Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Kuva
Oli sen verran kiinnostava näyte ja aihe, että oli ihan pakko tutustua. Pinnallinenkin sisäinen lähdekritiikki herättää epäilyksen "päiväkirjan" aitoudesta - jo heti ensimmäisellä tekstisivulla.

Kirjoittaja on lääkintäsotamies. Hän tietää kuitenkin jo 21.6.1941 Saksan suunnitelmista hyökätä Neuvostoliittoon, jopa joukkojen keskityksistä. Smaoin hän tietää, että Puna-armeijassa on lomat peruutettu. Harvinaisen hyvin informoitu sotamies. 22.6. "Inkisellä" (lainausmerkit sallittaneen tässä) on jo antaa sanatarkka lainaus päiväkirjaansa Hitlerin radiopuheesta - ja aivan oikein, siis, kuin suoraan tutkimuskirjallisuudesta lainattuna.

Huomiota herättää myös, että "Inkinen" salaa julmuuksiin syyllistyneiden nimet, vaikka ne olisi helppoa selvittää, kun tietää hänen sijoituksensa. Tekstistä päätellen Kannaksen hyökkäyksen aikaan 12D.

Huomiota herättää kieltämättä myös se, että esimerkiksi Viipurin valtausta juhlitaan vasta 6. 10., noin puolitoista kuukautta "myöhässä". Terijoelle on kuitenkin saavuttu jo aikaa ennen.

Myös kuvamateriaali herättää hämmästystä - erityisesti "metsäkämppäkuva" s. 77 ja rintamamaalaus" sivulla118, joka on päivätty "-94".

Vaikutelma sekunda-Kujausta syntyy helposti. Mitään varmaa on tietysti mahdotonta sanoa ilman asianmukaista tutkimusta, mutta sellaisenaan en teosta lähteisiini ottaisi, etenkin kun kaunokirjoituksella kirjoitetut tekstit nyttävät olevan eri käsialaa (vrt. esim. "T":t sivuilla 7 ja toisaalta 26).

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

En nyt saa selvää mitä oikein ajat takaa. Epäiletkö siis ettei koko Inkistä ole olemassa? Vai luuletko, että päiväkirjat ovat väärennös? Vai mitä tarkoitat noilla lainausmerkeillä?

Luonnollisesti päiväkirjoihin (tai vaikkapa Kansa taisteli lehtien antamiin kuvauksiin sodasta) lähteinä pitää suhtautua kuten päiväkirjoihin kuuluukin. (katso PV:n viesti aiheesta) Päiväkirjathan aina ovat yhden ihmisen subjektiivinen näkemys todellisuudesta.

Ei minusta ole kovin ihmeellistä, että niissä esiintyy kuvaamiasi asiavirheitä, eikä oikeastaan sekään, että tekstiä on jälkeenpäin menty ”parantelemaan” esim vaikkapa juuri noiden sotaan liittyvien yleisten faktojen kohdalla. Tätä varmaan tapahtuu monissa vastavissa julkaisuissa.
Huomiota herättää myös, että "Inkinen" salaa julmuuksiin syyllistyneiden nimet, vaikka ne olisi helppoa selvittää, kun tietää hänen sijoituksensa.
Inkinenhän kirjoitti päiväkirjan ei historiantutkimusta, miksi se tuohon tekstiin olisi pitänyt erikseen selvittää.

Se mikä tällaisista kuvauksista kuitenkin parhaimmillaan välittyy ei ole tavoitettavissa virallisista dokumenteista ja sehän näissä Inkisen teksteissäkin oli kaikkien kiinnostavinta. Sama viehätys, joka tekee vaikkapa Paavolaisen Synkän yksinpuhelun kiinnostavaksi.

Inkisen päiväkirjassa on tavallisista suomalaisista sotakuvauksista poikkeava näkökulma, jossa sodasta kerrotaan myös näitä vähemmän mairittelevia, kaunistelemattomia kuvauksia ja se on minusta pelkästään positiivinen asia.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Tapio Onnela kirjoitti: Kyllä minustakin "käpykaartilaiset" olivat niitä, jotka karkasivat kokonaan palveluksesta ja piileskelivät esim jossakin Saimaan saarissa.
Osa ei palvellut lainkaan, vaan ei ilmestynyt YH-käskyn saatuaan kesällä 1941 paikalle.

Kiitos mielenkiintoisesta kirjasta!

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Lisäys: kirja on suorastaan esimerkki siitä, miten pitäisi kuvata asioita. Tapahtumat kirjataan yksityiskohtaisesti, ilman mitään paisuttelua tai kannanottoja, ne saavat puhua sellaisenaan.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Noiden näytteiden perusteella kirja on täyttää ***kaa. Ja Heyno mielestäni todisti ihan riittävästi mikä on kirjan totuusarvo.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Aika kevyt analyysi nimimerkiltä. Tällä periaatteellako pitäisi sitten kaikkiin sodasta kertoviin teksteihin, paitsi varsinaisiin virallisiin dokumentteihin suhtautua? Luulen, että todellisuus on paljon monimutkaisempi.

Miksi Inkisen päiväkirja nousi esille? Aikaisemmassa keskustelussa Venäläiset Lemetin motista
Toin esille, että myös suomalaiset hyvinkin saattoivat syyllistyä sodan olosuhteissa tarpeettomiin julmuuksiin mm sotavankeja kohtaan. Mutta muutamalla keskustelijalla lienee se käsitys, että näin ei ole voinut tapahtua. Minusta se on hieman outoa, miksi suomalaiset olisivat tässä asiassa jotenkin erilaisia kuin kaikki muuta kansat?

Sodan olosuhteissa tämä minusta selvästikin on mahdollista, jopa todennäköistä.

Sitten lainasin Inkisen kirjasta kohtia, joissa tuollaista julmuutta esiintyy. Onko nyt niin, että väitätte Inkisen sepittäneen nuo kuvaukset ja että suomalaiset eivät koskaan syyllistyneet esimerkiksi Inkisen mainitsemiin tekoihin? Jos näin on olisi kiinnostavaa kuulla jokunen perustele sille, miksi suomalaiset poikkeavat muista tässä suhteessa?

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Uuno Inkinen - rauhanpuolustaja

Pystykorva- kirjan kuvaama tohtori C:n ja "Välskärin" kirvespohjanarkoosi -toiminta olisi rangaistu Suomessa.
Jos
tälläista olisi edes esiintynyt. Mikä oppiarvo tuo U.Inkisen kirjan Välskäri on ? Eikö välskäreitä ollut siihen aikaan jolloin parturit hoitivat mm. luunmurtumat ja lääkärit hoitelivat sisäsairauksia ?
Inkisen kirjassa Välskäri ei esiinny edes humoristisessa yhteydessä.

Yksittäisiä "julmuustapauksia" on luultavasti ollut, mutta ei organisoituna - kuten Neuvostoliiton partisaanitoiminta.
Partisaanien kaltaiset yksilöiden on täytynyt todella olla valikoitua joukkoa. Naisiakin oli partisaaneina, surmaamassa sylivauvoja !

Veikko Palvo

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Tapio, en väitä etteivätkö suomalaiset olisi syyllistyneet julmuuksiin*. Mutta "Inkiseen" en luota ja kun Pystykorva-sarja on kiistattomasti armeijanvastainen (taustalla häärii ainakin Sadankomitea) sarja, niin tuohon päiväkirjaan en suurta luottamusta omaa.

*Esim. Leijonalipun komppaniassa on mainintoja sotavankien telotuksista. Mm. yhden kertomuksen kirjoittaja sanoo osallistuneen itse yhteen teloitukseen.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Trilisser kirjoitti:"Inkiseen" en luota ja kun Pystykorva-sarja on kiistattomasti armeijanvastainen (taustalla häärii ainakin Sadankomitea) sarja, niin tuohon päiväkirjaan en suurta luottamusta omaa.
Kritiikki, jota esität olisi huomattavasti uskottavampaa jos vaivautuisit edes lukemaan kritisoimasi tuotoksen. Tällaisena se kyllä vaikuttaa lähinnä poliittiselta mielipiteeltä.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Kerran vielä, Tapio: luin kaikki "Inkisen" näytteet jotka postitit. Ja se riitti. En taatusti tuhlaa aikaa enkä rahaa moiseen sontaan vain miellyttääkseni sinua.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Trilisser kirjoitti:Kerran vielä, Tapio: luin kaikki "Inkisen" näytteet jotka postitit. Ja se riitti. En taatusti tuhlaa aikaa enkä rahaa moiseen sontaan vain miellyttääkseni sinua.
Jos sinulla (tai keitä nimimerkin taakse kätkeytyykään) ei ole sisällöllisesti mitään sanottavaa itse päiväkirjoihin, niin miksi vaivaudut täyttämään foorumien tilaa vain pelkillä mielipiteilläsi? Jouko Heynolla, jonka kanssa voin olla eri mieltä monestakin asiasta, oli sentään jotakin kiinnostavaa ja uutta annettavaa tässä keskustelussa meille kaikille, koska hän vaivautui perehtymään asiaan ja tuomaan sen esille, sinulla ei, kritiikkisi Inkisen päiväkirjoihin oli lähinnä sisällyksetöntä poliittista julistusta.

Starikku
Viestit: 59
Liittynyt: 03.11.07 00:03

Mistä on kysymys?

Minä, Starikku, kirjoitin jutun Inkisen kirjasta. Mutta miten kävikään?
Sensuuri poisti mielestäni asiallisen jutun kokonaan.

Joku kirjoitti Starikun nimissä kirjoituksen, jossa on pari lainausta Starikun kirjoituksesta!!!

Mistä on kysymys?

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Mistä on kysymys?

Starikku kirjoitti:Minä, Starikku, kirjoitin jutun Inkisen kirjasta. Mutta miten kävikään?
Sensuuri poisti mielestäni asiallisen jutun kokonaan.

Joku kirjoitti Starikun nimissä kirjoituksen, jossa on pari lainausta Starikun kirjoituksesta!!!

Mistä on kysymys?
Hei
Nyt tämä ohjelma temppuilee jotenkin, ja näin on käynyt pari kertaa ennenkin, eli minä vastasin "Starikun" viestiin, mutta jostain minulle tuntemattomasta syystä kirjoittajaksi tulikin "Stariku", enkä minä kuten piti. Sitten vielä tämä Starikun kirjoittama alkuperäinen viesti katosi kokonaan, mikä ei suinkaan ollut tarkoitus. Pyydän meidän "koodivastaavaa" tutkimaan mistä tuo ilmiö johtui. Voitko mahdollisesti laittaa sen alkuperäisen viestin uudelleen?

Kyse ei siis ollut sensuurista. Tältä foorumilta poistetaan vain asiattomat ja keskustelun aiheeseen kuulumattomat viestit.

Ongelmia pahoittelee: Tapio Onnela
Viimeksi muokannut Tapio Onnela, 05.11.07 08:42. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Laitan tämän eilen kirjoittamani viestin uudelleen ja poistan sen virheellisen viestin. Jostain kumman syystä Starikun alkpuperäinen viesti katosi kun vastasin siihen.
Starikku kirjoitti:Käsittääkseni sotapäiväkirja on virallinen päiväkirja jota pitää yksikön kirjuri. Inkisen vihko, johon tapahtumat on aikoinaan kirjattu on pelkkä päiväkirja ja siitä vuosikymmeniä myöhemmin julkaistu kirja on muistelmakirja.
Missään ei kyllä ole väitettykään, että Inkisen kirja olisi mikään virallinen, jonkin yksikön sotapäiväkirja. Kyllä siitä selvästi käy ilmi, että se nimenomaana on päiväkirjoihin perustuva muistelmateos. Kirjassa ei kerrota, eikä minulla ole tiedossa sitä miten teos on syntynyt, esim sitä kuinka paljon alkuperäisiä päiväkirjamerkintöjä on editoitu, jätetty pois tai muokattu. Tämä on selvästi teoksen heikkous, se olisi ehdottomasti vaatinut jonkinlaisen esipuheen tai selvityksen sen syntyprosessista.
Starikku kirjoitti:Jotta Inkisen muistelmateosta voisi pitää asiasisällöltään oikeana, pitäisi olla valokopioita nähtävillä tai kustantajan toimistossa koko vihko. Muuten kyseessä on mielipidekirjoitus.
Minusta tuokaan ei vielä riitä. Vaikka meillä olisikin verrattavana alkuperäiset päiväkirjat (käsittääkseni ne kyllä ovat vielä olemassa) ei se silti mitenkään takaa sitä, että tapahtumat, joita päiväkirjamerkinnöissä väitetään tapahtuneen oikeasti olisivat tapahtuneet. Päiväkirjat ja muistelmat ovat aina vain subjektiivisia näkemyksiä todellisuudesta. Olisi tietysti mahdollista tarkistaa arkistolähteistä joitakin tapahtumia joista Inkinen kertoo. Esim tämä sotavankeja omatoimisessti teloittaneen lääkärin tapaus, jonka Inkinen sanoo päätyneen sotaoikeuteen, luultavasti ne asiakirjat ovat edelleen tallessa.

En minäkään suhtaudu esim. Kansa taisteli lehden kertomuksiin kokonaan tosina ja 100% luotettavina tutkimuksina sodasta mutta ei se silti vie niiltä tiettyä kiinnostavuutta ja sitä subjektiivisten kokemusten tuomaa lisämaustetta. Inkisen muistelmat vain tuntuvat joistakin ilmeisesti kiusallisilta, koska niissä sodan todellisuus tuodaan siinä esiin totutusta poikkeavasta näkökulmasta. Minusta vaatii melkoista rohkeutta kiistää Inkisen kuvaamat kokemukset, ainakin kaipaisin hiukan enemmän evidenssiä sille väitteelle, että ne olisivat pelkkää sepitettä.
Starikku kirjoitti:Inkisen vihon pohjalta tehty kirja on kokonaan uudelleen kirjoitettu, se on itsenäinen teos, jonka kirjoittaja ei ole Inkinen.
Olisi kiinnostavaa tietää mihin perustat väitteesi siitä, että kirjoittaja ei ole Inkinen? Uskoisin, että sinulla on varmaankin tästä asiasta enemmänkin tietoa?

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Käpykaartilaiset

Ciccio kirjoitti:Sotilaskarkuruus - rintamakarkuruus lienee oikea määrite.
Sotaoikeuksien sanotaan käsitelleen n. 30 000 tapausta ja tuomioita n. 15 000 .
Tapio Nurminen kirjoittaa tästä blogissaan otsikolla: “Pelkurit” talvisodassa
Tapio Nurminen kirjoitti: Karkuruus ei kuitenkaan ollut ainoa keino hankkiutua pois tappotantereilta. Yleisin keino tähän lienee ollut itseaiheutetut vammat. Tuolloin käytetty termi oli itsensäsilpominen; anglosaksisessa tutkimuksessa ilmiö tunnetaan nimellä SIW eli Self-Inflicted Wounds.

Useimmiten miehet ampuivat itseään joko vasempaan jalkaterään tai ampuivat itseltään vasemman etusormen päästäkseen pois. Omassa tutkimusaineistossani näitä tapauksia esiintyi Taipaleenjoella joulukuussa 1939 yhdessä ja samassa komppaniassa (5./JR 28) parikin kappaletta.

Kategorisesti ei voi siis sanoa, etteikö taistelutahdon kannalta epätoivottavia ilmiöitä olisi ollut jo talvisodassa. Sota ja väkivalta on yksinkertaisesti monelle liikaa kestettäväksi, onpa kyseessä sitten “oikeutettu” sota tai ei.
Tapio Nurminen kirjoitti:Kukaan ei voi kuitenkaan tietää etukäteen, miten yksilö sodan kauhuja kestää. Joillekin kokemus oli liikaa, ja heidän oli pakko päästä pois, joko itsemurhan tai itsensäsilpomisen kautta. Toiset kestivät, toiset ei. Kuten Viljo Hokkanen aikanaan totesi, “Talvisodassa Taipaleenjoen Mustalahella [p.o. Mustajoki] siellä ne oli miehuuskokeet, kuka kesti kuka ei.” (Elämää Kulta-Pappisissa: Kuvia, kertomuksia ja tositarinoita, s. 160)

Ainakin omassa aineistossani esiintyneet itsensäsilpomistapaukset jäivät rankaisematta. Kulomaan mukaan sotapelkuruudesta tuomittiin talvisodan aikana noin 120 miestä (s. 32). Luvut olisivat todennäköisesti paljon korkeammat, jos itsensäsilpomisesta olisi jaettu tuomioita.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”