Tapio Onnela
Viestit: 4823
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa

11.09.07 16:43

Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa


Kuvat:Heninen.net

Muistomerkit vaihdetaan kun valta vaihtuu. Näin toimivat myös suomalaiset sodan aikana valloitetussa Karjalassa. Kiinnostava esimerkki tästä on nähtävillä esimerkiksi Petroskoissa (ven. Petrozavodsk, sodan aikana suomalaiset nimesivät sen Äänislinnaksi) jossa pönöttää edelleen Lenin patsas kaupungin monumentaalikeskustassa. On kiinnostavaa, että Leniniä ei ole vielä poistettu Petroskoin kunniapaikalta, vaikka monissa entisen Neuvostoliiton kaupungeissa kommunismin kaatumisen jälkeen näin tehtiinkin. Tai sitten on niin, että näitä Venäjän suurvalta-ajan mahdin tunnusmerkkejä aletaan pystyttää sinne nyt uudestaan venäläisen kansallismielisyyden virkistymisen myötä.

Leninin patsas pystytettiin Petroskoihin ennen sotaa mutta suomalaisten vallattua kaupungin syksyllä 1941 se siirrettiin pois ja tilalle nostettiin kenttätykki. Lenin tilalle laitettu tykki ei ollutkaan ihan mikä tahansa tykki, vaan suomalaisten käytössä ollut kenttätykki kuuluisalta Lähteen lohkolta Summasta, josta se oli jotenkin kulkeutunut Petroskoihin. Tykki nostettiin jalustalle kun Lenin oli ensin otettu alas ja paloiteltu. Venäläisten vallattua Petroskoin uudestaan 1944 Lenin pääsi palaamaan vanhalle paikalleen, jossa hän edelleen katsoo tuimasti kohti menneisyyden tulevaa.


Kuvat:Heninen.net ja A. Kanerva

Onkohan lukijoilla lisätietoja tykin kohtalosta? Miten se oli kulkeutunut Petroskoihin, entä oliko tykki todella peräisin Summasta? Kuka sen löysi ja mitä tykille tapahtui kun suomalaiset jättivät Äänislinnan?


Kuva:Heninen.net


Leninin patsas Petroskoissa elokuussa 2007, kuvat Tapio Onnela.

Heninen.net sivustolta löytyy runsaasti kiinnostavia sodan aikaisia kuvia, mm. suomalaisten Petroskoissa järjestämästä voitonparaatista. Sivustolta löytyy myös muita Karjalaan liittyviä dokumentteja ja kirjoituksia.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa

20.12.11 00:51

Onkohan lukijoilla lisätietoja tykin kohtalosta? Miten se oli kulkeutunut Petroskoihin, entä oliko tykki todella peräisin Summasta? Kuka sen löysi ja mitä tykille tapahtui kun suomalaiset jättivät Äänislinnan?
Perkjärven varikolta löytyi Jatkosodan alussa 2 kpl niistä Summassa menetetyistä 11 ns. japanilaistykistä. Niistä toinen vietiin Petroskoihin Leninin tilalle tolpannokkaan. Se ainoa tykki, mikä oli Viipurissa Talvisodan lopulla korjattavana, säästyi ja on nykyisin Tykistömuseossa Hämeenlinnassa.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_t ... 6ist%C3%A4

RaskPsto 2, Vaasa, Kämärä, 12x150 H/14


Lainasin tähän koko jutun tuolta sivustolta.


150 H/14j

(150 mm howitzer model 1914, Japanese)

(15 cm Meiji 38 howitzer)


http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm

"Finnish use: 12 captured in Civil War of 1918. White Army didn't use them in that war. Field Artillery used during Winter War them until 11 were lost 13th of February 1940. The one non-lost one and the two recaptured in 1941 didn't see any combat use during Continuation War."

"In Finnish Civil War of 1918 Finnish White Army captured 12 of these howitzers. According some sources Finnish Red Guards and Russians had used them against Finnish White Army before capture, but according another source they were captured without battle use either at Huopalahti warehouses of Russian Army or Russian Garrison in Södervik (Suvilahti) - both places are in Helsinki area. Either way White Army didn't use them during Civil War. These dozen heavy howitzers might not see much in scale of this day, but considering the weaponry situation of Finnish military before Winter War they were very important - all other heavy howitzer models in Finnish use at that time were even less numerous. Being the only howitzers numerous enough to arm whole Heavy Artillery Battalion (of 12 guns/howitzers) they became main training weaponry for Finnish heavy field artillery before World War 2. In late 1930's four of the howitzers were in training use of Civil Guard (Suojeluskunta) artillery units, while eight remained in use of Heavy Artillery Regiment (principal heavy artillery training unit for Finnish Army). The training use took its toll - ammunition for them was in short supply already before Winter War. In mobilisation for Winter War all 12 howitzers were issued to Heavy Artillery Battalion 2, which supported Finnish troops in vitally important Summa sector of Mannerheim-line. Because of their short range the howitzers they had to be close to frontline. 13th of February 1940 Soviets achieved breach in Lähde sector of Summa, due to breakdown in communications Heavy Artillery Battalion 2 didn't receive information about this in time. So the tanks roared into fire positions of Heavy Artillery Battalion 2 without alarm. Surprised howitzer crews had no change of fighting back and 11 of these horse-towed howitzers were lost in matter of minutes. Only one 150 H/14j howitzer survived in Finnish hands that day - it had been under repair in Viipuri/Wiborg when the others were lost. When Continuation War started and Finnish troops took back the lost areas in Carelian Isthmus two of the 150 H/14j lost in Summa were recaptured in Perkjärvi, where the Soviets had warehoused them after Winter War. Three howitzers were still too little for reintroducing them to combat use, but one of the recaptured howitzers got a prestigious job: The Finns set it on pedestal to replace statue of Lenin centre of Äänislinna/Petroskoi/Petrozavosk city. Once the Soviets recaptured the city in 1944 they in their own turn replaced the howitzer with Lenin statue. The remaining two howitzers didn't see any use after World War 2 either. The only howitzer that avoided capture in February of 1940 is nowadays in Finnish Artillery Museum."

Mitä tapahtui 2/Rask.P.sto:n tykkimiehille?

Lisa korsu Summassa ja Larsmo-Öjan veteraanien pyhiinvaellus

http://www.matkaviljanen.fi/sotahistoriaa.htm

"Lisa korsu Summassa on Larsmo-Öjan veteraanien pyhiinvaelluspaikka. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvään korsun paikkaan tuhottiin Summan tukilinjan murtumispäivänä 13.2.1940 yli 20 ruotsinkielisen rannikon tykkimiestä. Tapahtumista näillä seuduin on olemassa hyvä suomenkielinen pari vuotta vanha kirja "Summan surmankorsu ja Miljoonalinnakkeen tuho"."

Summan murhenäytelmä

http://www.luetutkirjat.fi/Valmiit/summansurma.htm

Mannerheim-linjan tunnetuimpia kantalinnoitteita oli Miljoonalinnake. Se sijaitsi lähellä Summajärveä ns. Sormen alueella. Nimensä linnake oli saanut rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. Linnake sijaitsi Summan taisteluiden polttopisteessä. Se veti luonnollisesti tulta puoleensa ja joutui kovan tuhoamisammunnan kohteeksi. 13.2. rintama Summassa murtui ja pahoin vaurioitunut Miljoonalinnakekin jäi venäläisille. Vuosikausia on kierrellyt erilaisia tarinoita siitä, miten linnake tuhoutui ja kuinka monta miestä sinne jäi.

Muutama kilometri etulinjasta sijaitsi korsu, Lisa -nimeltään, joka kuului 2/Rask.P.sto 2:lle. Etulinjan revetessä venäläiset pääsivät ajamaan vaunuilla korsun maastoon ja vetäytyminen korsusta kävi mahdottomaksi. Tarinat jäivät elämään. Ketä korsuun oli todellisuudessa jäänyt? Monet kadonneet olivat kotoisin samalta paikkakunnalta. Epätietoisuus jatkui aina jatkosodan ensimmäiseen syksyyn, jolloin tämä ns. surmakorsu avattiin ja lopullisesti selvisi 32 kadonneen kohtalo.
Kirjan tekstit ovat mukana olleiden kertomuksia. Helmikuun dramaattiset päivät Summassa saavat uutta valaistusta. Poikkeuksellisen kiinnostava kirja Summasta. Kannattaa ehdottomasti tutustua.

Summan surmankorsu ja Miljoonalinnakkeen tuho Vakka-Suomen Suojeluskuntien Perinneyhdistys ry, kuv. 220 s.

Summan surmankorsu ja Miljoonalinnakkeen tuho -kirjasta lainaus:

Sivulta 7 suora lainaus kirjoitusvirheineen: "Viisi vaunua ajoi klo 15 tienoilla tukilinjasta kahden kilometrin päässä olleen Rask Psto 2:n tuliasemiin. Tykkimiehet yrittivät epätoivoisesti saada raskaita haupitsejaan suorasuuntausammuntaan, mutta miesvoimin se ei onnistunut, ja vaunut pakottivat tykkimiehet vetäytymään niin nopeasti, että koko patteriston tykkikalusto jäi viholliselle. Osa miehistä turvautui Lisa -korsuun, jonka vihollinen piiritti. Kun suomalaiset eivät antautuneet, venäläiset räjäyttivät korsun 14. päivänä. Korsussa kaatui 32 sotilasta, suurin osa Rask Psto 2:n ruotsinkielisiä miehiä. He olivat kotoisin Pohjanmaalta, pääosin Larsmon-Luodon ja Öjan pitäjistä, joista johtunen patterikin oli saanut miesten keskuudessa Larsmo-Öja-patteri -nimen."

Kirjassa on tarkka kuvaus korsun kaivauksista sivuilla 113-126

Eräs korsuun jääneistä 32:sta miehestä oli sivari Kjell Westön ukki. Näin siis tuon Summan surmankorsu -kirjan mukaan.

heehak
Viestit: 124
Liittynyt: 06.03.08 12:25

Re: Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa

20.12.11 12:25

Liisa-korsun ja Miljoonalinnakkeen alue on Venäjän armeijan ampuma-aluetta, jolla käyminen ja oleskelu on kielletty. Alueella on räjähtämättömiä nykyaikaisia tykistö-ym. ammuksia, joten en suosittele turisti- enkä muita käyntejä alueella.

Takavuosina muuan jalkaväen vänrikki, jonka suomenkielinen joukkue taisteli Miljoonakorsun vieressä, väitti useaan kertaan mm. Hesarin palstoilla, että Miljoonakorsuun jäi useita miehiä, ja että jäänteet ovat siellä vieläkin. Ilmeisesti kielimuurista johtui, ettei oikea tieto linnakkeen sisältä 1942 löytyneistä sotilaiden jäänteistä aikanaan kulkeutunut suomalaisten korviin.

Karjala-lehteen kirjoittamani kommenttiin reaktiona ilmestyi tässä ketjussa mainittu suomenkielinen teos Liisa-korsuta ja Miljoona-linnakkeen tuhosta, joka on käännös ruotsinkielisestä teoksesta.

Tapio Onnela
Viestit: 4823
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa

20.12.11 12:29

heehak kirjoitti:... väitti useaan kertaan mm. Hesarin palstoilla, että Miljoonakorsuun jäi useita miehiä, ja että jäänteet ovat siellä vieläkin. Ilmeisesti kielimuurista johtui, ettei oikea tieto linnakkeen sisältä 1942 löytyneistä sotilaiden jäänteistä aikanaan kulkeutunut suomalaisten korviin.
Kiinnostava tieto. Kerrottiinko löydöstä jo tuolloin 1942? Voitko valaista tätä asiaa hiukan tarkemmin.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa

20.12.11 15:07

heehak kirjoitti:... jäänteet ovat siellä vieläkin... Karjala-lehteen kirjoittamani kommenttiin reaktiona ilmestyi tässä ketjussa mainittu suomenkielinen teos Liisa-korsuta ja Miljoona-linnakkeen tuhosta...
Enpä todellakaan ole lukenut juttujasi, en mistään lähteestä.

Laitapa linkki jos se on luettavissa netistä.

Älä nyt vaan sekota Miljoonalinnakkeen tapahtumia tähän takalinjassa olleeseen tykistön korsuun... :roll:

Muutama kilometri etulinjasta sijaitsi korsu, Lisa -nimeltään, joka kuului 2/Rask.P.sto 2:lle.

Ketä kiinnostaa niin tilatkaa kirja (linkissä on yhteystiedot) ja lukekaa se. Kirjassa on tapaus kerrottu hieman sekavast, mutta tyhjentävästi ja onpa muutama valokuvakin (s. 115, 121 ja 123) auki kaivettavasta korsusta ja ruumiiden arkkuun laittamisesta. Kaikki 32 löydettiin syyskuussa 1941 ja kirjassa on s. 131 kuva 21.10.1941 pidetyistä hautajaisista Luodossa, ko. kuvassa on 13 arkkua haudassaan.

http://www.luetutkirjat.fi/Valmiit/summansurma.htm

Ainoa asia mikä ihmetyttää on se, että yli 2-3 km etulinjan takana tykistön asemissa olevasta korsusta ei päästy karkuun kun alueella ajeli muutama venäläisten panssarivaunu. Toki yksi vaunu oli korsun katolla asemissa. Miksi korsusta ei yritettykään päästä pois? Ei vaikka kaikilla löydettäessä oli lumipuvut päällään ja useilla kypärätkin vielä päässä, eli taisteluvatustuksessa oltiin ja korsussa oli peräti 2 sisään/uloskäyntiä. Oliko syynä se, ettei miehillä ollut lainkaan aseistusta, siis kivääreitä. (s.126) Kun heidät lopulta kaivettiin esiin 1941 syyskuussa, vain muutama pistooli löydettiin joiltakin.


Summan surmankorsu ja Miljoonalinnakkeen tuho Vakka-Suomen Suojeluskuntien Perinneyhdistys ry, kuv. 220 s.

heehak
Viestit: 124
Liittynyt: 06.03.08 12:25

Re: Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa

21.12.11 20:24

Tapio Onnela kirjoitti:
heehak kirjoitti:... väitti useaan kertaan mm. Hesarin palstoilla, että Miljoonakorsuun jäi useita miehiä, ja että jäänteet ovat siellä vieläkin. Ilmeisesti kielimuurista johtui, ettei oikea tieto linnakkeen sisältä 1942 löytyneistä sotilaiden jäänteistä aikanaan kulkeutunut suomalaisten korviin.
Kiinnostava tieto. Kerrottiinko löydöstä jo tuolloin 1942? Voitko valaista tätä asiaa hiukan tarkemmin.
Löydöstä tiesivät luonnollisesti löydettyjen sotilaiden kotipitäjien hautajaisissa olleet. Mahdollisesti löydöstä on kerrottu paikallisessa sanomalehdessä. Onhan Miljoonalinnake ilmeisesti kuuluisin talvisodan linnake, josta kyllä on kirjoitettu myös korsu-nimikettä käyttäen. Olen tässä kirjoittanut nimenomaan Miljoonalinnakkeesta (vaikkakin välillä -korsusta). Kirjoittamani kommentti 2000-luvun alkupuolen Karjala-lehdessä ei ole sähköisessä muodossa. On se tietysti sääli, kun ei kaikkea löydy netistä. Joskus vaan täytyy tyytyä niinkin vanhanaikaiseen tiedotusvälineeseen kuin painettuun sanomalehteen.

Kuten useimmat tietävät, talvisodan joukko-osastot suurelta osin olivat pitäjäpohjaisia. Jatkosodan toisena vuotena 1942 Miljoonalinnakkeen ja Liisa-korsun luona kentälle jääneiden sotilaiden löytämiseksi rekrytointialueen suojeluskunta määräsi komennuskunnan jäänteiden etsintätöihin. Kaivajat, kuten kentälle jääneetkin olivat olivat suomenruotsalaisia eikä heidän kaivuutuloksensa esim. Miljoonalinnakkeen osalta koskaan saavuttaneet alueella taistelleita suomenkielisiä sotilaita. Ilmeisesti sen johdosta jäi elämään tarina linnakkeeseen hautautuneesta joukosta, joka oli tämän vänrikin mukaan siellä vielä ainakin vuonna 2000 (?), vaikka viimeisetkin kolmen sotilaan luunsirpaleet oli 1990-luvun alussa linnakkeesta noudettu. Näitä 1992-2011 löytötietoja ei ole netissä, sillä etsintä on nykyäänkin valtiosalaisuuksiin verrattavissa oleva asia.

Liisa-korsun alueella on vieläkin luunsiruja, jotka suomalaisen, kehutun periaatteen mukan tulisi toimittaa läheiselle Summan kenttähautausmaalle.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa

21.12.11 21:53

>>Liisa-korsun alueella on vieläkin luunsiruja<<

Niitä varmaan riittää ja piisaa...

Sinä et näemmä halua uskoa, että kaikki 32 kateissa ollutta Suomen ruotsalaista löydettiin räjäytetystä korsusta 1941 syyskuussa. 1942 ei 2/Rask.P.sto 2:lle kuulunutta Liisa -korsua tarvinnut enää kaivella... se kun oli jo selvitetty heti tilaisuuden tullen...

On aivan sama millaisia juttuja olet kirjoittanut noin 10 vuotta sitten johonkin lehteen, mutta tämä "japanilaistykkijuttu" EI todellakaan ole sinun juttusi seurausta ja vielä vähemmän sen vastine!

Valitan...

heehak
Viestit: 124
Liittynyt: 06.03.08 12:25

Re: Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa

15.11.12 12:07

Niitä sun näitä kirjoitti:>>Liisa-korsun alueella on vieläkin luunsiruja<<

Niitä varmaan riittää ja piisaa...

Sinä et näemmä halua uskoa, että kaikki 32 kateissa ollutta Suomen ruotsalaista löydettiin räjäytetystä korsusta 1941 syyskuussa. 1942 ei 2/Rask.P.sto 2:lle kuulunutta Liisa -korsua tarvinnut enää kaivella... se kun oli jo selvitetty heti tilaisuuden tullen...

On aivan sama millaisia juttuja olet kirjoittanut noin 10 vuotta sitten johonkin lehteen, mutta tämä "japanilaistykkijuttu" EI todellakaan ole sinun juttusi seurausta ja vielä vähemmän sen vastine!

Valitan...
Sattumoisin olen lukenut Liisa-korsun ja Miljoonalinnakkeen viime vaiheet ja etsinnät hyvin tarkkaan sekä ruotsinkielisestä Tragedier vid Summa under vinterkriget ja suomenkielisen version Summan surmankorsu ja Miljoonalinnakkeen tuho.

Löysin mainitsemani kirjoitukset Karjala-lehden eri vuosikerroista. Kirjoittelu alkoi 25.7.2002, kun eräs lukija kysyi Miljoona-linnakkeen vainajista ja Markku Kiikka vastasi. Sattumoisin hän ei ollut löytänyt ruotsinkielistä teosta yhdistyksen harvojen kirjojen joukosta.

Kommentoin kysymystä ja vastausta 10.7.2003:" Karjala-lehdessä 25.7.2002 olleeseen Puola Suhosen kysymykseen ja Markku Kiikan vastaukseen Summan Miljoonalinnakkeen (myös -bunkkeri ja -pesäke) viimeisen miehityksen kohtalosta on olemassa vakuuttavia tietoja teoksessa Tragedier vid Summa, joka on ilmestynyt noin vuonna 2000 Vaasasta ja Vaasan seudulta kotoisin olevien suomenruotsalaisten veteraanien julkaisemana."

Kohtalaisen tunnettu Mauri Soikkanen kirjoitti Karjala-lehdessä 3.2.2005 otsakkeella "Summan surmankorsu ja Miljoonalinnake": "Runsas vuosi sitten oli Karjala-lehden lukijapalstalla keskustelua talvisodan taisteluista Summassa ja sen ratkaisevista päivistä. Silloin eräs kirjoittaja kehotti lukemaan pohjanmaalaisen Larsmon/Luodon kotiseutuyhdistyksen julkaiseman kirjan Tragedier Vid Summa under vinterkriget (Talvisodan Summan murhenäytelmä).(...)
Luettuani pohjanmaalaisten kirjan vein valokopioita sen mielenkiintoisimmista sivuista vakkasuomalaisille sotahistorian harrastajille ja veteraanien jälkeläisille, jotka kiinnostuneina lukivat suomenruotsalaisten kokemuksista Summan taisteluista. Heistä se oli niin mielenkiintoista ja merkittävää, että he päättivät suomentaa kyseisen kirjan. Larsmon kotiseutuyhdistys suostui ehdotukseen, ja aivan viime joulun aluspäivinä kirja ilmestyi suomeksi nimellä Summan surmankorsu ja Miljoonalinnake."

En ole väittänyt, että Liisa-korsussa olisi luurankoja. Olen itse käynyt Liisa-korsulla ja siellä niitä luunsiruja hiekan seassa on. Luunsiruja on myös Miljoona-linnakkeen sisällä. Luunsirpaleet kerättäisiin nykyään ja haudattaisiin Summan kenttähautausmaahan.

Japanilaistykkiä en ole edes maininnut missään yhteydessä. Olen viitannut suomenkieliseen kirjaan Summan surmankorsusta ja Miljoonalinnakkeesta.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Lenin ja Summan tykki Äänislinnassa

15.11.12 13:13

heehak kirjoitti:Larsmon kotiseutuyhdistys suostui ehdotukseen, ja aivan viime joulun aluspäivinä kirja ilmestyi suomeksi nimellä Summan surmankorsu ja Miljoonalinnake.

En ole väittänyt, että Liisa-korsussa olisi luurankoja. Olen itse käynyt Liisa-korsulla ja siellä niitä luunsiruja hiekan seassa on. Luunsiruja on myös Miljoona-linnakkeen sisällä. Luunsirpaleet kerättäisiin nykyään ja haudattaisiin Summan kenttähautausmaahan.

Japanilaistykkiä en ole edes maininnut missään yhteydessä. Olen viitannut suomenkieliseen kirjaan Summan surmankorsusta ja Miljoonalinnakkeesta.
Onpa hienoa kun olet saanut lehtikirjoituksillasi innostettua harrastajaporukat kirjan kirjoittamiseen. Hankin kyseisen kirjan jo vuosia sitten. Minua kiinnosti lähinnä ns. japanilaistykkien vaiheet. Itse kirja on ilmestynyt 2004 ja ruotsinkielisen kirjan esipuhe näyttää päivätyn v. 2000.

Kirjoitin hieman suorasukaisesti ja osin esittämäsi asian vierestä, sori vaan. Eipä ollut pohjimmainen tarkoitus suotta sohia.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”