Herzen antoi varoituksen Karjalan Retkikunnalle Salmissa 20.4.1919, pitää käyttäytyä sivistyneesti, ei saa kiroilla eikä tupakoida ortodoksien kirkossa, eikä saa ammuskella hautausmaalla ristejä.
21.4.1919 oli toinen pääsiäispäivä. Upseerit ja aliupseerit hyökkäsivät rajan yli aamuyöllä kello 5, tappoivat 40-50 rajavartijaa kasarmiinsa. Samana päivänä miehistönkin piti kunnostautua. He tappoivat kuusi Manssilan kyläläistä, siis Suomen puolella.
Pian retkikunta olikin Aunuksessa. Heti seuraavana päivänä vapautetussa kaupungissa kokoontui liikemiesvaltuuskunta. Pääsponsorina oli KOP ja metsäyhtiöt. Suunnittelivat tietysti tulevia hakkuita.
Upseerit saivat haltuunsa Aunuksen pankista 250 kg kultaa.
Tämän jälkeinen teksti on minun spekulaatiota, kyselen ehkä sopimattomia, mutta eikö sellainen kuulu historian selvittelyyn.
Luulen että kulta sai upseerit pysäyttämään sotimisen. He jakoivat kullan, pettivät sponsorinsa, lähtivät vetäytymään kotimaahan ilman suurempia taisteluja. Myöhemmin selitettiin peräytymistä kiivailla taisteluilla ylivoimaa vastaan.
Se mitä kyseisestä retkestä on kirjoitettu on siihen osallistuneiden selitystä, mielestäni ei ole uskottavaa. Kullasta ja suomalaisten tappamisesta ei ole sanaakaan. Kysynkin, onko olemassa pöytäkirjoja tai sopimuksia Suomen hallituksen ja retkikunnan neuvotteluista? Lupasiko hallitus miehittää vakinaisella väellä retkeläisten valloittamat alueet? Hehän syyttivät että Suomen hallitus petti heidät.
-
Tapio Onnela
- Viestit: 4903
- Liittynyt: 13.09.05 12:40
- Viesti: Kotisivu
Ylen Areenalla on vielä viikon ajan kuunneltava kiinnostava radiodokumentti mm Aunuksen retkeen osallistuneesta henkilöstä. Toimittaja lähtee jäljittämään sukulaisensa tietoja Sota-arkistosta. Suosittelen.
Minun sotani: Todellisia tarinoita. Bruuno ei enää palaa. Toim. Päivi Istala. (Yle)
Minun sotani: Todellisia tarinoita. Bruuno ei enää palaa. Toim. Päivi Istala. (Yle)
Itä- Karjala 1919
Aunuksen retki huollettiin Sortavalasta käsin ja retken lopussa asevelvollisia lähetettiin Sortavalasta Salmiin rajalle, koska pelättiin, etteivät punasuomalaiset pysäyttäisi vastahyökkäystään tälle hallinnolliselle Stolbovan rauhan rajalle, autonomisen Suomen rajalle.
Tuolloin 1919 kansalaissota raivosi Venäjällä ja oli epäselvää kuka voittaisi.
Englantilaiset joukot (myös valkoisia venäläisiä ja punasuomalainen Muurmannin legioona) aloittivat Aunuksen retkeläisten kanssa samanaikaisesti - ei yhteistoiminnassa - etenemisen Petroskoin porteille.
Pietarista lähetetyt punasuomalaiset torjuivat Aunuksen retkeläiset ja ajoivat nämä Petroskoin Suollusmäeltä ja Syvärin Aleksanteri Syväriläisen luostarilta takaisin Salmiin.
Englantilaisten kanssa oli 1918 ollut taisteluitakin, Arkangelin suunnan amerikkalaisista ei ehkä tiedetty. Länsiliittoutuneiden joukotkin seurasivat tilannetta Venäjällä, bolsevikkineuvosto oli vihollinen.
Vahtolan tutkimuksen lisäksi mm. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa 6/2004 Lars Westerlund:
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j ... pdf/fi.pdf
Siviilejä Aunuksessa Lars Westerlund sanoo surmatun 183, mutta kyseessä on vain eräs muistitieto / arvio NL:n puolelta rajaa ?
Noin 3000:sta vapaaehtoisretkeläisestä kaatui n. 10 %:a.
Starikku, kertoisitko Aunuksen retken tapahtumista Salmin Manssilassa enemmän ?
Veikko Palvo
Tuolloin 1919 kansalaissota raivosi Venäjällä ja oli epäselvää kuka voittaisi.
Englantilaiset joukot (myös valkoisia venäläisiä ja punasuomalainen Muurmannin legioona) aloittivat Aunuksen retkeläisten kanssa samanaikaisesti - ei yhteistoiminnassa - etenemisen Petroskoin porteille.
Pietarista lähetetyt punasuomalaiset torjuivat Aunuksen retkeläiset ja ajoivat nämä Petroskoin Suollusmäeltä ja Syvärin Aleksanteri Syväriläisen luostarilta takaisin Salmiin.
Englantilaisten kanssa oli 1918 ollut taisteluitakin, Arkangelin suunnan amerikkalaisista ei ehkä tiedetty. Länsiliittoutuneiden joukotkin seurasivat tilannetta Venäjällä, bolsevikkineuvosto oli vihollinen.
Vahtolan tutkimuksen lisäksi mm. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa 6/2004 Lars Westerlund:
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j ... pdf/fi.pdf
Siviilejä Aunuksessa Lars Westerlund sanoo surmatun 183, mutta kyseessä on vain eräs muistitieto / arvio NL:n puolelta rajaa ?
Noin 3000:sta vapaaehtoisretkeläisestä kaatui n. 10 %:a.
Starikku, kertoisitko Aunuksen retken tapahtumista Salmin Manssilassa enemmän ?
Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Ciccio, 20.03.08 13:31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Motiivit jaloja
Pankin kullan lisäksi upseerit saivat haltuunsa junan jossa oli Kerenskin ruplia sekä ilmeisesti kultaa. Kulta oli silloin epävarmoina aikoina ainoa varma maksuväline, kultakolikot. Arvottomilla Kerenskin ruplilla jotkut ostivat Salmista kiinteistöjä.
Krisnamurti sanoo että usko on väkivallan siemen. Kun minun uskontoni, isänmaani, puolueeni on ehdottoman oikeassa, silloin on oikeutettua lyödä toisia.
Luulen että retkikuntaan liittyneet nuorukaiset uskoivat että heillä on korkeampi sivistys, oikea uskonto, he ovat jalompia ihmisiä. He menivät parantamaan maailmaan oman malllinsa mukaan. He menivät 20.4.1919 rähjäämään ryssänuskoisten kirkkoon, olihan siellä oleva rahvas ryssiä, vääräuskoisia, sivistymättömiä, puhuivat ryssää.
Rahoittajien motiivit olivat taloudellisia, Itä-Karjalan hakkaamattomat metsät. Upseereilla oli ehkä poliittisiakin tavoitteita, Suur-Suomi. Molemmat ryhmät käyttivät viattomia nuorukaisia välikappaleina.
Vielä jatkosodan aikana Suomen virallisena tavoitteena oli sivistää eli suomalaistaa itä-karjalaiset ja tehdä heistä luterilaisia.
Ei ole ihme jos itä-karjalaiset suhtautuivat nihkeästi jatkosodan aikana suomalaisten pyrkimyksiin.
Haluaisin tietää, löytyykö dokumentteja retkikunnan ja hallituksen välisistä sopimuksista?
Löytyykö dokumentteja sponsorien tuesta?
Olisi myös mielenkiintoista tietää missä ja miten kauan retkeläiset majailivat ennen hyökkäystä?
Tapettiinko muissa kylissä salmilaisia?
Useilta olen kuullut että aseella uhaten pakotettiin salmilaisia hevoskuljetuksiin.
Krisnamurti sanoo että usko on väkivallan siemen. Kun minun uskontoni, isänmaani, puolueeni on ehdottoman oikeassa, silloin on oikeutettua lyödä toisia.
Luulen että retkikuntaan liittyneet nuorukaiset uskoivat että heillä on korkeampi sivistys, oikea uskonto, he ovat jalompia ihmisiä. He menivät parantamaan maailmaan oman malllinsa mukaan. He menivät 20.4.1919 rähjäämään ryssänuskoisten kirkkoon, olihan siellä oleva rahvas ryssiä, vääräuskoisia, sivistymättömiä, puhuivat ryssää.
Rahoittajien motiivit olivat taloudellisia, Itä-Karjalan hakkaamattomat metsät. Upseereilla oli ehkä poliittisiakin tavoitteita, Suur-Suomi. Molemmat ryhmät käyttivät viattomia nuorukaisia välikappaleina.
Vielä jatkosodan aikana Suomen virallisena tavoitteena oli sivistää eli suomalaistaa itä-karjalaiset ja tehdä heistä luterilaisia.
Ei ole ihme jos itä-karjalaiset suhtautuivat nihkeästi jatkosodan aikana suomalaisten pyrkimyksiin.
Haluaisin tietää, löytyykö dokumentteja retkikunnan ja hallituksen välisistä sopimuksista?
Löytyykö dokumentteja sponsorien tuesta?
Olisi myös mielenkiintoista tietää missä ja miten kauan retkeläiset majailivat ennen hyökkäystä?
Tapettiinko muissa kylissä salmilaisia?
Useilta olen kuullut että aseella uhaten pakotettiin salmilaisia hevoskuljetuksiin.
Aunuksen retki
Laatokan Karjalan livvin murteen alue ulottui Syvärille vielä 1919, retkeläiset olisivat onnistuessaan kenties pelastaneet Aunuksen karjalaisten katoamisen.
Lars Westerlund (vnk 6/2004) mukaan Svir- suunnan retkeläisiä Viteleen ort.kirkkoon pakeni 36 bolshevikkiä ja A.S.Bykov/ rajavart. teki itsemurhan, samoin punaosaston päällikkö Mihail Rozenshtein.
Aunuksen kaupunkiin - tuolloin 23/4-19 jo retkeläisten hallussa - päästettiin pakenemaan 14 punaista !
Tästä voinee päätellä, ettei tiedetty, - kummallakaan puolella - kuka oli
milläkin puolella ja sotilasasuja ja -tunnuksia lienee ollut harvoilla ?
Kuvannee tilannetta; armoa ei odotettu- eikä sitä annettu - molemmin puolin, osa punaisista pääsee pakoon valkoisten alueelle Aunuksen kaupunkiin jne.
Palatessa retkeläiset tekivät vastaiskun Kavainossa 27/7-19, epäonnistui päällikön ja 10:n kaatuessa. Kavaino oli osa Konnun kylää Stolbovan rauhan rajalla, itäpuolella. Manssila oli länsipuolella rajajokea.
Kyseessä oli sama kylä Stolbovan- ja autonomian ajan kuvernementtirajan molemmin puolin ja Virtelään Kustaa II Adolf oli pystyttänyt rajapyykinkin 1617, Kustaalla oli tosin niin kiire saksanmaalle sotimaan että hän valtuutti Ruotsin neuvottelijat Stolbovan kylässä käytyihin rauhanneuvotteluihin.
Kustaa perusti myös pari kaupunkia Laatokan Karjalaan, Sortavalan ja Salmin kaupungin. Pormestariksi nimitetyn Blankenhagenin tarmokkuudesta huolimatta Salmin rajakaupunkiin ei löydetty porvareita.
"Raja" oli vain hallinnollinen raja, kuvernementtirajana autonomisen Suomen itäraja. Itäpuolella asevelvollisuus, (tsaarin armeija 25 vuotta)
muita eroja tuskin oli. Aut.Suomen pieni tullivartio yritti estää salakuljetusta, salakuljetettiin lähinnä viinaa.
Maj. Gunnar von Hertzenin johtaman retken esikuntapäällikkö jääkärikapteeni Ragnar Nordström Loviisasta onnistui valloittamaan Nina- vaimonsa Salmista.
Joten kyllä pysyviäkin valloituksia tehtiin ja kulta löydettiin Salmista !
Veikko Palvo
Lars Westerlund (vnk 6/2004) mukaan Svir- suunnan retkeläisiä Viteleen ort.kirkkoon pakeni 36 bolshevikkiä ja A.S.Bykov/ rajavart. teki itsemurhan, samoin punaosaston päällikkö Mihail Rozenshtein.
Aunuksen kaupunkiin - tuolloin 23/4-19 jo retkeläisten hallussa - päästettiin pakenemaan 14 punaista !
Tästä voinee päätellä, ettei tiedetty, - kummallakaan puolella - kuka oli
milläkin puolella ja sotilasasuja ja -tunnuksia lienee ollut harvoilla ?
Kuvannee tilannetta; armoa ei odotettu- eikä sitä annettu - molemmin puolin, osa punaisista pääsee pakoon valkoisten alueelle Aunuksen kaupunkiin jne.
Palatessa retkeläiset tekivät vastaiskun Kavainossa 27/7-19, epäonnistui päällikön ja 10:n kaatuessa. Kavaino oli osa Konnun kylää Stolbovan rauhan rajalla, itäpuolella. Manssila oli länsipuolella rajajokea.
Kyseessä oli sama kylä Stolbovan- ja autonomian ajan kuvernementtirajan molemmin puolin ja Virtelään Kustaa II Adolf oli pystyttänyt rajapyykinkin 1617, Kustaalla oli tosin niin kiire saksanmaalle sotimaan että hän valtuutti Ruotsin neuvottelijat Stolbovan kylässä käytyihin rauhanneuvotteluihin.
Kustaa perusti myös pari kaupunkia Laatokan Karjalaan, Sortavalan ja Salmin kaupungin. Pormestariksi nimitetyn Blankenhagenin tarmokkuudesta huolimatta Salmin rajakaupunkiin ei löydetty porvareita.
"Raja" oli vain hallinnollinen raja, kuvernementtirajana autonomisen Suomen itäraja. Itäpuolella asevelvollisuus, (tsaarin armeija 25 vuotta)
muita eroja tuskin oli. Aut.Suomen pieni tullivartio yritti estää salakuljetusta, salakuljetettiin lähinnä viinaa.
Maj. Gunnar von Hertzenin johtaman retken esikuntapäällikkö jääkärikapteeni Ragnar Nordström Loviisasta onnistui valloittamaan Nina- vaimonsa Salmista.
Joten kyllä pysyviäkin valloituksia tehtiin ja kulta löydettiin Salmista !
Veikko Palvo