-senttistä miestä syytetään, niin paljosta, että luulisi syyttäjien hetken miettivän. Sen sijaan ei varmaankaan voida perustella sen enempää mielipidettä, että joidenkin kansojen heikko menestys ei johtuisi heikommista perinnöllisistä tekijöistä kuin vastakkaistakaan mielipidettä. Ilmeisesti kultuurien vaikutus on ratkaisevassa asemassa, uskoisin, ts. niin, että kulttuuri tasoittaa geeniperusteisen lahjakkuuden merkityksen, varsinkin avioliittojen kautta: geenti sekoittuvat).


Toni TT.

[Annastiina Mäkilä]

Sen sijaan ei varmaankaan voida perustella sen enempää mielipidettä, että joidenkin kansojen heikko menestys ei johtuisi heikommista perinnöllisistä tekijöistä kuin vastakkaistakaan mielipidettä. Ilmeisesti kultuurien vaikutus on ratkaisevassa asemassa, uskoisin, ts. niin, että kulttuuri tasoittaa geeniperusteisen lahjakkuuden merkityksen, varsinkin avioliittojen kautta: geenti sekoittuvat).

No huhhuh! Olen lueskellut opintojen ja kiinnostuksen tähden suomalaisten kirjoituksia näistä rotuasioista vähän päälle viimeisten sadan vuoden ajalta ja uskoin, että tällaiset uskomukset "kansojen" geneettisestä paremmuudesta tai huonommuudesta olisivat pikku hiljaa hälvenemässä. Toisaalta mitä enemmän aiheeseen tutustuu niin alkaa vaikuttaa siltä, että tuo tematiikka on ajan myötä vain vahvistunut, siitä vain puhutaan eri sanoin ja ei ehkä niin suoraan kuin vielä ehkä neljäkymmentä vuotta sitten.

[Tapio Onnela]

No huhhuh! Olen lueskellut opintojen ja kiinnostuksen tähden suomalaisten kirjoituksia näistä rotuasioista vähän päälle viimeisten sadan vuoden ajalta ja uskoin, että tällaiset uskomukset "kansojen" geneettisestä paremmuudesta tai huonommuudesta olisivat pikku hiljaa hälvenemässä.

Sanos muuta! Tästä tematiikasta keskusteltiin ankarasti mm vuoden 2004 Tieteessä tapahtuu lehdessä, silloinhan väiteltiin valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhasen, (Tampereen yliopisto) esittämistä sosiobiologiaan perustuvista väitteistä Helsingin Sanomissa sekä tässä artikkelissa:

Vanhanen, Tatu (2004): Globaalisten kehityserojen juuret ihmisten erilaisuudessa. Tieteessä tapahtuu. 6/2004
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0604/vanhanen.pdf

Ja keskustelu jatkui lehdessä mm tässä: Tieteessä tapahtuu. 7/2004
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0704/sisalto.htm
josta löytyvät linkit näihin kommentteihin:

Älyn poliittisesta korrektiudesta (Anto Leikola)
Globaaliset kehityserot ja älykkyys (Antero Malin - Juhani Rautopuro)
Pituus ja kansojen varallisuus (Markus Jokela)
Vanhasen tutkimus on kauttaaltaan virheellinen (Petter Portin)

[korjaaja]

No huhhuh! Olen lueskellut opintojen ja kiinnostuksen tähden suomalaisten kirjoituksia näistä rotuasioista vähän päälle viimeisten sadan vuoden ajalta ja uskoin, että tällaiset uskomukset "kansojen" geneettisestä paremmuudesta tai huonommuudesta olisivat pikku hiljaa hälvenemässä. Toisaalta mitä enemmän aiheeseen tutustuu niin alkaa vaikuttaa siltä, että tuo tematiikka on ajan myötä vain vahvistunut, siitä vain puhutaan eri sanoin ja ei ehkä niin suoraan kuin vielä ehkä neljäkymmentä vuotta sitten.

Oman hataran muistikuvani mukaan silloin "kauhean suometuksen ja itsesensuurin" 70-luvulla ei tosiaankaan törmännyt rotuoppeihin niin usein kuin nykyään. Tässä on tietysti internetillä oma vaikutuksensa, mutta voi myös olla, että 40-luku oli silloin vielä niin lähellä, että ihmiset tajusivat olla flirttailematta rotuoppien kanssa. Tosin kansakoulupohjaiset suuret ikäluokat käyttelivät kyllä neekeri-sanaa ilman estoja, ja Junnu Vainio sanoitti Frederikille aika stereotyyppisen Ali Hassan-biisin, mutta mitään tekotieteellisiä rotuteorioita ei levitelty. 60-luvun tietosanakirjoissa on 30-luvun opeista ehkä vielä joitain kaikuja jäljellä, mutta käänteisessä muodossa: afrikkalaisia heimoja lyödään positiivisilla leimoilla tyyliin "he ovat ahkeria, iloisia ja musikaalisia". Nykyaikana on sitten yhteiskunnan muun oikeistolaistumisen ohessa tullut tätä rotupuhettakin entistä enemmän esille.

[TTT]

No huhhuh! Olen lueskellut opintojen ja kiinnostuksen tähden suomalaisten kirjoituksia näistä rotuasioista vähän päälle viimeisten sadan vuoden ajalta ja uskoin, että tällaiset uskomukset "kansojen" geneettisestä paremmuudesta tai huonommuudesta olisivat pikku hiljaa hälvenemässä.

Sanos muuta! Tästä tematiikasta keskusteltiin ankarasti mm vuoden 2004 Tieteessä tapahtuu lehdessä, silloinhan väiteltiin valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhasen, (Tampereen yliopisto) esittämistä sosiobiologiaan perustuvista väitteistä Helsingin Sanomissa ...

Valitettavasti keskustelu näkyy siirtyvän pois mieliaiheestani, historian filosofiasta vaikka parhani teinkin. No, ei voi mitään, kun se ei muita näytä kiinnostavan, vaikka yritinkin muutamalla kysymyksellä provosoida. Kirjoituksessani totesin – Mäkilä on katkaissut sitaatin – etten puutu nimim. korjaajan käsitykseen siitä, mitkä ovat ne kansat jotka ovat hänen mielestään ”huonoja".

En löydä kuitenkaan mistään mainitsemastasi kirjoituksesta tukea sellaiselle näkemykselle, jonka mukaan jokin kirjoituksissa mainittu arvelemasi kansojen ”huonommuus” johtuisi perimästä. Sellaista ei oikein voi ollakaan. Tämä ensinnäkin siksi, että käsite ”kansan huonous” on epämääräinen eikä siis tieteellisesti käyttökelpoinen - itse vaihdoin sen saman tien sanontaan "heikko menestymineen" (joka sekin jäi vielä täsmentämättä). Pikemminkin sanonta "huonous" on verrattavissa lasten sanavarastosta löytyvästä ”tuhma – kiltti” sanapariin. Toiseksi siksi, että maapallolla on yli viisi miljardia ihmistä., joilla kullakin on 46 kromosomia. Geenien lukumäärä on ihmisellä yli 23 500. Tutkimuksen perusmateriaalia on siis yli 5 405 000 000 000 000 kappaletta (tai mikä nytt lie, suuruusluokka on joka tapauksessa käsittämätön). Selvitettävänä olisi, mikä aiheuttaa arvelemasi ”kansojan huonouden” - mikä siis on epämääräinen ja sisällöltään siksi tyhjä käsite. Näkemystäsi siitä, että ”kansojen huonous” johtuisi perimästä (eikä kulttuurista”) ei voida näistä syistä sen enempää verifioida kuin falsifioida. Ilmiselvää joka tapauksessa on, että perimällä on oma roolinsa. Se, mikä rooli sillä kussakin yksittäistapauksessa on jää siis kuitenkin selvittämättä (mitä tarkoitin)

Muuuten, tietääkseni on paljolti tutkittu afrikkalaisten älykkyysosamääriä,. Näitä tutkimuksia sisältyy myös niihin kirjoituksiin, joihin esitit linkit (kiitokset vaivannäöstäsi!). Myös Saksan kansallissosialisteilla oli rotuopeissaan omat käsityksensä ns. arialaisen rodun ylivertaisuudesta. Usein unohtuu se mielenkiintoinen yksityiskohta, että antropologien mukaan homo sapiens-rodun levitessä nimenomaan Afrikasta erityisesti arialalaisten synnyinseudulle Eurooppaan ja siis myös Saksaan, (jossa se oli kehittynyt ns. heidelberginihmisestä) niin homo sapiens valloitti elintilansa (eli Lebensrauminsa) täällä siihen saakka vallassa olleelta homo neandertalis-rodulta – mikä todettakoon lähinnä Hitlerin rotuoppiin kohdistuvana – tosin myöhäsyntyisenä – ironiana. Ehkäpä A. Hitler halusi neandertalien puolesta kostoa minkä vuoksi tämä – ehkä itse neandertaleista polveutuvana (homo sapiens ja neandertalit olivat todennäköisesti keskenään risteytyskelpoisia) – halusi tuhota sen, minkä homo sapiens (josta juutalaiset varmaankin polveutuvat) olivat rakentaneet. No, leikki leikkinä, A. Hitlerin aikanahan antropologinen tietämys ei ollut edennyt nykyiselleen.


Toni TT.

[korjaaja]

En löydä kuitenkaan mistään mainitsemastasi kirjoituksesta tukea sellaiselle näkemykselle, jonka mukaan jokin kirjoituksissa mainittu arvelemasi kansojen ”huonommuus” johtuisi perimästä. Sellaista ei oikein voi ollakaan. Tämä ensinnäkin siksi, että käsite ”kansan huonous” on epämääräinen eikä siis tieteellisesti käyttökelpoinen - itse vaihdoin sen saman tien sanontaan "heikko menestymineen"

Ja heikko menestyminenkö ei ole huono ominaisuus? Termin vaihtaminen hienompaan ei muuta itse huonompi/parempi- tai ylempi/alempi -perusasetelmaa, joka on rasistisen ennakkoluulon kulmakivi. Näin ainakin, jos "menestymistä" selitetään perimällä eikä olosuhteilla ja historialla.

[TTT]

Ja heikko menestyminenkö ei ole huono ominaisuus?

” Ja heikko menestyminenkö ei ole huono ominaisuus?” - Heikko menestyminen ei ole ominaisuus ylipäätään. Se on jonkin mittaamisen tulos, joten se on jo selvästi täsmällisempi kuin ”kansan huonous”. Suomalaiset eivät ole minusta ”huono kansa” vaikka suomalaiseten menestymisen euroviisuissa on ollut heikkoa – Lordi loistavana pokkeuksena. Itse en keksi ainoatakaan kansaa, joita kutsuisin ”huonoksi” - mutta kyllä heikosti (tai huonosti, jos ei hienostella – huomautuksesi oli aiheellinen) menestyneeksi. Helposti jää lisäksi huomaamatta, että sanaa huono käytetään ainakin kolmessa eri merityksessä: 1) sehän on hyvä juttu, huono juttu, 2) hän on hyvä ihminen, huono (paha) ihminen, 3) hyvä kiekonkuljettaja, huono kiekonkuljettaja (mutta armoitettu taklaaja). Kun sanoit ”huono kansa” vaihdoin sanaparin osoittaakseni että puhuin vm. merkityksestä - ja kyselin selvennystä siitä mitä tarkoitit.

Muuten minusta on lisäksi päivänselvää, että jos (luonnon)tieteissä selviää, että ja mitkä ominaisuudet jossain kansassa on perimän aiheuttamaa ei sitä pidä kiistää. Onhan jo selvitetty että monet sairaudet on perinnöllisiä eikä kukaan ole siitä moksiskaan. Ei kä kukaan marise, jos joku väittää että painnostajan kroppa on perimän aiheuttama.


Terv.

Toni TT

[Vetehinen]

Ja heikko menestyminenkö ei ole huono ominaisuus?

” Ja heikko menestyminenkö ei ole huono ominaisuus?” - Heikko menestyminen ei ole ominaisuus ylipäätään. Se on jonkin mittaamisen tulos,

Huono tai hyvä tulos riippuu monista tekijöistä. Kansojen ja alueiden heikosta ja paremmasta menestymisestä kirjoitti Jared Diamond kirjansa Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot. Muinainen menestys saattoi riippu pitkälti siitä, miten eläimiä oli saatavissa kesytettäviksi ja kasveja viljeltäviksi. Kauan sitten ainoa energia mikä ihmisellä oli käytettävissään oli omat voimat, myöhemmin eläimet ja luonnonvoimat kuten vesi ja tuuli, ja nykyään jo ydinvoimaa.

Ilman tekniikkaa ja yhteiskunnallisia innovaatioita olisi Suomikin tuomittu heikkoon menestykseen, koska lumessa ja jäässä on paljon vaikeampaa kasvattaa kasveja ja eläimiä ja olosuhteet vaativat runsaasti energiaa pelkästään olemassaolon turvaamiseen. Teknologioiden avulla nuo kilpailun esteet voidaan pienentää, ja uusiksi menestyksen tekijöiksi tulevat sellaiset asiat kuin osaaminen ja innovaatiot. Menestys ei enää ole vain ruumiillisestä työstä kiinni vaan henkisestä.

Yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutus menestykseen ilmenee esimerkiksi intialaisissa. Intia on köyhä maa, joka ei pysty tarjoamaan kaikille eurooppalaista tai amerikkalaista elintasoa. Yliopostoista valmistuu kymmeniä miljoonia joka vuosi kilpaillakseen harvoista työpaikoista. Vaikka Intiaa voi sanoa heikosti menestyneeksi, niin intialaisia ei voi. USA:ssa jossa on paljon intialaisia, he ovat tuttuja yritysten johtopaikoilla ja tieteessä. He menestyvät erinomaisesti USA:ssa, mutta huonosti Intiassa. Selittävä tekijä on yhteiskunnan rakenne, joka USA:ssa on ilmeisesti sellainen, joka mahdollistaa menestymisen, mutta Intiassa estää.

Toisaalta Etelä-Amerikka tuntuu olevan ikuinen tulevaisuuden lupaus. Yhteiskunnan epävakaudet, rikollisuus ja vaikka sekin, etteivät kaikkein köyhimmät omista edes asumuksiaan, koska maanomistuslait estävät, vaikuttavat menestykseen.

Vain muutamia vuosia sitten taivasteltiin Suomen pääomien puutetta. Nykyään se ei enää ole ongelma eikä rajoita menestymistä. Samoin päiviteltiin sitä, etteivät suomalaiset osaa markkinoida kansainvälisiä kuluttajatuotuotteita menestyksekkäästi, mutta tänä päivänä Nokian johtoasema matkapuhelimissa osoittaa täysin päin vastaista.

Ei siis ole olemassa huonoja kansoja, vaan on olemassa huonosti menestyneitä kansoja, jotka voivat itse muuttaa tilanteensa. Markkinatalous ja demokratia näyttävät olevan varmimmat keinot menestyä hyvin. Mikseivät heikosti menestyvät ota sitten niitä käyttöönsä johtuu kai siitä, että kansakunnissa on ryhmiä, joiden etuja uudistukset haittaavat. Niin kauan kuin joku ryhmä on tarpeeksi voimakas estämään kehityksen, voi koko kansa olla tuomittu huonoon menestykseen.

Suomi on hyvin tyypillisesti "ryhmien" maa, jossa jokaista yksilöä kohdellaan sen mukaan, mihin "ryhmään" yksilö kuuluu. Veikkaanpa että Suomi ja koko kansa menstyisi vielä paremmin, jos etuoikeuksia itselleen haalivien ryhmien sijaan pääpaino olisi koko kansakunnan etujen ja yksilöiden etujen edistämisessä.

[korjaaja]

Muuten minusta on lisäksi päivänselvää, että jos (luonnon)tieteissä selviää, että ja mitkä ominaisuudet jossain kansassa on perimän aiheuttamaa ei sitä pidä kiistää

Siinä onkin aika iso jos. Yleensä juntit vain olettavat, että "neekerit ovat tyhmiä" tms. Siinä on heidän luonnontieteensä.

Eikä kukaan marise, jos joku väittää että painonnostajan kroppa on perimän aiheuttama

Paitsi antidoping-toimikunta.

Kansojen ja alueiden heikosta ja paremmasta menestymisestä kirjoitti Jared Diamond kirjansa Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot

Tässä vaiheessa lienee aika paljastaa, että itsekin perustan suuren osan historiakäsityksestäni tuon teoksen näkökulmaan. Diamond korostaa jämerästi, kuinka hänen näkökulmansa kumoaa rasistiset maailmanselitysopit. Suomessa yleisenä esiintyvää venäläisiin kohdistuvaa rasismia kirja ei käsittele. Venäjä mainitaan ainoastaan kielialueiden levittäytymistä koskevassa luvussa, joka sekin kyllä osoittaa, että mikään venäläisten "synnynnäinen huonous" ei kelpaa Venäjän historian avaimeksi. Samalla logiikalla englannin kielikin on levittäytynyt kuin venäjä. Eino Jutikkala muuten kirjoitti viimeisenä elinvuotenaan Historialliseen Aikakauskirjaan (tai Kanavaan, en muista kumpaan) arvostelun Tykeistä ja taudeista, jossa hän haparoi kirjan nimen käännöksen kanssa, mutta se annettakoon hänelle anteeksi. Itse en luultavasti 99-vuotiaana kirjoita niinkään hyvin, kun nyt jo nykii näin pahasti.

Ilman tekniikkaa ja yhteiskunnallisia innovaatioita olisi Suomikin tuomittu heikkoon menestykseen, koska lumessa ja jäässä on paljon vaikeampaa kasvattaa kasveja ja eläimiä ja olosuhteet vaativat runsaasti energiaa pelkästään olemassaolon turvaamiseen

Suomi onkin luonnontieteellisesti laskettuna 97,28% historiastaan ollut kehitysmaa. Asia on niin läheinen, että oman äitini isoisä kuului 1860-luvun nälkävuosien jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin. Äitini muistaa vieläkin kyseisen papan. Nykyajan natsien kriteereillä pappa oli varmaankin "neekeri". Suomen nousu kehitysmaasta tähän nykyiseen kännykkähienouteen ei Diamondin periaatteita seuraten selity millään suomalaisten paremmalla "henkisen työn osaamisella", vaan lähinnä kai sillä, että Suomi on hyötynyt käymästään kaupasta Venäjän ja Englannin kanssa, jotka puolestaan ovat hankkineet ostovoimansa siirtomaavarkauksilla (kuten Suomikin olisi tehnyt, jos olisi pystynyt).

USA:ssa jossa on paljon intialaisia, he ovat tuttuja yritysten johtopaikoilla ja tieteessä. He menestyvät erinomaisesti USA:ssa, mutta huonosti Intiassa. Selittävä tekijä on yhteiskunnan rakenne, joka USA:ssa on ilmeisesti sellainen, joka mahdollistaa menestymisen, mutta Intiassa estää

USA:n yhteiskuntarakenne ei mahdollista menestymistä kaikille. New Yorkin metro on täynnä asunnottomia, jotka ovat sikäläisten standup-koomikkojen vakioaineistoa. Yhtä hauskaa kuin Kolmannen Valtakunnan juutalaisvitsit. Intialaisten hyvä menestys USA:ssa johtuu kai siitä, että miljardin kansakunnassa on laajempi valikoima kuin esim. viiden miljoonan.

Toisaalta Etelä-Amerikka tuntuu olevan ikuinen tulevaisuuden lupaus. Yhteiskunnan epävakaudet, rikollisuus ja vaikka sekin, etteivät kaikkein köyhimmät omista edes asumuksiaan, koska maanomistuslait estävät, vaikuttavat menestykseen

Latinot eivät tietääkseni ole menestyneet USA:ssa sen huonommin kuin intialaiset. Ricardo Sanchez oli koalition joukkojen komentaja Irakissa ja Eva Longoria on Amerikan parhaimman näköinen nainen, eli amerikkalaisen mittapuun mukaan tärkeimmät osa-alueet ovat siis hallussa.

Markkinatalous ja demokratia näyttävät olevan varmimmat keinot menestyä hyvin. Mikseivät heikosti menestyvät ota sitten niitä käyttöönsä johtuu kai siitä, että kansakunnissa on ryhmiä, joiden etuja uudistukset haittaavat.

Plus että demokratian toteutuminen edellyttää tiettyä vaurautta ja vakautta, joiden hankkimiseen länsimaat aikoinaan käyttivät orjuutta ja sotia, jopa kansanmurhia. Nykyään samaa keinovalikoimaa paheksutaan kehitysmaiden kohdalla, joten heidän täytyy sitten keksiä sivistyneempiä tapoja demokratisoitumiseen.

Veikkaanpa että Suomi ja koko kansa menstyisi vielä paremmin, jos etuoikeuksia itselleen haalivien ryhmien sijaan pääpaino olisi koko kansakunnan etujen ja yksilöiden etujen edistämisessä.

"Kaikki Isänmaalle!"-ajattelu vaihdettiin kokoomuksessa yksilön korostamiseen joskus 70-luvulla, Tehtaankadulla juosseiden remonttimiesten lanseeraamana.

[TTT]

Muuten minusta on lisäksi päivänselvää, että jos (luonnon)tieteissä selviää, että ja mitkä ominaisuudet jossain kansassa on perimän aiheuttamaa ei sitä pidä kiistää

Siinä onkin aika iso jos. Yleensä juntit vain olettavat, että "neekerit ovat tyhmiä" tms. Siinä on heidän luonnontieteensä.

En tiedä, ketkä ovat mainitsemasi "juntit". Neekereihin vihamielisesti asennoituva rotuko?

Rasismin vastustaminen perustuu asiattomien yleistysten tyyppiä "Yleensä juntit vain olettavat" tai "neekerit ovat tyhmiä"-kieltoon.

Älä aseta tiedettä vastuuseen siitä, mihin sen käyttäjät sitä (väärin)käyttävät. Ei puukkokaan ole vastuussa käyttötarkoituksestaan (murhasta tai makkaran viipaloinnista) enkä minä siitä, että on kiistämätön fakta, että perimä määrää kunkin edellytykset. Bakteeri ei yllä perimästään johtuen ihmisen tasolle, riippumatta siitä, minkä kultuurin ihmisiin se on tarttunut.

Syytöstesi kohteena ei ole tiede, vaan sen väärinkäyttö eli ne jotka rotuoppejja omiin tarkoituksiinsa käyttäen käyttävät perimää koskevaa tietoamme rasistisiin tarkoituksiinsa. Syytä siis väärinkäyttäjiä ja väärinkäyttöä, älä tiedettä.


Toni TT.

[korjaaja]

Rasismin vastustaminen perustuu asiattomien yleistysten tyyppiä "Yleensä juntit vain olettavat" tai "neekerit ovat tyhmiä"-kieltoon

Jos joku olettaa, että "neekerit ovat tyhmiä", niin hän on juntti. Vai tunnetko jonkun, joka olettaa noin ja jota kohtaan olisi "yleistävää" havaita hänet juntiksi? Rasismin vastustaminen ei perustu tämän havainnon kieltoon, vaan sen alleviivaamiseen.

on kiistämätön fakta, että perimä määrää kunkin edellytykset

Mutta ei yksin perimä. Ympäristö voi määrätä 99%, ja vaikka ei määräisi kuin 1%:n, niin on silti väärin jos 100m:n juoksussa sinut pistetään juoksemaan 101m. Eihän sekään ole kuin 1% eriarvoisempi olosuhde.

Syytöstesi kohteena ei ole tiede, vaan sen väärinkäyttö

Suurin osa "perimän vaikutusta" koskevasta puheesta ei ole edes tieteen väärinkäyttöä, vaan se on puhdasta hölynpölyä, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

[TTT]

on kiistämätön fakta, että perimä määrää kunkin edellytykset

Mutta ei yksin perimä.

Alkuperäisessä viestissäni vastasin korjaajan viestiin muilta osin ja esitin sivulauseessa lisähuomautuksen, johon sitten Annastiina Mäkilä tarttui ja ilmeisesti väärinkäsitti jonkinlaiseksi rasismin puolustukseksi kun totesin, ettei voida todistaa sen enempää että ”joidenkin kansojen heikko menestys ei johtuisi heikommista perinnöllisistä tekijöistä kuin vastakkaistakaan mielipidettä”. Mitä tuli pääasian puolestaan kannustin korjaajaa ja olin ihan samaa mieltä.

Jouduin korjaamaan minun viestiäni vastaan esitettyjä aiheettomia kommentteja, joissa olettama oli, että viestiini oli sisältynyt enemmäin kuin oli. Se minkä kirjoitin ilmenee sanatarkasti yllä. Ymmärrän toisaalta sen että voimakkaita emootioita herättävää aihetta koskeva viesti luetaan nopeasti ja loikataan johtopäätöksiin kun luullaan että siinä sanotaan jotain enemmän kun sanotaan. Olen joutunut sen kohteeksi ennenkin: kerran kun kerroin antirasista vitsiä, yksi kuuntelijoista tuli hysteeriseksi vihasta eikä malttanut kuunnella loppuun (vasta lopussa ilmeneee, että vitsi hyökkää rajusti rasisteja vastaan, se on vitsin koko juju) ja sain melkein ympäri korvia kun oletettiin minun olevan kertomassa rasistista vitsiä (se vitsi rakentuu niin, ensin kuulija erehdytetään luulemaan, että kerrotaan rasistista juttua mutta yllätys lopussa siis vitsin loppuydin on että hyökätäänkin tosi rankasti rasisteja vastaan. Vähän sama tunne on minulla nyt, anteeksi vain.

Nyt minulle siis vastataan: ”Mutta ei yksin perimä”. En minä ole sitä väittänytkään. Olen väittänyt että perimän osuutta johonkin epämääräiseen ”kansojen huonouteen” ei voi selvittää. Seuraavaksi korostan minäkin aiheettomasti itsestäänselvyyksiä kirjoittamalla johonkin viestiketjuun viestin johon laitan vain seuraavan lauseen, ei mitään muuta:

”Korjaaja kirjoitti 15. elokuuta järkevää viestiinsä”.

Aikooko korjaaja kiistää kirjoittaneensa 15.8. järkevän viestin? Ei ollut mitään syytä vastata minulla korostamalla itsestäänselvyyttä: ”Mutta ei yksin perimä”. Pitääkö minun lopettaa kaikki viestini lauseella ”En ole idiootti” jotta en saisi tuollaista päin silmiä? Sitä voi opettaa 7-vuotiaille, mutta minä olen jo täyttänyt 12, itse asiassa enemmän.

No, tekevälle sattuu.