Uuno F. Inkisen Sotapäiväkirjasta

[Ciccio]

Kaikkien maiden armeijoissa on esiintynyt rintamakarkuruutta eri muodoissaan, mutta se ei muuta noiden armeijoiden tekemisiä muuksi.

Muuallakaan ei sota- ajoilta haeta vain tällaisia lieveilmiöitä esille myöhemmin, esim. "suuren isänmaallisen sodan historia",
Napoleonin sodat tai vaikkapa Amerikan sisällissota.

Suomessa erityisesti 1970- luvulla YYA-aikana kyseenalaistettiin isien ja äitien teot sodassa, johon omat poliitikot olivat syyllisiä.
Jotkut sanovat ettei kunniaa voi palauttaa, koska sitä ei ole vietykään ja rehabilitointi on itämainen käsite.

Jotkut vähättelevät edelleen isiensä tekoja puhuen samalla rauhasta, vaikka "rauha- käsite" syntyi reaalisosialismin ollessa historiallinen totuus.
Neuvostoliiton sotilasneuvonantajien ja -aseiden rauhantoiminnan aikana
mm. Chilessä, Angolassa, Etiopiassa, Somaliassa, Egyptissä jne.
Afrikassa oli 1970- luvun lopulla kuubalaisia sotilaita 14:sta maassa
"rauhanlähettiläinä."

Mistä syistä johtuen ainoastaan samanaikainen Vietnamin sota oli sota rauhaa vastaan ?
Siksikö, että se oli ensimmäinen "televisiosota" ja tämä avoimmuus kääntyi länttä vastaan ?

Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Kaikkien maiden armeijoissa on esiintynyt rintamakarkuruutta eri muodoissaan, mutta se ei muuta noiden armeijoiden tekemisiä muuksi.

Muuallakaan ei sota- ajoilta haeta vain tällaisia lieveilmiöitä esille myöhemmin, esim. "suuren isänmaallisen sodan historia",

Et kai sinä nyt vaan tarkoita, että meidän pitäisi tässä asiassa ottaa oppia Neuvostoliitosta ja sen perillisestä Venäjästä mitä tulee historian esittämiseen ja tutkimiseen? Eikös silloin ne taistelut olisi olleet ihan turhia?

Eihän historian kulkua eikä armeijoiden tekemisiä tietenkään miksikään tutkimuksella muuteta, mutta kyllä minusta historiantutkimuksen tehtävä on selvittää myös ne lieveilmiöt, eikä tukea minkäänlaisia isänmaallisia poliittisia projekteja kuten Venäjällä nyt tapahtuu.

[Ciccio]

Kun armeijassa on puoli miljoonaa sotilasta ja "lieveilmiö" murto- osa tästä ja molempia ryhmiä tutkitaan saman verran, lopputulokseen vaikuttamattoman lieveilmiön merkitys ylipainottuu.

En usko muidenkaan maiden armeijoissa muisteltavan paikkansa jättäneitä, ennemmin muistetaan voitokkaat ja kunniakkaat hetket.
Uskoakseni Venäjän armeija ei ole tästä poikkeus.
Poliittiset historian projektit ja politikoivat kenraalit ovat eri asia.

Veikko Palvo

[Ciccio]

Välirauhan aikana SKP:n toiminta tuli lailliseksi ja SN-seura perustettiin,
Neuvostoliitto ehti organisoida vakoilijaverkostonkin Suomeen.
Sodan jälkeen Zhdanov, Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino perustivat SKDL:n.

Metsäkaartilaiset otettiin avosylin vastaan Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa ja monet käpykaartilaisetkin huomasivat paenneensa rintamalta oikeastaan aatteellisista syistä.

Olivatkohan nämä käpykaartilaiset tuohon aikaan, heti sodan jälkeen,
SKDL:lle hyödyksi vai haitaksi ?

SKDL lakkautettiin samaan aikaan Neuvostoliiton romahtaessa, mutta mm. vilkas Huhtiniemi- keskustelu ja -huomio ovat eräänä osoituksena metsäkaarti- myytistä.

Veiiko Palvo