,Carelia- (ent. Punalippu) kultturilehdessä nro 11/2002 kaksi Petroskoin yliopiston tutkijaa kirjoittaa:
Stalin esiintyi radiossa 3.7.1941...keskuskomitean päätös 12.7.1941....
"taisteluiden järjestäminen vihollisen sotajoukkojen selustaan"......Stalin...
Sisäasiainkomissariaatin (Berijan NKVD) operatiivisia työntekijöitä määrättiin tiedustelukomentajien virkoihin.......paikallisten puolue- ja
neuvostoelinten työntekijöitä komissaareiksi..........................
Partisaaneilta puuttui sotilaskoulutus...joukossa oli myös rikollisia, joiden vangitsemisaika oli kulunut loppuun - sisäasiainkomissariaatin työsiirtoloista.
..lakkautettiin 12.9.1944 ja partisaanitaistelijat siirrettiin puna- armeijaan tai takaisin leireille ja entisille asuinpaikoille.
Ja Carelia- /Punalippu- kulttuurilehti jatkaa:
Itä- Karjalan miehitetyllä alueella asui yli 80 000 ihmistä, pääasiassa
naisia, vanhuksia ja lapsia. Monista paikoista väestö oli siirretty keskitysleireihin.
Tällaisen pakkosiirron syy, kuten käy ilmi eräästä selvityksestä, oli partisaaniliikehdintä, joka oli siinä määrin vilkasta, että pantiin toimeen väestön evakuointi.
Sellaisissa olosuhteissa oli mahdotonta muodostaa, täydentää ja huoltaa partisaanijoukkoja miehitettyjen alueiden paikallisen väestön avulla.
Kysymystä neuvostopartisaanien syyllisyydestä ei meidän näkökulmastamme voida periaatteessa esittää.
Kansainvälisessä oikeudessa on jo annettu tarkka vastaus toisen maailmansodan sotarikollisista, koskien näitä (partisaani) vuosia 1941-44
Itä- Karjalassa.
Sotarikollisia ovat Saksa ja sen kanssa liittoutuneet valtiot.
Näin
kaksi Petroskoin yliopiston tutkijaa Carelia-/ Punalippu- kulttuurilehdessä.
(Tämä lainaus on pitkähkö, koska ko. Carelian artikkelia ei enää netissä ole, vain kyrillisillä kirjaimilla jokin otsikko tms.)
Eduskuntakysymykseen 1101/1998 vastasi 29.10.1998 ulkoministeri Tarja Halonen:
http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TU ... 98_fi.html
mm.:
Partisaanit ovat ilmeisesti esiintyneet usein muussa kuin virallisessa Neuvostoliiton sotilaspuvussa.
...murha ja tappo ovat vanhentumattomia sotarikoksia.
Syytetoimet edellyttäisivät tapahtumien perusteellisempaa selvitystä myöskin Venäjän puolelta.
Suomen ja Venäjän välillä ei ole kahdenkeskistä luovuttamissopimusta eikä Venäjä ole liittynyt rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen. (SopS 32/1971)
Näin ollen se, olisiko Venäjä velvollinen luovuttamaan rikoksesta epäillyn määräytyisi pelkästään Venäjän oman lainsäädännön perusteella.
Partisaanit eivät siis olleet sotilaita, eivätkä kuuluneet PunaArmeijaan.
Partisaanien sotarikokset ihmisyyttä ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia vastaan eivät ole vanhentuneet.
Partisaanien joukossa on mainittu olleen myös Suomesta loikanneita, sekä heidän jälkeläisiään - asia tulisi tutkia tarkemmin, sekä myös se missä määrin pitää paikkansa väite jonka mukaan partisaaneilla olisi ollut auttajia jotka olivat Suomen kansalaisia.
Partisaanit pilaavat Venäjän armeijan mainetta, koska yleisesti oletetaan partisaanien kuuluneen Puna- armeijaan.
Partisaanien teot Suomen suunnalla mustaavat myöskin Venäjän suuren isänmaallisen sodan historiaa, sillä partisaanit surmasivat täysin ei-sotilaallisissa siviilikylissä puolustuskyvyttömiä naisia, lapsia ja vanhuksia.
Veikko Palvo
YLEnkin traumatutkimus (=lieveilmiötutkimus) vie pohjaa pois sotahistorian tutkimukselta.
YYA- aikakauden traumoista tulisi viimeinkin pyrkiä eroon.
Sotiemme veteraanit jättivät perinnöksi sotilaallisen pelotteen uskottavuuden - pääoman.
Sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan suomalaiset mielipidetutkimusten mukaan ovat valmiita ase kädessä puolustamaan isänmaataan riippumatta siitä miltä lopputulos näyttää.
Asevelvollisuuden täyttää n. 85 %:a suomalaisista.
On suomalaisten ylivoimaisen suuren enemmistön mielipiteen halveksimista väittää päinvastaista.
YYA- aikana puolustusvalmius romahti ja joltakin taholta se tulkittiin virallisen ulkopoliittisen linjan kannatukseksi.
Miten aseista kieltäytyminen ja tappiomielialan lietsominen on tukenut
yya- pohjaista rauhanpolitiikkaa ?