Juhani Pesu

Elämä tsaarin puolesta

Hieman Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen olin tilaisuudessa osallistumaan Honolulun Iolani- palatsin puistossa pidettyyn konserttiin,
joka juhlisti Venäjän Los Angelesin konsulin ensivierailua Hawaijille.

Konsertti aloitettiin molempien maiden kansallislauluilla. Saimme kuulla, ensiesityksenä siellä, Mihail Glinkan “Patrioottisen laulun”. Yleisesti se liitetään saman tekijän suosittuun oopperaan “Elämä tsaarin puolesta”, mutta kyseessa on todellisuudessa kokonaa eri sävelteos, keisarin puolesta toki sekin. Se, että Patrioottinen laulu on sittemmin joutunut antamaan sijaa edeltäjälleen; ei himmennä tuon liikuttavan hetken muistoa Iolanin palmupuiden alla. Henkilökohtaisesti, se selvemmin kuin mikään lehtiuutinen, toi perille sen mitä juuri kukaan ei ollut osannut ennustaa; Neuvostoliitto oli peruttaamattomasti luhistunut, poissa, historiaa!

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Biografiakeskus on hiljattain tuottanut nettiin matrikkelin “Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809-1917”.

Tama jättityö on kunninaosoitus niille suomalaisille sotilaille, jotka kunniakkasti ja lojaalisti palvelivat Venäjän sotavoimissa autonomian ajalla.

Nettitiedosto koostuu suppeista elämänkerroista, henkilö- ja palvelustietoineen. Se kattaa lähes 500 henkilöä; Sprengtportenista Mannerheimiin.

On kysyttävä; missä ovat nyt eräät noista kunniakkaista sotilassuvuista? Niiden nimiä (Mannerheim loistavana poikkeuksena) ei juuri näe
itsenäisen Suomen “sotilasrullissa”. Muodostuiko “elämä tsaarin puolesta” poliittiseksi riipaksi nuoren tasavallan puolustusvoimia rakennettaessa?
Koettiinko mahdollisesti jotkut tsaaria palvelleista liian venäläistyneiksi, huomioiden erityisesti se, kuinka yllättävän moni heistä oli liittynyt Venäläisiin sukuihin avioliittonsa kautta?

---

Suomessa on hiljattain ilmestynyt Jorma & Päivi Tuomi-Nikulan toimittama, runsaasti kuvitettu opus keisareiden kesälomista Suomessa.
Tämän teoksen loppuun on koottu taulukko keisari-suuriruhtinaitten Suomen vierailuista. Sen mukaan tsaareista vähiten aikaansa Suomessa
vietti Nikolai I (22 vierailupäivää, joista 4 lomapäiviä) ja eniten Nikolai II (366 vierailupäivää, joista 344 lomapäiviä).

Viimeisen keisarin suomessaolopäivät eivät sisällä hänen lapsuudessaan, esim. Langinkoskella viettämiään aikoja.

Suomi, erityisesti Virolahden seudut, olivat Nikolai II:n pakopaikkoja Pietarin ahdistavasta ja uhkaavasta ilmapiiristä.

Keisari mitä ilmeisimmin rakasti Suomen luontoa ja sen juroa kansaa.

Mutta rakastivatko suomalaiset suuriruhtinastaan?

Oliko Suomessa todellista pyrkimystä eroon personaaliunionista, vaiko vain venäläistämisestä?

Olisiko Suomi, ilman bolsehvikkivallankumousta, perustuslaillinen monarkia tänään, kuten scandinaaviset naapurinsa?


Juhani Pesu
Villa Abdul Salam
Viimeksi muokannut Juhani Pesu, 17.01.08 12:49. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

Juhani Pesu

Selvyyden vuoksi:

Mihail Glinkan "Patriottinen laulu" kuultiin Hawaijilla ensikertaa
Venäjän kansallislauluna mainitussa tilaisuudessa.

Sitä seurasi hymninä, muutamia vuosia myöhemmin, se entinen
Neuvostoliiton kansallislaulu, tosin uusin sanoin.

Juhani Pesu

Autonomianajan merkittäviä suomalaissukuja:

Esimerkkinä autonomian aikana kunnostautuneesta suvusta mainittakoon Taalainmaalta Haminaan kotiutunut Nordman-suku , jonka matriarkaaliset
juuret ovat mitä vahvimmin niinikään Haminaan asettuneessa, mutta alunperin Lyypekistä tulleessa Giösling-suvussa.

Eversti David Anton Nordman, joka avioitui Maria Katarina Giöslingin kanssa aloitti sotilasuransa furiirina venäläisessä tykistörykmentissä
ja päätyi lopulta Ruotsinsalmen linnoituksen komentajaksi. Samalla hänet merkittiin Pietarin kuvernementin aatelisluetteloon (13/3/1820) nimellä von Nordmann.

Jo vuonna 1803 Nordmanin vanhimman pojan, Alexanderin, kummina toimi itse Keisarillinen Majesteetti Alexander Paulovitsh (Aleksanteri I), proxynaan Ruotsinsalmen tuolloinen komentaja kenraalimajuri Johan Suthoff.

Alexanderista tuli sittemmin maailmankuulu eläintieteilijä ja paleontologi. Elämäntyönsä hän suoritti pääasiassa Odessan ja Helsingin yliopistoissa.
“Clareola nordmanni” – aropääskykahlaaja on saanut lajinimensä häneltä.

Alexander von Nordmannin urasta enemmän osoitteessa:

http://web.abo.fi/~bwikgren/biologer/Nordmann.htm

Nordman-Giösling-parin seuraavat pojat Fredrik Nikolai ja Bernhard (Boris) suorittivat loistavan uran Venäjän laivastossa.

Fredrik Nikolai sai kunnian olla ensimmäinen Pietarin merikadettikouluun hyväksytty suomalainen oppilas. Uransa hän päätti amiraalina.
Vuodesta 1876 aina kuolemaansa asti (13.5.1881) hän toimi Venäjän laivaston ylisotatuomioistuimen puheenjohtajana.
Ansioistaan keisarin palveluksessa Fredrik Nikolai tuli yhdessä veljensä kanssa aateloiduksi Suomen ritarihuoneeseen 29.7.1858 ja introdusoiduksi numerolla 231 lokakuun 18. pnä 1861.

Veljensä Fredrikin esimerkkiä seuraten Bernhard Nordmann aloitti opintonsa Pietarin merikadettikoulussa vuonna 1821.
Hänet nimitettiin Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen ylitirehtööriksi 26.1.1853. Vuonna 1874 hänet siirrettiin Venäjän meriministeriöön ja ylennettiin amiraaliksi. Boris toimi meriministeriön tehtävissä kuolemaansa (v. 1877) asti.

Molemmat Nordmann-veljekset olivat mukana useilla keisarin ja keisarillisen perheen jäsenten purjehduksilla

Amiraalien elämäntyöstä lisää nettisivuilla:

http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=303

http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=301


Nordmann-suku tuotti myös maavoimien kenraalimajurin David Reinhold Nordmannin, joka oli amiraalien veljenpoika.

http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=302


Amiraali Fredrik Nikolai Nordmannin lapsenlapsista (Nikolai Stefan Nordmannin lapsista):

-Natalia avioitui Venäjän laivaston everstiluutnantin Konstantin Schitkoffin kanssa, jonka bolshevikit murhasivat vuonna 1920
-Nikolai, merikadettikoulun oppilas, otti osaa Japanin-sotaan ja Tsushiman taisteluun, joutuen japanilaisten vagiksi. Vapauduttuaan hän toimi mm. Venäjän laivaston upseeriakatemian lehtorina, sekä vt.johtajana merijalkaväen topografisessa osastossa. Sai ansioistaan, nimineuvoksen, kanslianeuvoksen ja hovineuvoksen arvot.
-Anton palveli niinikään Venäjän laivastossa edeten everstiluutnantiksi. Erosi tehtävistään vallankumousvuonna 1917 ja Suomen luotsilaitoksesta 1918.

Amiraali Boris Nordmannin ainoa, aikuiseksi elänyt poika, Fredrik Leonard Nordmann, palveli Venäjän tykistössä.Erosi sotapalveluksesta 1899. Kolleegineuvos, valtioneuvos , 7. l. ritarikunnan kapituulin sihteeri. Erosi virasta 31.5.1917. Kuoli Pariisissa 1920-luvulla.

Fredrik Leonardin sisar, Natalia Nordmann, toimi kirjailijattarena ja filantrooppina. Natalia kuoli Sveitsin Lucarnossa 28.6.1914.
Hänet muistetaan parhaiten Ilja Repinin ystävänä ja muusana. Taiteilija maalasi hänestä useita muotokuvia.

http://de.wikipedia.org/wiki/Natalia_Nordman

Lähteet: Bergholm, Carpelan.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”