Päätös jatkosodan aloittamisesta

[Emma-Liisa]

on vaikea nähdä miten vuoden 1941-1942 nälkätalvea ei olisi tullut.
--
Ei valtiojohto voinut luottaa hyviin keleihin, ja jälkikäteenhän tiedämme sotavuosien olleen sääoloiltaan epätavallisen huonoja.

Teorettisesti voidaan sanoa, että viljanviljely olisi varmaan onnistunut paremmin, jos pelloilla olisivat olleet miehet (jotka olivat sodassa eli tuottamattomassa työssä mutta jotka oli ruokittava parhaalla mahdollisella tavalla) eivätkä naiset, vanhukset ja lapset. Silloin ei olisi myöskään tarvinnut ruokkia 56 00 sotavankia (vaikka kuinka huonosti) ja Itä-Karjalan venäläisväestöä. Leireissähän heillä ei ollut mitään mahdollisuutta itse lisätä ravintoaan, vaan olivat täysin annosten varassa.

Toisaalta valtaamalla menetetyt alueet uskottiin saatavan peltoja käyttöön seuraaviksi kesiksi.

Kannattaa muistaa sekin mahdollisuus, että jos Saksa olisi kukistanut NL:n eikä Suomi olisi lähtenyt Saksan mukaan, niin miksi Saksa olisi meille viljaa myynyt?

[Derkku]

Teorettisesti voidaan sanoa, että viljanviljely olisi varmaan onnistunut paremmin, jos pelloilla olisivat olleet miehet (jotka olivat sodassa eli tuottamattomassa työssä mutta jotka oli ruokittava parhaalla mahdollisella tavalla) eivätkä naiset, vanhukset ja lapset. Silloin ei olisi myöskään tarvinnut ruokkia 56 00 sotavankia (vaikka kuinka huonosti) ja Itä-Karjalan venäläisväestöä. Leireissähän heillä ei ollut mitään mahdollisuutta itse lisätä ravintoaan, vaan olivat täysin annosten varassa.

Samalla tosin poistui huomattavasti paljon syöviä suomalaissotilaita ruokavahvuudesta. Kaivelin Suomen Taloushistoriasta muutamia tunnuslukuja suomalaisesta viljasadoista, rauhan ajalta 1939 ja "rauhan ajalta" 1940, laitan perään vuoden jolloin vuoden 1939 taso saavutettiin. 1930-luvun tuotantotason saavuttaminen pienemmällä maa-alueella vaati ilmeisesti vuosia rauhan aikana jolloin lannoitteita, uusia maatalouskoneita ja muuta tuontitavaraa lienee ollut huomattavasti paremmin saatavilla kuin saarrettuna olleella Suomella.

Peruna:
1939: 1 329 395
1940: 1 234 124
1943: 1 081 313
Vuoden 1939 taso saavutettiin 1952

Vehnä (kevät+syys)
1939: 231 373
1940: 178 684
1943: 177 339
Vuoden 1939 taso saavutettiin 1948

Ruis
1939: 305 556
1940: 209 891
1943: 163 245
Vuoden 1939 tasoa ei ole saavutettu koskaan

Ohra
1939: 188 498
1940: 138 830
1943: 161 146
Vuoden 1939 taso saavutettiin 1948

Lehmien lukumäärä:
1938-1939: 314 075 (keskituotos per lehmä 2847kg)
1940-1941: 261 200 (kt per lehmä 2358kg)
1943-1944: 206 990 (kt per lehmä 2404kg)
Vuoden 1939 taso määrässä saavutettiin 1954, keskituotos 1948

(Lisäyksenä vielä sato vuodelta 1943 joka oli sota-ajan rauhallisin kesä, jolloin myös Kannaksen peltoala oli käytössä)